Tulevaisuuden Tampere ? Tampereen kaupungin toimintamallin uudistus

Tulevaisuuden Tampere ?Tampereen kaupungin toimintamallin uudistus Kaupunginvaltuuston koulutus 3.12.2004 Jarmo Rantanen kaupunginjohtaja Kari Hakari strategiapäällikkö

Sisällys • Uudistuksen lähtökohdat ja tavoitteet • Tilaaja – tuottaja-mallin tavoitteet • Tehdyt päätökset ja kokeiluhankkeet • Tilaaja – tuottaja-malli Tampereella • Tamperelainen pormestarimalli • Tilaajaorganisaatiot • Tuotannon organisointi • Uudistuksen vaiheistus 2005-2009 • Uudistuksen edellytykset

Uudistuksen lähtökohdat Muutosvoimina • palvelutarpeen kasvu • menojen kasvupaine suurempaa kuin verotulojen kasvu • ulkoiset paineet kilpailun lisäämiselle • väestön ikääntyminen • henkilöstön eläköityminen • poliittisen järjestelmän luottamuksen heikentyminen Peruskysymyksenä • miten vastata lisääntyvään palvelutarpeeseen nykyisillä resursseilla Lähtökohtana • oman palvelutuotannon ylläpitäminen ja kehittäminen • oman tuotannon täydentäminen ja uusien vaihtoehtojen etsiminen verkostoitumalla sekä markkinoita hyödyntämällä (ja luomalla)  Hyvinvointikunnan säilyttäminen

Toimintamallin uudistuksen tavoitteet • Poliittisen päätöksenteon vahvistaminen • valtuuston strategisen ohjausvallan kasvattaminen • luottamushenkilöpäätöksenteon vahvistaminen • poliittisen johtamisen ja virkamiesjohtamisen työnjaon selkeyttäminen • tilaajan ja tuottajan tehtävien eriyttäminen • Palvelutuotannon tehostaminen • prosessiajattelun toteuttaminen - poikkihallinnollisuus • vaihtoehtoisten tuotantotapojen etsiminen • keskittyminen ydintehtäviin • tilaajan ja tuottajan tehtävien eriyttäminen • Strategisen johtamisen vahvistaminen • konsernijohtamisen uudistaminen • omistajaohjauksen varmistaminen

Tilaaja – tuottaja-mallin määrittely Tilaaja - tuottaja-malli on ohjausjärjestelmä ja organisaatiomuoto, jossa konsernijohdon (valtuusto, hallitus, kaupunginjohtaja) tai sen valtuuttaman tilaajan ja sopimusosapuolena toimivan tuottajan roolit on eriytetty ja joiden välistä toimintaa ohjataan sopimuksilla. Mallin menestyksekäs toteuttaminen edellyttää mm. • asiakaslähtöistä toimintaa • kumppanuusajattelua ja verkostoitumista • hankinta-, kilpailuttamis- ja sopimusosaamista • palveluprosessien määrittelyä, tuotteistamista ja hinnoittelua • laadun määrittelyä ja hallintaa • kehittynyttä laskentajärjestelmää Mallilla voidaan edistää mm. • parempaa hinta-laatu –suhdetta • asiakkaiden valinnanvapauden lisäämistä • markkinamekanismien käyttöä ja sisäistä yrittäjyyttä • palvelujen kilpailuttamista ja toimivien markkinoiden syntymistä • vaihtoehtoisten tuotantomuotojen kehittämistä • seudullista yhteistuotantoa ja yhteishankintaa.

Tilaaja – tuottaja-mallin ominaispiirteitä • tilaaja ja tuottaja on kyettävä erottamaan toisistaan • tilaajan ja tuottajan välille muodostetaan markkinoita muistuttava suhde eli ns. näennäismarkkinat • palvelujen tilaaminen kuuluu kunnan poliitikkojen ja heitä avustavien viranhaltijoiden tehtäviin (”mitä palveluja tarvitaan”) • palvelujen tuottaminen kuuluu tilaajasta riippumattomille tuottajayksiköille (”miten palvelu tuotetaan”) • hierarkiaohjaus korvataan sopimustoiminnalla ja joissakin tapauksissa myös kilpailulla • kysynnän ja talouden muutostilanteissa osapuolet joutuvat sopeuttamaan toimintaa sopimuksien puitteissa • ideaalimallissa tuottajalla on suuri vapaus päättää mm. resursseistaan

