METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020

1. METSOMetsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 harjusinisiipi Kuva:AnttiBelow

2. Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO etenee käytännössä METSOn keinot Pysyvä suojelu Määräaikainen suojelu Metsäluonnonhoito METSO on hyvä tulolähde Metsänomistajien kokemuksia METSOsta Miten pääset mukaan METSOon?

3. METSO turvaa monimuotoisuutta METSO –ohjelma perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen vuodelta 2008 Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö toteuttavat METSOa yhteistyössä ELY-keskukset ja Suomen metsäkeskuksen alueyksiköt käytännön toteuttajina maakunnissa Mukana laaja toteuttajakunta: MTK, Metsäteollisuus, Suomen luonnonsuojeluliitto, Metsähallitus, WWF Suomi, Metsänomistajien liitot ja metsänhoitoyhdistykset, metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Metsäntutkimuslaitos ja Suomen ympäristökeskus jne.

4. METSO turvaa monimuotoisuutta • Luonnoltaan arvokkaiden metsäelinympäristöjen suojelu ja talousmetsien luonnonhoito turvaavat harvinaisten ja taantuvien lajien sekä luontotyyppien säilymisen Suomessa METSOn tavoitteena on pysäyttää suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä • METSOlla voidaan samalla edistää luonnon virkistyskäyttöä ja yritystoimintaa sekä huolehtia maisemasta myskijäärä karhunputken kukinnossa Kuva: Esko Hyvärinen

5. Mikä METSO? METSOon osallistutaan vapaaehtoisesti METSO-ohjelman avulla omistaja voi saada tuloja metsäluonnon suojelusta ja hoidosta Ohjelma tarjoaa vaihtoehtoja, joista metsänomistaja voi valita omiin tarpeisiinsa sopivimman Runsaslahopuustoinen kangasmetsä Kuva: Kimmo Syrjänen

6. METSO-ohjelmaan kuuluvat arvokkaat elinympäristöt Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon metsät Puustoiset perinneympäristöt Kalkkikallioilla kasvavat metsät Metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Lehdoissa on paljon lajeja Kuva: Markku Meriluoto

7. METSOn eteneminen käytännössäELY-keskukset ja Suomen metsäkeskuksen alueyksiköt toteuttavat METSOa Hakemusten käsittelyaika vaihtelee (n. 2 kk- 8 kk)

8. METSOn keinot:Pysyvä suojelu /ELY-keskukset Kun metsäalue suojellaan pysyvästi, se on poissa metsätalouskäytöstä, mutta esimerkiksi virkistyskäyttöä suojelu ei rajoita. Metsän pysyvän suojelun vaihtoehtoja on kolme: Yksityisen suojelualueen perustaminen Alueen myyminen valtiolle Alueen vaihto valtion maahan

9. Yksityinen suojelualue Yksityisen suojelualueen perustaminen soveltuu metsänomistajille, jotka haluavat säilyttää alueen omistuksen ja mahdollisuuden vaikuttaa alueen luonnonhoitoon. Yksityisen suojelualueen rauhoitusmääräykset sovitaan aluekohtaisesti yhteistyössä maanomistajan kanssa. Saniaiskorpi Kuva: Kimmo Syrjänen

10. Alueen myynti valtiolle Alueen myyminen valtiolle on vaihtoehto niille, jotka haluavat luopua suojeltavasta kohteesta kokonaan. Kaupan kohteena voi olla kokonainen metsätila tai määräala. Metsähallitus vastaa valtion maiden hallinnasta ja voi tehdä suojelualueilla luonnonarvoja parantavia hoitotoimenpiteitä. Suojelualueen läheiset metsätuhokohteet voivat sopia METSOon.Kuva: Kimmo Syrjänen

11. Alueen vaihto Alueen vaihto valtion maahan on sopiva vaihtoehto metsänomistajille, jotka haluavat suojella kohteen, mutta jatkaa toisaalla metsätalouden harjoittamista Vaihtomaiden saatavuus vaihtelee maan eri osissa Majavan tulvittamaa rantametsää Kuva: Timo Soininen

12. METSOn keinot: Määräaikaisen suojelun vaihtoehtoja on kaksi: Luonnonsuojelulain mukaiset määräaikaiset suojelusopimukset (Ely-keskukset) Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset ympäristötukisopimukset (Suomen metsäkeskuksen alueyksiköt)

13. Luonnonsuojelulain mukainen määräaikainen suojelu /ELY-keskus Luonnonarvoiltaan merkittäviä METSO-ohjelman elinympäristöjä voidaan rauhoittaa luonnonsuojelulain nojalla määräajaksi Suojelujakson pituus on tavallisesti 20 vuotta. Siihen vaikuttavat luonnonarvot ja maanomistajan näkemys. Soveltuu etenkin kohteille: joiden luonnonarvot muuttuvat nopeasti (esim. puustoltaan ja muilta luontoarvoiltaan kehittyvät liito-oravametsiköt tai muut lajiesiintymät). sosiaaliset perusteet kuten sukupolvenvaihdos tilalla

