Euroalue ja Suomi maailmantalouden myllerryksessä

1. Euroalue ja Suomi maailmantalouden myllerryksessä Märten Ross Neuvonantaja Suomen Pankki

2. Finanssikriisin taustoja

3. Kriisiä edelsi epätavanomaisen pitkä kasvukausi koko maailmassa

4. Ns. kehittyvien talouksien osuus nousi yhtä suureksi kuin vanhojen teollisuusmaiden

5. Myös rahapolitiikka oli keveää nopean kasvun vuosina Mailman talous

6. Korkeasuhdanne alkoi lopulta näkyä myös raaka-aineiden hinnoissa

7. Velalla tärkeä rooli kasvun kiihtymisessä: esimerkkinä Yhdysvallat

8. Korkeat kasvuodotukset ja riskin aliarvioiminen pönkitti lainanottoa myös Euroopassa

9. Velanoton vaikutukset näkyivät erityisesti asuntomarkkinoilla

10. Hyvät ajat jätettiin usein hyödyntämättä myös finanssipolitiikassa

11. Velan kasvu voi olla tasapainoista, mutta ei loputtomasti • Velka-asteen nousulle voi olla monta oikeutusta: • Jos tapahtuu edistystä riskien hallinnassa tai … • … riskilisää nostavat väliaikaiset vaikutukset häipyvät. • Mutta: • Korkean velka-asteen on havaittu vähentävän kasvupotentiaalia • Nopean velankasvun aikoina investointien tehokkuus vähenee • Velkakriisin jälkeen kyky/halu velanottoon vähentyy ja velkatasoa pyritään alentamaan (deleveraging) • Talouspolitiikan tulee lieventää velkojen purkamisen haittavaikutuksia mutta ei pyrkiä estämään prosessia

12. Kriisin kärjistyminen ja suhdannenäkymät

13. Työmarkkinoiden toipuminen hidasta Työttömyysaste Mailman talous

14. Julkisen sektorin elvytys nostanut velkaa huimasti

15. Kriisin opetuksia julkiselle taloudelle • Valtiontaloudella on kolme tärkeää roolia: • Julkisten menojen rahoitus • Kasvua vakauttava suhdannepolitiikka • Kriisipuskuri • Yksikään näistä rooleista ei oikeuta pitkäaikaista korkeaa velkatasoa sekä pysyvää valtionvelan kasvua • Hyvien aikojen hyödyntämättä jättäminen valitettavan yleistä

16. Rahapolitiikka erittäin kevyttä

17. Rahapolitiikka yrittää elvyttää myös ”epätavanomaisin keinoin” ja sillä pitää prosessia hallittuna

18. Deflaatiouhka tai sittenkin inflaatiopeikko?

19. USA:ssa yksityisen sektorin sopeutuminen kuitenkin edennyt

20. Eikä maailma sinänsä ole kovinkaan huonosti kehittynyt kriisin puhkeamisen jälkeen (IMF:n WEO ennuste)

21. Euroalueen ongelmat

22. Euroalueen ongelma ei sinänsä ollut heterogeenisuus BKT:n kasvu

23. Jotkut erot kehittyivät kuitenkin (ehkä) liian laajoiksi

24. Iso osa kulutusta rahoitettiin ulkomaisella velalla, sopeutus oli välttämätöntä

25. Sama optimismi heijastui valtion kulutuksessa, nyt on jouduttu menoja karsimaan

26. Tämä näkyy myös työttömyysasteen kehityksessä

27. Alle 60 prosentin velkataso antoi joissain maissa liikkumatilaa

28. Valtionlainojen korkojen eriytyminen heijastanut useimmiten maiden rakenneongelmia

29. Ongelmamaiden elintason alentuminen ei ole syklistä – pikemminkin ”oikean tason” etsintä (Kreikan esimerkki)

30. Suomen talouden näkymät

31. Suomen talouskasvu jäänyt edellisen huipun alapuolelle

32. Teollisuustuotannon kehitys heikkoa kriisin jälkeen

33. Vienti viime vuoden alun tasolla

34. Palkkataso nousi taantuman aikana kilpailijamaita nopeammin

35. Yksityinen kulutuksen kasvu ollut hyvää

36. Valtion tulojen ja menojen välillä kuilu

37. Eläkemenot kasvavat jo nyt