Mallin odotetaan lisäävän tehokkuutta, koska • Tilaajien ja tuottajien huomio kiinnittyy toiminnan lopputuloksiin l. tuotteisiin ja niiden vaikuttavuuteen • Tehokkuus lisääntyy kilpailun kautta • kumpikin osapuoli vaatii tuotteilta koko ajan enemmän • vaikka todellista kilpailuttamista ei tapahtuisikaan, niin jo kilpailun uhka kannustaa tehokkaaseen toimintaan • tietoisuus toisten tuottajayksiköiden hinnoista kannustaa huolehtimaan omasta tehokkuudesta • malli alentaa usein palvelujen tuotantokustannuksia, mutta tuo tilalle muita kustannuksia (transaktiokustannukset kuten, potentiaalisten sopimuskumppanien etsiminen, tarjouspyyntöjen tekeminen, kilpailuttaminen, sopimusten laadinta ja sopimusten valvonta) • kustannussäästöjä synnyttävät • tehokkuuden kasvu • tuotannontekijärakenteen muuttuminen • varojen parempi hallinta • yleiskustannusten aleneminen

Tilaaja - tuottaja-mallin tavoitteet • Tilaaja - tuottaja-malli on avain parempiin kunnallisiin palveluihin ja koko palvelusektorin kehittymiseen. Tilaaja - tuottaja-malli mahdollistaa: • Kilpailun: Tilaaja voi ostaa palvelut joko kunnan omilta tai sen ulkopuolisilta tuottajilta. Keskenään kilpailevien tuottajien on hyödynnettävä uutta ajattelua ja entistä parempaa osaamista ollakseen kilpailukykyisiä. Tämä luo uusia innovaatioita, jotka kehittävät koko alaa, sen tehokkuutta ja tuottavuutta. • Vertailukelpoisten vaatimusten asettamisen kunnan omille tuotantoyksiköille: Näille voidaan asettaa samankaltaisia vaatimuksia esimerkiksi sidotun pääoman tuoton suhteen, kuin kilpailevilla tuottajilla on. Tulostavoitteen asettaminen kannustaisi myös kunnan omaa tuotantoa kilpailukykyisemmäksi ja tehokkaammaksi.Tuotantoa ei tarvitsisi tällöin ulkoistaa sen tehottomuuden vuoksi. • Asukkaiden tarpeista lähtevän ja aidosti toimivan priorisoinnin: Tilaajan toiminnan lähtökohtina ovat kuntalaisten tarpeiden ymmärtäminen ja resurssien ohjaaminen niiden mukaan. Tämä auttaisi kuntia myös siirtymään tuotantolähtöisestä toimintatavasta kysyntälähtöisempään, ja karsimaan palveluja, joille ei ole kysyntää. Lähde: EVA 23.11.2004

Tilaaja – tuottaja-mallin edellytykset Tilaaja-tuottajamallin menestyksekkäällä soveltamisella on eräitä keskeisiä ehtoja: • Tilaaja ja tuottaja täyttyy erottaa organisatorisesti toisistaan kunnan sisällä. • Budjetin tulee olla yksinomaan tilaajan käytössä. • Tilaajaosaamiseen täytyy panostaa riittävästi,sillä kuntien järjestämiin palveluihin kohdistuu poikkeuksellisia vaatimuksia: niiden on aidosti toimittava ja oltava kaikkien saatavilla. • Hyvinvointipalvelujen turvaamisen nimissä kunnan päättäjien tulee fokusoida siihen, mikä on oleellista. • Poliitikot ovat kunnan asukkaiden, ei sen tuotantokoneiston edustajia. Lähde: EVA 23.11.2004

Oulun ydinkunta-palvelukuntamalli Käynnistettiin talouden tasapainotusohjelman osana: • Menojen leikkaus • Rationalisointi- ja toiminnan tehostamisprojektit • Tilaaja-tuottaja –mallin (=ydinkunta-palvelukuntamalli) käyttöönotto kaupungin palvelutuotannossa (KV 29.6.1998 § 64) Ydinkunta-palvelukuntamallin kehittäminen aloitettiin tekniseltä sektorilta • alussa tekninen keskus bruttobudjetoitu virasto  nettobudjetoidut tilaaja- ja tuottajayksiköt vuonna 2000  tuottajayksiköt Oulun Katutuotanto ja Oulun Comac liikelaitoksiksi vuonna 2002 Päivähoidossa mallin kokeilu aloitettiin vuoden 2000 alussa 10 pilottipäiväkodilla, joissa aloitettiin sisäinen sopimusohjaus • Pilottipäiväkodit nettobudjetoituja vuoden 2003 alussa  kilpailuttamiskokeilu päivähoidossa samana keväänä  sisäinen sopimusohjaus koko päivähoitoon vuonna 2004  koko päivähoito nettobudjetoiduksi vuoden 2005 alussa. Mallissa mukana myös tukipalveluja kuten ruokahuolto (Oulun Ateria) ja siivouspalveluja (Oulun Comac)

