1 / 25

Kalalajit 7lk.

Kalalajit 7lk. Opiskele kalalajit ja niiden tuntomerkit testiä varten, k uvat rktl.fi ja luontoportti.com. Ahven. Ahvenkalat: kaksi piikkistä selkäevää. Tummat pystyjuovat kyljillä. Punertavat vatsaevät ja peräevä. Kuha. Iso, kaksi piikkistä selkäevää, joissa kuvioita.

ingrid-pate
Télécharger la présentation

Kalalajit 7lk.

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Kalalajit 7lk. Opiskele kalalajit ja niiden tuntomerkit testiä varten, kuvat rktl.fi ja luontoportti.com

  2. Ahven Ahvenkalat: kaksi piikkistä selkäevää Tummat pystyjuovat kyljillä Punertavat vatsaevät ja peräevä

  3. Kuha Iso, kaksi piikkistä selkäevää, joissa kuvioita Selässä tummaa kuviointia, vatsapuolelta hopeanhohtava. Iso suu

  4. Kiiski Kaksi yhteen kasvanutta piikkistä selkäevää Iso pää ja tylppä kuono

  5. Särki Särkikalat: isot suomut, monet hopeanhohtoisia Silmä yleensä punainen, evät punertavat

  6. Lahna Korkearuumiinen särkikala, peräevä pitkä

  7. Salakka Hopeanhohtoinen (toisin kuin kuvassa), solakka. Vatsaevät reilusti selkäevän etureunan etupuolella

  8. Ruutana Kullanhohtoinen, tanakka, suurisuomuinen. Pitkä pyöreäkulmainen selkäevä

  9. Hauki Isot suu, pää ja silmät. Selkä- ja peräevä sijaitsevat lähellä pyrstöä.

  10. Turska Kylkiviivaa myötäilee vaalea pitkittäisjuova. Isopäinen ja –suinen. Alaleuan alla on yksinäinen viiksisäie. Selkäevä on kolmi– ja peräevä kaksiosainen erotuksena mateeseen.

  11. Made Pitkänomainen, iho kirjava. Selkäevät ja peräevä ulottuvat melkein pyrstöön. Viiksisäie.

  12. Lohi Lohikaloilla aina pieni rasvaevä selkäevän ja pyrstön välissä! Pyrstössä lovi. Mustia pilkkuja on enimmäkseen kylkiviivan yläpuolella

  13. Taimen Rasvaevä Mustia pilkkuja kylkiviivan alapuolella runsaasti. Pyrstö suora.

  14. Huomaa, että esim. taimen väri voi vaihdella sen mukaan elääkö se meressä vai järvessä. Järvitaimen on meritaimenta tummempi.

  15. Kirjolohi Rasvaevä. Runsaasti mustaa pilkutusta. Punertava raita.

  16. Siika Sukkulamainen, virtaviivainen ruumis, Rasvaevä ja yläleuka alaleukaa pidempi

  17. Muikku Rasvaevä. Alaleuka yläleukaa pidempi, muikku ”murjottaa”

  18. Nahkiainen Suomuton ja matomainen. Kidusaukot (7 kpl). Pyöreä imukuppisuu.

  19. Ankerias Ruumis on pitkä ja lieriömäinen, pyrstöä kohti suvuilta litistyvä. Pitkä ”eväreunus” pyrstön ympäri. Ei vatsaeviä.

  20. Silakka Sillikala: ei kylkiviivaa, ei rasvaevää. Pieni kala, pitkä alaleuka.

  21. Tunnistatko näitä?

  22. Säyne Särkikala. Pullea ja tanakka, evät punertavat, silmä keltainen. Suhteellisen pienet suomut. (Kuvassa ylhäällä säyne, alhaalla särki.)

  23. Nieriä Lohikala. Yleensä tumma, vatsa ainakin kutuaikana punainen. Pilkut taustaansa vaaleampia. Rasvaevä on.

  24. Harjus Rasvaevä. Pitkä selkäevä. Lohikala. Virtaviivainen ja solakka.

  25. Kuore Rasvaevä. Lohikala. Pitkulainen, läpikuultava, muikkua solakampi. Suomut pieniä, läpinäkyviä, haisee kurkulle.

More Related