1 / 12

Pankkien sääntelyn kysymyksiä

Pankkien sääntelyn kysymyksiä. Matti Rudanko 10.6.2009. Rahoitusmarkkinoiden yhteiskuntavastuu. Pääoma- ja ansiotulojen verokohtelu Johdon palkkiojärjestelmät (huom. rahoitusmarkkinoiden tarjoamat välineet) Corporate Governance –näkökulma

irma
Télécharger la présentation

Pankkien sääntelyn kysymyksiä

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Pankkien sääntelyn kysymyksiä Matti Rudanko 10.6.2009

  2. Rahoitusmarkkinoiden yhteiskuntavastuu • Pääoma- ja ansiotulojen verokohtelu • Johdon palkkiojärjestelmät (huom. rahoitusmarkkinoiden tarjoamat välineet) • Corporate Governance –näkökulma • Vrt. yhteiskuntavastuulliset rahoitusmarkkinat, esim. • Vastuullinen luotonanto (huom. kuluttajansuoja) • Grameen-pankki ja naisten pankit "Pankkien sääntelyn kysymyksiä" 12.6.2009 / Matti Rudanko

  3. Sääntelyn tavoitteet • Pankkien vakavaraisuus • Markkinoiden toimivuus: too big to fail ym. • Sijoittajansuoja • Linkkinä sijoittajien luottamus • Sijoittajansuoja itsenäisenä tavoitteena • Tarvitaanko • Kuluttajansuojan soveltuvuus • Rahoituskriisin haasteet "Pankkien sääntelyn kysymyksiä" 12.6.2009 / Matti Rudanko

  4. Markkinamekanismit • Markkinapaikat ja kaupankäynti • Tekninen / informatiivinen / institutionaalinen tehokkuus • Sijoittajien luottamus • Sijoituspalveluyritykset ja luottolaitokset • Elinkeino-oikeudellinen valvonta: vakavaraisuus ym. • Vapaan kilpailun turvaaminen: julkinen sääntely • Asiakkaiden edut ja informointi: asiakkaiden luokittelu • Intressiristiriidat, asiakasvarojen erillisyys, asiakkaiden tasapuolinen kohtelu, best price execution ym. • Sijoittajien korvausrahasto "Pankkien sääntelyn kysymyksiä" 12.6.2009 / Matti Rudanko

  5. Sijoitustuotteet • Monimutkaiset korkean riskin tuotteet • Luottojohdannaiset, hedge-rahastot, velkavivun käyttö, arvopaperistaminen • Vain ns. policing-sääntely: informaatio • guidance-sääntely: kiellot / rajoitukset ? • Itsesääntelyssä policing-perusteisesti liian monimutkaisten poissuljenta (informaatio mahdoton) • ”Ylivolatiliteetti”? "Pankkien sääntelyn kysymyksiä" 12.6.2009 / Matti Rudanko

  6. (Muut) markkinaosapuolet • Sisäpiiri, markkinamanipulaatio • Julkiset ostotarjoukset • Sijoittajien tasapuolinen kohtelu: hintasääntely • Sijoittajiensuoja: lunastusvelvollisuus • Tiedonantovelvollisuudet • Valtamarkkinoiden tehostaminen: kilpailevat tarjoukset, kohdeyhtiön hallituksen lausunto (päämies-agenttiongelma ”vihamielisissä valtauksissa”) "Pankkien sääntelyn kysymyksiä" 12.6.2009 / Matti Rudanko

  7. (Itsenäinen) sijoittajansuoja? • (Yksityisten) sijoittajien merkitys: huom. Institutionaaliset sijoittajat ”välittäjinä” • Informaation sääntely • Informatiivinen tehokkuus? • Sijoittajien vastaanotto- ja tulkintakyky • Ei sopimuksellista tiedonhankintamekanismia • (Heikomman) ”materiaalinen” suoja ? • Siviilioikeudelliset keinot • Vahingonkorvaus haasteellinen; ryhmäkanne "Pankkien sääntelyn kysymyksiä" 12.6.2009 / Matti Rudanko

  8. Siviilioikeudelliset keinot • Ns. saneerausvastuu (velalliselle) • saatavien ”aggressiivisesta” perinnästä • Huom. (nykyään) • L takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta: velallisinformaatio • Perintälaki ym. (usein kuluttajansuojatavoite) • Vastuullinen luotonanto; yhteiskuntavastuu • Luottotappiovastuu (pankinjohtajan) • Esim. KKO 1999:13 • Sallittu riskinotto: liiketaloudellinen / (jälkikäteinen) juridinen harkinta • Merkitys velkojataholle vähäinen