Yhteenveto tutkimuksesta Arvio kokonaisuutena • malli vie palvelutuotantoa asetettujen tavoitteiden suuntaan • toimii hyvin myös hyvinvointipalveluissa • kustannustietoisuus ja laatutietoisuus parantuneet Taloudellisuus ja tehokkuus • ristiriitaisia näkemyksiä sekä taloudellisuuden että tuottavuuden paranemisesta • haasteena kunnan tuotantoyksiköiden kilpailu yksityisiä tuottajia vastaan • vapaan kilpailun yhtenä ongelmana myös julkishallinnon työsuhdekulttuuri Palvelutuotanto ja laatu • suurimmat laatuongelmat kaupungin oman henkilöstön ”ylilaadussa” Tilaajan ja tuottajan rooli • jonkinasteisia sopeutumisvaikeuksia molemmilla osapuolilla • tilaaja- ja tuottajapuolen riittävän selvä erottaminen tärkeää sekä luottamus- että viranhaltijaorganisaation kohdalla

Yhteenveto tutkimuksesta Prosessit ja henkilöstö • siirtymisprosessi ydinkunta-palvelukuntamalliin ollut sujuva • henkilöstön asemaan tulisi prosessissa kiinnittää riittävästi huomiota • moniosaajamallin hyödyntämiseen lisää huomiota • palkitsemisjärjestelmän kehittäminen Mahdollisuudet, uhat ja kehittämistarpeet • Oulun malli osunut suotuisaan ajankohtaan: • taloudellinen tilanne mahdollistanut kehittämisen pienin askelin • ikäjakauma • siirtymisaikojen pitäisi olla riittävän pitkiä • yhtiöittämiseen/yksityistämiseen haastatellut suhtautuivat kielteisesti • tarve konsernijohtamisen kehittämiseen ja konserniajattelun syventämiseen

Tilaaja – tuottaja-mallikokemuksia Ruotsista • Ruotsissa mallia on sovellettu kauemmin • Talous ja tuotannon tehostaminen keskeiset motiivit mallin soveltamiselle • Ruotsissa vahvemmin poliittinen kysymys • Demokratian vahvistaminen keskeinen perustelu mallin soveltamiselle Ruotsissa • Ruotsissa kahdenlaista kehityssuuntaa (peräännytään – otetaan käyttöön) • Ruotsissa kokonaisvaltaisempia nopeammin toteutettuja sovellutuksia – Suomessa varovaisemmin ”askel kerrallaan” • Mallin ”hoivaaminen” oleellisen tärkeää

Nacka ja Södertälje: yhteisiä havaintoja Kaksi poliittisesti ja toimintamalleiltaan erilaista kaupunkia Tukholman ympäristössä (molemmissa noin 80 000 asukasta) Kehitysprosessista • ohjauksen uudistaminen: rahat ja toiminta erilleen • mallit muuntuvat ja kehittyvät koko ajan • uusi kehityssuunta: prosessiajattelu ja konsernihallinnon roolin vahvistaminen (konsernijohtaminen) • johtaminen korostunut, malli on vain väline saada ajattelu muuttumaan Malleista • viranomaistoiminta tilaajalla • oma tuotantoresurssi kaupunginhallituksen alaisuudessa • oma tuotanto mukana kilpailussa, hävityssä kilpailussa henkilöstö siirtyy sopimuksen saaneen organisaation palvelukseen

Nacka ja Södertälje: saavutuksia • oma toiminta tehostunut • palvelutuotanto ja sen kustannukset selkeämmin määritelty • johtaminen parantunut • organisaatiot madaltuneet, turhia hierarkiatasoja vähennetty • uusi, avoimempi suhtautuminen kilpailuun • paikallista yrittäjyyttä syntynyt • … • Yhtäläisyydet Tampereen tavoitteisiin:

Uudistuksen taustalla kaupunkistrategia Kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.10.2001 ”Kaikem paree Tampere” –kaupunkistrategian • Kaupungin nykyinen päätöksenteko– ja toimintamalli ei enää kaikilta osin täytä strategian vaatimuksia, vaan sitä on pystyttävä kehittämään. • Kaupunginhallitus päätti 14.1.2002, että kaupunginjohtajan johdolla aloitetaan kaupunkistrategian täytäntöönpanohanke, jonka keskeisenä asiana on arvioida ja uudistaa nykyinen päätöksenteko- ja toimintamalli siten, että työn tulokset ovat käytettävissä viimeistään seuraavan vaalikauden vaihtuessa. • Kaupunginvaltuusto hyväksyi uudistuksen periaatteet 29.1.2003 • Kaupunginhallitus hyväksyi uudistuksen jatkamisen periaatteet ja aikataulun 15.12.2003

Kaupunkistrategiasta syntyvät haasteet kaupunkitasoiselle johtamiselle • Konserniohjauksen on perustuttava strategiaan ja sen toteuttamiseen. Strategian ja sen toteuttamisen valmistelu päätöksentekoa varten on keskushallinnon keskeisin tehtävä. • Strategiasta syntyvät haasteet ovat paljolti ”poikkihallinnollisia”, jolloin tehokas strategian toteuttaminen edellyttää toimialojen tiivistä yhteistyötä, uusia toimialat ylittäviä toimintatapoja ja resurssien uutta kohdentamista toimialojen välillä. • Kaupungin on otettava käyttöön vaihtoehtoisia tapoja tuottaa kaupunkilaisille palveluja ja kehitettävä siksi kykyään uudistaa palvelutuotantoa, sen ohjausta ja yhteistyötä muiden palvelutuottajien kanssa. • Palvelujen tehokas hankinta edellyttää tilaajaosaamisen ja omistajapolitiikan vahvistamista.

Kaupunkistrategiasta syntyvät haasteet kaupunkitasoiselle johtamiselle • Kaupungin on kyettävä aikaisempaa laajempaan ja tehokkaampaan toimintaan erilaisissa verkostoissa ja kyettävä rakentamaan alueellisesti kumppanuuksia kaupunkilaisten tarpeiden täyttämiseksi. • Monimuotoistuvaa uutta palvelujen hankinta- ja tuotanto-organisaatiota on ohjattava demokraattisesti ja huolehdittava luottamushenkilöpäätöksenteon vahvistamisesta palvelutarjontaa, palvelujen tuottamistapaa ja palveluiden rahoitusta koskevissa asioissa. • Valtuuston valtaa on vahvistettava kaupungin toiminnan strategisessa ohjaamisessa. Kaupunkilaisten luottamusta päätöksentekoon ja sen avoimuuteen on parannettava ja luotava uusia mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksenteon valmisteluun.

Toimintamallin uudistuksen kehitysaskeleet Muutokset 1.1.2005 • tilaaja – tuottaja-pilotit • yhdyskuntapalvelut • päivähoito ja perusopetus • toisen asteen koulutus ja elinkeinotoimi • muilta osin lautakuntarakenne nykyinen • apulaiskaupunginjohtajat jatkavat nykyisessä roolissa • valmistautuminen uuteen toimintamalliin erilaisten kehittämisprojektien avulla Muutokset 1.1.2007 • tilaaja–tuottaja-malli laajaan käyttöön • uudet tilaaja- ja viranomaislautakunnat • tuotannon uudet organisaatiot • apulaiskaupunginjohtaja- ja palvelujohtajaroolien erottaminen

Toimintamallin uudistus prosesseina Vuonna 2004 • uudet liikelaitokset (tilakeskus, tietotekniikkakeskus, auto- ja konekeskus) • uudet lautakunnat (kiinteistö- ja asuntolautakunta, elinkeinolautakunta) • kh:n suunnittelujaosto • konsernihallinnon uudistus • sosiaali- ja terveystoimen tuotantomallin selvitys • palvelukeskusselvitykset • toiminnanohjausjärjestelmä(erp) -hanke Vuosina 2005-06 • päätökset toimintamallin kokonaisuudistuksen muodoista • tilaaja–tuottaja-pilotit (yhdyskuntapalvelut sekä päivähoito ja perusopetus) • toisen asteen koulutuksen uusi toimintamalli • sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannon uudistamisen pilotit • strategisen johtamisjärjestelmän uudistaminen • prosessibudjetin kokeilu • taloushallinnon palvelukeskus • muut palvelukeskukset (ruokapalvelut, työterveyshuolto, virastopalvelut) • uusia kuntalaisten osallistumismalleja ja -muotoja • uusia liikelaitoksia Vuonna 2007 • kokonaisuudistuksen toteutus • uusi lautakunta- ja johtokuntarakenne • pormestarijärjestelmän käyttöönotto • tilaaja–tuottaja-malli koko kaupunkiin • uusia (seudullisia) tuotantotapoja • uusia liikelaitoksia