14. Ympäristötukisopimukset /Suomen metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen ympäristötukisopimus tehdään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan Tyypillisiä ympäristötukikohteita ovat esimerkiksi metsälain suojaamat tärkeät elinympäristöt lähialueineen Puro lähimetsineen Kuva: Matti Seppälä

15. METSOn keinot: Metsäluonnonhoito /Suomen metsäkeskus Luonnonhoito voi olla luonnonarvojen ylläpitämistä, lisäämistä tai metsän palauttamista luonnontilaisemmaksi. Palojatkumo yksityismetsissä – hankkeen kulotuskohde. Kuva Pekka Vainikka.

16. Metsäluonnonhoito /Suomen metsäkeskus Luonnonhoitotyöt suunnitellaan yhdessä metsänomistajan kanssa eikä hänelle aiheudu hoidosta kuluja. Luonnonhoitotöitä voidaan tehdä suojeltujen METSO elinympäristöjen lisäksi myös sellaisilla kohteilla, joihin ei liity määräaikaista tai pysyvää suojelupäätöstä. Harjumetsien hakkuiden yhteydessä voidaan parantaa avoimista paahderinteistä pitävien lajien elinmahdollisuuksia. Kuva Lauri Saaristo

17. Esimerkkejä metsäluonnonhoidosta Hoitoa tarvitsevat lehdot esim. jalopuustoiset tai lehtipuuvaltaiset Vesitaloudeltaan muuttuneet pienvedet lähteet ja purot Ojitetut korvet, letot ja muut rehevät puustoiset suot Harjujen paahdeympäristöt Puustoiset perinneympäristöt Jalopuulehtoa on hoidettu suojelualueella. Kuva: Lauri Saaristo

18. METSO on hyvä tulolähde Yksityisen suojelualueen perustaminen Metsänomistajalle korvataan rauhoituksesta aiheutuvat taloudelliset menetykset Korvaus sovitaan maanomistajan kanssa, ja se perustuu pääsääntöisesti alueen puuston arvoon Korvaus on verovapaata

19. METSO on hyvä tulolähde Alueen myynti valtiolle Kauppahintana käytetään alueen käypää hintaa, joka lasketaan pääsääntöisesti metsätaloudellisten arvojen perusteella Yksityishenkilölle kaupasta saatu tulo on verovapaata Pääomaveroprosentti nykyään 30% ja yli 50 000 euron ylittävältä osuudelta 32% - pysyvä suojelu on taloudellisesti kannattavaa

20. Korvaukset määräaikaisesta suojelusta Metsätalouden ympäristötuki Laskennan pohjana käytetään kohteelta välittömästi hakattavissa olevan puuston määrää Korvausten laskennassa käytetään vuosittain vaihtuvia keskikantohintoja Korvaus on veronalainen 1.1.2012 alkaen Luonnonsuojelulain mukainen määräaikainen rauhoitus Maanomistajalle korvataan suojelun ajalta aiheutuvan taloudellisen hyödyn menetys, arvioidaan tapauskohtaisesti Korvaus on verovapaa

21. Luonnonhoidosta kulukorvauksia Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisessa luonnonhoitohankkeessa tuki kattaa luonnonhoidon suunnittelun ja toteutuksen kulut METSO –ohjelmaan soveltuvassa elinympäristössä Luonnonhoitotöistä ja -korvauksista sopiminen voi liittyä myös määräaikaiseen tai pysyvään suojelupäätökseen Metsänomistaja saa hoidetun tai kunnostetun luontokohteen Korven vesitalous on palautunut ennalleen ojan patoamisen seurauksena. Kuva: Lauri Saaristo

22. Metsänomistajien kokemuksia METSOsta Tutustu metsänomistajien kokemuksiin ja löydä lisätietoa METSOsta: www.metsonpolku.fi http://www.metsonpolku.fi/metso/www/fi/materiaalit/esitteet/MinunMETSOni-esite_pienitiedosto.pdf

23. Miten pääset mukaan METSOon? Jos haluat selvittää, onko metsässäsi METSOon soveltuvia kohteita, ota yhteyttä: ELY-keskus (Lisää tähän omat yhteystietosi ) Suomen metsäkeskus (Lisää tähän omat yhteystietosi ) tai ota yhteyttä netissä: www.metsonpolku.fi -> metsänomistajalle -> yhteydenottolomake

24. KIITOS MIELENKIINNOSTA ! www.metsonpolku.fi