  9. Täytäntöönpanokelpoisuuden määräaikaisuus • Ulosottokaari 2:24: Määräaika • Tässä laissa tarkoitettu ulosottoperuste, jossa luonnolliselle henkilölle on asetettu maksuvelvoite, on täytäntöönpanokelpoinen 15 vuoden ajan. • Määräaika on 20 vuotta, jos ulosottoperusteessa tarkoitettu velkoja on luonnollinen henkilö • tai jos korvaussaatava perustuu rikokseen, josta velallinen on tuomittu vankeuteen tai yhdyskuntapalveluun • Jos velallinen osoittaa, että saatava on ennen ulosottoperusteen antamista siirretty luonnolliselle henkilölle muulta kuin toiselta luonnolliselta henkilöltä, määräaika on 15 vuotta. • Jos ulosottoperusteen määräajan kuluessa saatavan perimiseksi on toimitettu ulosmittaus tai saatava on ilmoitettu 5 luvussa tarkoitetussa myynnissä, määräajan umpeen kuluminen ei estä maksun saamista ulosmitatuista varoista. "Pankkien sääntelyn kysymyksiä" 12.6.2009 / Matti Rudanko

  10. Saatavan vanhentuminen ja määräajan jatkamistuomio • Saatava vanhentuu, kun ulosottoperusteen määräaika kuluu umpeen. • Saatavasta on sen jälkeen voimassa, mitä vanhentuneesta velasta säädetään velan vanhentumisesta annetussa laissa (728/2003). • Tuomiossa, jolla ulosottoperusteen määräaikaa sen päättymisen jälkeen jatketaan, velalliselle asetetaan maksuvelvollisuus sellaisena kuin se oli määräajan päättyessä, jollei sen jälkeen tapahtuneesta maksusta tai muusta vastaavasta seikasta muuta johdu. • Velallisen maksuvelvollisuus tulee voimaan heti ja on voimassa jatketun määräajan päättymiseen saakka. "Pankkien sääntelyn kysymyksiä" 12.6.2009 / Matti Rudanko

  11. Ei vielä ulosottoperusteesta riippu-matonta lopullista vanhentumista • Ehdotettu vanhentumissäännös koskee vain saatavia, joista on hankittu ulosottoperuste. • Vanhentumistoimikunnan mietinnössä (KM 2001:4) ja mm. lakialoitteessa LA 133/2003 vp on ehdotettu toissijaista säännöstä, jonka mukaan velka vanhentuisi aina viimeistään 20 vuoden kuluttua velan erääntymisestä. • Lakivaliokunta (LaVM 26/2006 vp — HE 83/2006 vp) toteaa, että velan erääntymisestä alkava vanhentumisaika, joka ei olisi katkaistavissa, olisi huomattava muutos nykyiseen yksityisoikeudelliseen sääntelyyn. Tällaisen muutoksen toteuttaminen edellyttäisi huolellista lainvalmistelua, jossa olisi muun muassa perusteellisesti selvitettävä tällaisen vanhentumisen vaikutukset velallisten ja velkojien asemaan sekä luotonantojärjestelmään kokonaisuudessaan. Tällaista sääntelyä tulisi arvioida myös perustuslain 15 §:ssä turvatun omaisuudensuojan kannalta. • Näistä syistä lakivaliokunta tässä yhteydessä puoltaa hallituksen esityksen mukaista rajausta. "Pankkien sääntelyn kysymyksiä" 12.6.2009 / Matti Rudanko

  12. Luottotiedot • LuottotietoL hyväksytty 16.2.2007; voimaan 1.9.2007 • HE 241/2006 vp: ulosottoa koskevat tiedot olisi poistettava heti, kun rekisterinpitäjä on saanut tiedon siitä, että ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuudelle säädetty määräaika on kulunut umpeen • LaVM 32/2006 vp: Täytäntöönpanokelpoisuuden päättymistä ei sinänsä voida pitää osoituksena siitä, että kyseisen rekisteröidyn osalta luotonantajan luottoriski olisi ainakaan merkittävästi alentunut • saatavan lakkaaminen ei muullakaan perusteella eikä velan maksaminenkaan johda maksuhäiriömerkinnän välittömään poistamiseen • Lopullinen laki: luottotietorekisteriin henkilöluottotietoina merkityt maksuhäiriötiedot on poistettava luottotietorekisteristä seuraavasti (18 §): • 3) ulosottoa koskevat tiedot heti, kun rekisterinpitäjä on saanut ulosottomieheltä tiedon siitä, että ulosottoperuste on kumottu tai että ulosotto on muutoin todettu aiheettomaksi • muuten (kohta 6) viranomaisen toteamat maksuhäiriötiedot ja ulosottotiedot viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun tieto on talletettu rekisteriin, jollei tietoa ole sitä ennen poistettava 3 tai 4 kohdan nojalla. "Pankkien sääntelyn kysymyksiä" 12.6.2009 / Matti Rudanko

More Related