Toimintamallin uudistuksen virrat Visio 2012 Koulutus - valmennus - tiedotus Pormestarimalli Päivähoidon tilaaja-tuottaja-malli Uudet osallistumisen mallit Yhdyskuntapalveluiden tilaaja-tuottaja-malli PPP-mallit Prosessibudjetointi ??? Taloushallinnon palvelukeskus Perusopetuksen ja päivähoidon organisointi Konsernihallinnon prosessiorganisaatio Palvelukeskusten liikelaitostaminen sähköisten palveluprosessien kehittäminen Tampere 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Tampereen uusi toimintamalli • Strategisen ohjauksen ja palvelutuotannon ohjauksen erottaminen • Tilaaja–tuottaja-mallin laajamittainen käyttöönotto • Mallin käyttöönotto vaiheittain avulla siten, että malli on kokonaisuudessaan käytössä vuonna 2007 • Mallin kokeilu pilottihankkeiden avulla 2005-2006 • yhdyskuntapalvelut • päivähoito ja perusopetus • toisen asteen koulutus • Tamperelaiseen pormestarimalliin siirtyminen vuonna 2007

Strateginen ohjaus ja palveluohjaus 2007- Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Pormestari Konsernihallinto Asiakas Kuntalainen Hallinto ja henkilöstö Talous ja strategia Liiketoiminta ja rahoitus johtaja johtaja johtaja STRATEGINEN OHJAUS Palveluorganisaatioiden johtokunnat Tilaaja- ja viranomaislautakunnat Hyvinvointi palvelut Yhdyskunta- palvelut Prosessi A Prosessi B Prosessi C Prosessi D Prosessi E Tuotanto sopimus apulais- pormestari apulais- pormestari apulais- pormestari palvelujohtaja palvelujohtaja Liikelaitosten johtokunnat Sisäiset liikelaitokset Ulkoiset liikelaitokset tj tj tj tj tj PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN PALVELUTUOTANTO

Tilaaja–tuottaja-malli 2007- (vaihtoehto a) Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus pormestari Tilaajalautakunnat Konsernihallinto Lasten ja nuorten palvelut Osaamis- ja elinkeino- palvelut Elämänlaatu- ja sivistyspalvelut Hoito- ja hoiva- palvelut Ikäihmisten palvelut Yhdyskunta- palvelut Hallinto ja henkilöstö Talous ja strategia Liiketoiminta ja rahoitus apulais- pormestari apulais- pormestari apulais- pormestari johtaja johtaja johtaja Tuotantosopimus/tilaus Hyvinvointipalveluiden johtokunnat Yhdyskunta- tuotannon johtokunta Muut tuottajat Palvelukeskukset • Yksityiset • Seudun kunnat • PPP Sisäiset liikelaitokset palvelujohtaja palvelujohtaja Ulkoiset liikelaitokset

Poliittisen johtamisen muutostarpeet • Tarve valtuuston poliittisen vallan vahvistamiseen ja poliittisen ohjauksen selkeyttämiseen • Tarve järjestää kunnan johtamisjärjestelmä sellaiseksi, että kunnan keskeisin johtotehtävä on nykyistä selkeämmin poliittisessa kontrollissa ja sille vastuullinen • Tarve tunnustaa, että kunnalla on normatiivisin valtuuksin ja vastuin varustettu poliittinen johtaja, jonka kautta toteutuu edustuksellisen demokratian edellyttämä vastuunjako läpi koko organisaation  Pormestarimallin käyttöönotto tarjoaa nykyistä paremmat puitteet luottamushenkilöjohtamisen ja virkamiesjohtamisen yhteensovittamiselle ja päätöksenteon demokraattiselle ohjaamiselle.

Poliittisen johtamisen muutos (1/2) Pormestarimalli • Poliittisen johtamisen ja virkamiesjohtamisen eriyttäminen • Päätoimiset luottamushenkilöt • Vaihtoehtoisia toteutusmalleja • Heurun malli • Kuntalain mukainen malli • Kuntaneuvosmalli • Tamperelainen malli ? • Kaikissa vaihtoehdoissa valtuusto valitsee  Mallin valinta yhteydessä toimintamallin kokonaisuudistukseen Strategisen johtamisen kehittäminen • Suunnittelujaoston roolin korostaminen • Strategiseen päätöksenteon valmisteluun osallistuminen

Poliittisen johtamisen muutos (2/2) Tilaajan ja tuottajan tehtävien eriyttäminen • Tilaajalautakunnat • Tuottajajohtokunnat  Erilaiset tehtävät  Tilaajalautakunta vastaa palvelutarpeiden toteuttamisesta Resurssit suunnataan tilaajalle  Tuottajajohtokunnat vastaavat palvelutuotannosta, sen tehokkuudesta ja tuotannon laadusta  Tarvitaanko erilaiset valintaperusteet ? Aluedemokratian kehittäminen • Asukkaiden ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen • Poliittisen päätöksenteon tuominen lähemmäksi kuntalaisia • Peruspalveluita koskeviin päätöksiin osallistuminen  Aluefoorumit ?

Kaupunginvaltuuston päätös pormestarimallista 11.6.2003 pormestarijärjestelmää valmisteltiin 2002-2003. Ehdotus perustui ns. Heurun malliin. • osana kaupungin strategista johtamisjärjestelmää otetaan käyttöön pormestarijärjestelmä 1.1.2007 lukien • kaupunginhallitus velvoitetaan valmistelemaan toteutettava tamperelainen malli, sen yksityiskohdat sekä tarvittavat johtosääntömuutokset • kaupunginhallitus velvoitetaan valmistelemaan sisäasiainministeriölle kaupungin ehdotus kokeilulain aikaansaamiseksi, jos se on tarpeen. • ehdotus malliksi valmistellaan syksyn 2004 aikana: • strategiatoimikunta 11/2004 • kaupunginhallitus 2/2005 • kaupunginvaltuusto 3-4/2005

Pormestarimallien vertailu

Tamperelainen pormestarimalli Pormestari • päätoiminen luottamushenkilö • valtuusto valitsee valtuustokaudeksi (ensimmäinen kausi 2007-2008) • kaupunginhallituksen puheenjohtaja • rinnalla ei toimi kaupunginjohtajaa, esittelijänä toimivat konsernihallinnon johtajat • johtaa sekä tilaaja- että tuottajaorganisaatioita Apulaispormestarit (3) • päätoimisia luottamushenkilöitä • valtuusto valitsee valtuustokaudeksi (ensimmäinen kausi 2007-2008) • asiakasprosessien perusteella muodostettujen lautakuntien puheenjohtajia, vastaavat 1-3 ydinprosessista • johtavat tilaajaorganisaatiota • tilaajalautakuntien esittelijöinä toimivat tilaajatoiminnasta vastaavat viranhaltijat

Uudistus ja nykyinen lainsäädäntö Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen lainsäädäntö edellyttää • että on olemassa yksi monijäseninen toimielin, joka vastaa palvelukokonaisuudesta ja • että tämä elin voi delegoida päätösvaltaa alaiselleen viranhaltijalle  Edellä mainittu on ristiriidassa prosessiajattelun ja suunniteltujen prosessilautakuntien kanssa Ratkaisuvaihtoehtoina ovat • tehdään esitys lainsäädännön muuttamiseksi: • tilaajalautakunnat voivat olla prosessin mukaisesti muodostettuja • ratkaistaan asia nykyisen lainsäädännön puitteissa seuraavasti: • kaupunginhallitus toimii lain tarkoittamana monijäsenisenä elimenä • kaupunginhallitukseen perustetaan prosessinmukaiset jaostot • jaostojen puheenjohtajat (apulaispormestarit) ovat kaupunginhallituksen jäseniä, muut jäsenet ovat valtuutettuja • kaupunginhallituksen jaostot korvaavat lautakunnat • malli vahvistaa kaupunginhallituksen roolia ja tukee pormestarimallia

Tilaajayksiköt Kaksi tilaajayksikköä • hyvinvointipalvelut • yhdyskuntapalvelut Ydintehtävät: • palvelutarpeen ja sen kehityksen arviointi • palveluiden kilpailuttaminen ja hankinta Tilaajayksiköt rakennetaan mahdollisimman kevyiksi • tarvittavaa substanssiosaamista voidaan hankkia myös omilta tuottajayksiköiltä • henkilöstömäärä noin xx ??? • Pyritään välttämään kaksinkertainen organisointi Yhteys konsernihallintoon on vahva. Mahdollista on myös se, että tilaajaorganisaatiot rakennetaan osaksi konsernihallintoa.

Tuotannon organisointi • Lähtökohtana perusjako • Hyvinvointipalvelut • Yhdyskuntapalvelut • Tämän lisäksi sisäisiä palveluita sekä liikelaitoksia • Ohjauksen ja johtamisen lähtökohtana liiketoiminnalliset periaatteet • Tuotantoa ohjaavat johtokunnat • Poliittinen edustus • Asiantuntijaedustus • Henkilöstön edustus, asiakasedustus? • Tuotanto voi hoitaa myös viranomaistoimintaa tehdyn sopimuksen mukaisesti. • Johtosäännöllä määrätään, että viranhaltija toimii tällöin kaupunginhallituksen jaoston alaisuudessa (päätösvallan delegointi) • Konsernihallinto ohjaa omistajaohjauksen keinoin, ei suoraan esimiesasemalla (pl. sisäiset palvelukeskukset)

Muutoksen toteuttaminen Luonnos • tilaaja-tuottaja-malli ei yksinään riitä aikaansaamaan tarvittavaa muutosta • tarvitaan uudenlainen, asiakaslähtöinen tuotteistaminen, jonka lähtökohtana on välttää asiakkaan tarpeen ”palasteleminen” funktiolähtöisesti (nykyinen linjamalli) • muutos toteutetaan selkeällä vaiheistuksella tavoitetila selkeästi esitettynä, • jossa tilaaja-tuottaja erottelu hallinnollisesti, • palveluprosessien uudelleenorganisointi • ja uudet johtamisvastuut täydentävät toisiaan. • kaikki edellä mainitut vaiheet ovat yhtä tärkeitä lopputuloksen kannalta • johtaminen perustuu osaamisen ja asiakkaan arvostamiseen – ei hallinnolliseen helppouteen

Hyvinvointipalveluiden tuotanto-organisaatio Luonnos • Tuotantomallin lähtökohtana tilaajan ja tuottajan tehtävien eriyttäminen • konsernihallinto vastaa omistajaohjauksesta • tilaaja vastaa palveluiden järjestämisestä kaupunkilaisille • tuottaja vastaa palveluiden toimittamisesta saamiensa sopimusten mukaisesti, omistajan määrittämän strategian mukaisesti • Tuotanto-organisaatio jakaantuu • tuotannon esikuntaan • lähipalveluihin • keskitettyihin tuotantoyksiköihin • kaupunkitasoisiin tuotantoprosesseihin

Hyvinvointipalveluiden organisaatio 1.1.2007 Luonnos Muutos- johtaja • 1. Tuotannon esikunta • tuotannon suunnittelu • kehittämistoiminta • asiakkuuden hallinta • hankinnat • henkilöstö • talous 3. Keskitetyt tuotantoyksiköt 2. Lähipalvelut Johtokunta Lähipalvelujohtaja Johto- kunta johtaja Johto- kunta johtaja Johto- kunta johtaja Johto- kunta johtaja Johto- kunta johtaja Johto- kunta johtaja 4.Kaupunkitasoiset tuotantoprosessit Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Hoidon ja hoivan turvaaminen Hyvinvoinnin ja sivistyksen edistäminen Osaamisen ja elinkeinoelämän vahvistaminen

Tilaaja–tuottaja-pilottimalli 2005-2006 Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Lautakunnat Konsernihallinto Sosiaali- ja terveys- lautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aika- lautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Osaamis- ja elinkeinolautakunta Yhdyskunta- lautakunta Ympäristö- ja rakennus- lautakunta Kiinteistö- ja asuntolautakunta Hallinto ja henkilöstö Talous ja strategia Liiketoiminta ja rahoitus oma tuotanto, tilaus ja viranomaistoiminta tilaus ja viranomaistoiminta (oma tuotanto) tilaus ja viranomaistoiminta (oma tuotanto) johtaja johtaja johtaja akj akj akj Tuotantosopimus/tilaus perusopetuksen ja päivähoidon johtokunta toisen asteen koulutuksen johtokunta yhdyskuntatuotannon johtokunta Muut tuottajat Palvelukeskukset akj akj • Yksityiset • Seudun kunnat • PPP • perusopetus • aamu- ja iltapäivähoito • päiväkotihoito • perhepäivähoito • leikkitoiminta • esiopetus • lukiot • ammattiopistot • katu- ja vihertuotanto • maanrakennus • kunnossapito ja rakentaminen • lähiliikuntapaikat • satamat • metsänhoito Sisäiset liikelaitokset Ulkoiset liikelaitokset

Päivähoidon, esiopetuksen, peruskoulun sekä koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon tilaaja-tuottajamalli PEPPI –hanke

Selvitystyön lähtökohdat • Lainsäädännöllinen perusta: sosiaalihuoltolain 6 ja 12 §:n väliaikainen muuttaminen ja lasten päivähoidosta annetun lain väliaikainen muuttaminen (2 §) • 31.8.2008 asti kunta voi päättää, minkä monijäsenisen toimielimen hoidettavaksi lasten päivähoidon sekä kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen hallinto kunnassa annetaan. • Kaupunkistrategiaan perustuvat linjaukset tilaaja-tuottajamallin käyttöönotosta, hallinnon tiivistämisestä, luottamusmiesten aseman vahvistamisesta sekä asiakaslähtöisestä palveluiden kehittämisestä

Uudistus tukee prosessiajattelua • lapsen ja nuoren kasvun tukeminen nähdään yhtenäisenä jatkumona • lapsen kehitys- ja oppimistarpeiden ymmärtäminen ja tukeminen niin, että koko olemassa oleva lasta ja perhettä koskeva asiantuntemus olisi mahdollisimman hyvin eri kasvatus- ja opetusasteiden käytössä • asiakaslähtöiselle toiminnalle luodaan paremmat edellytykset lasta ja nuorta koskevan päätöksenteon lähestyessä toimintayksikköä ja asiakasta

Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen palvelukokonaisuus 0 – 5 –v 6 – 8 –v 9 – 16 –v Kokopäivähoito Osapäivähoito Ilta- ja vuorohoito Perhepäivähoito Leikkitoiminta Erityispäivähoito Esiopetus Esiopetus + hoito Ilta- ja vuorohoito Alkuopetus Erityishoito ja -opetus Mamu-opetus Vieraskielinen opetus Perusopetus Erityisopetus Lisäopetus Mamu-opetus Vieraskielinen opetus Ydinpalvelut/ tuotteet Erityispäivähoidon palvelut --- Asiakkaan tukipalvelut Neuvolaterveydenhuolto------- Päivähoidon puheterapia Erityisopetuksen puheterapia-------------- Psykologipalvelut----------------------------- Kuraattoripalvelut-------- Koulunkäyntiavustajat---------------------- Aamu- ja iltapäivähoito- Kouluterveydenhuolto------------------------ Perheneuvolan palvelut----------------------------------------------------- Sosiaalityö/lastensuojelu-------------------------------------------------- Lastensuojelun sijaishuolto---------------------------------------------- Maahanmuuttaja- ja tulkkipalvelut--------------------------------

Päivähoidon, perusopetuksen, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan yhtenäinen tilaaja-tuottajamalli 2005-2006 Tilaajalautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta päivähoito, kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki, esiopetus, perusopetus, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Tilaajayksikkö, johtajana apulaiskaupunginjohtaja Päivähoito Perusopetus Päivähoidon tilaaja-tuottaja –pilotin tuotantosopimus sekä muun päivähoidon, ja koko perusopetuksen sopimusohjaus • Päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta • päivähoito • pilotit (päivähoidon tilaa-tuottaja ja päivähoidon • ja koulun yhteistyö) • esiopetus • perusopetus • koululaisten aamu- ja iltapäivähoito Päivähoidon tuotanto Perusopetuksen tuotanto

Tilaaja - tuottaja-sopimusmallit 2005 • Kasvatus- ja opetuslautakunta • päivähoito • esiopetus • perusopetus • koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta • Osaamis- ja elinkeinolautakunta • toisen asteen koulutus • ammattikorkeakoulutus • elinkeinotoiminta Tuote- kohtainen sopimus Sopimus kokonais- kustannuksista Yksikköhinta- sopimus Yksikköhinta- sopimus Päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta Tuotantotoiminnan luottamusmieselin Toisen asteen koulutuksen johtokunta TAMK Pilottipäivä- kodit Muut päiväkodit Perus- koulut Aamu- ja Iltapäivä- hoitopaikat

Tulevaisuuden Tampere ? Tampereen kaupungin toimintamallin uudistus