1 / 57

UUTTA TUTKIMUSTIETOA VANKILUKUJEN KASVUN SYISTÄ JA TAUSTOISTA

UUTTA TUTKIMUSTIETOA VANKILUKUJEN KASVUN SYISTÄ JA TAUSTOISTA. Tapio Lappi-Seppälä 9.10.2006. TEEMOJA VANKILUVUN MUUTOKSISTA, SYISTÄ JA VAIKUTUKSISTA. Muutoksen suunta ja suuruus Muutoksen rakenne Vankiryhmät ja rikoslajit Muutoksen välittömät syyt Rangaistuskäytäntö

jerzy
Télécharger la présentation

UUTTA TUTKIMUSTIETOA VANKILUKUJEN KASVUN SYISTÄ JA TAUSTOISTA

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. UUTTA TUTKIMUSTIETOA VANKILUKUJEN KASVUN SYISTÄ JA TAUSTOISTA Tapio Lappi-Seppälä 9.10.2006

  2. TEEMOJA VANKILUVUN MUUTOKSISTA, SYISTÄ JA VAIKUTUKSISTA • Muutoksen suunta ja suuruus • Muutoksen rakenne Vankiryhmät ja rikoslajit • Muutoksen välittömät syyt Rangaistuskäytäntö Rikollisuustilanne • Kansainvälis- vertaileva näkökulma: Mitkä seikat selittävät vankilukujen eroja eri maissa ja niissä havaittavia muutoksia? Kansainväliset muutostekijät ja Suomen kriminaalipolitiikka • Muutosten kustannusvaikutuksia • Muutoksen rikollisuusvaikutuksia

  3. IMuutoksen suunta ja suuruus vankeja lisää 40-50 % (1999-2005) vankilavuosia lisää 50 % (4000v -> 6000 v)

  4. Vankien keskiluku 1990-2006

  5. IIVANKILUKUMUUTOKSEN RAKENNE 1999-2005 RANGAISTUSVANGIT MUUTOS (OSUUS MUUTOKSESTA) HUUMEET + 42 % (20 %) VÄKIVALTA + 38 % (45 %) RATTIJUOPUMUS +30 % (12 %) OMAISUUS +20 % (15 %) KAIKKI VANGIT ULKOMAALAISET +90 % (10 %) SAKKOVANGIT +240 % (12 %)

  6. Vankien lukumäärät eri vankiryhmissä 1999-2005 (1.10. ) 1999 2003 2005 Kasvu Osuus % % Kaikki 2361 3562 3995 +52 100 - rangaistusvangit 2106 2810 3123 +48 75 % - tutkintavangit 391 527 544 +40 11 % - sakkovangit 71 225 240 +238 12 % - ulkomaalaiset 151 296 290 +92 10 %

  7. IIIMUUTOKSEN VÄLITTÖMÄT SYYT Rangaistuskäytännön ankaroituminen Rikollisuusmuutosten rooli?

  8. Taustalla tuomiomuutokset • Aiempaa enemmän vankilatuomioita • 1998 6405 • 2004 8503 kasvu 33 % • Aiempaa useammin vankeutta • 1998 11 % • 2004 13 % kasvu 13 % • Aiempaa pidempiä vankeusrangaistuksia • 1998 7 kk • 2004 8 kk kasvu 11 % • Tuloksena tuomittujen vankilavuosien kasvu • 1998 4018 • 2004 6080 kasvu 51 %

  9. Rikollisuusmuutokset? LUKUMÄÄRÄMUUTOKSET/LAATUMUUTOKSET • Poliisitilasto/Tuomiotilasto/Uhritutkimus LUKUMÄÄRÄMUUTOKSIA • Järjestäytynyt rikollisuus? • Talousrikokset: Muutos 1998-2004 = 1 vankilavuosi • Huumausainerikokset • Nousu 1990-luvulla; lasku 2001-> • Yleiskuva tietoon tulleesta vankilarikollisuudesta 1998-2005 • Henkirikokset ja yritykset, törkeä pahoinpitely, törkeä huumausainerikos, törkeä varkaus ja ryöstöt • Laskua 9 % (1500 tapausta) LAATUMUUTOKSIA? • Väkivaltarikokset • Pahoinpitelyrikosten teonpiirteet 1995-1999: ei muutoksia • Henkirikosten profiilimuutoksia 1998-2005 enemmän elinkautistuomioita murhista • Nuorten väkivaltakäyttäytyminen 1995-2004: ei muutoksia • Väestön uhrikokemukset 1980-2005: ei muutoksia vakavassa väkivallassa

  10. POLIISIN TIETOON TULLEET ”VANKILARIKOKSET” 1998-2005

  11. Tuomitut huumausainerikokset 1998-2004

  12. Törkeän huumausainerikoksen keskirangaistukset ja tuomitut bruttovuodet

  13. Täytetyistä henkirikoksista tuomitut 1997-2004

  14. Täytetyistä henkirikoksista tuomitut 1997-2004

  15. Törkeästä pahoinpitelystä tuomitut keskirangaistukset ja vankilavuodet 1998-2004

  16. Pahoinpitelystä tuomitut keskirangaistukset ja vankilavuodet 1998-2004

  17. Pahoinpitelystä ja törkeästä pahoinpitelystä tuomitut keskirangaistukset ja vankilavuodet 1998-2004

  18. Törkeiden pahoinpitelyjen osuus tuomituista pahoinpitelyistä (pl. lievät)

  19. Törkeästä rattijuopumuksesta tuomitut vankilarangaistukset (%) ja vankilavuodet 1998-2004

  20. IVKANSAINVÄLISET MUUTOSTRENDIT Mikä on muutosten suunta Mistä muutokset kertovat Miten kv-selitystekijät ”istuvat” Suomen oloihin

  21. VANKILVUT 1975-2005Finland, Sweden, Denmark & Norway

  22. VANKILUVUT 1945-2005USA, Finland + Sweden, Denmark & Norway

  23. VANKILUVUT1990-2005Valikoituja Euroopan maita

  24. Vankilukuerojen ja muutosten taustatekijöitä • 1. Rikollisuuserot ja rikollisuusmuutokset • Ei systemaattista yhteyttä • 2. Rikospelot ja turvattomuus • Pelot yhteydessä korkeisiin vankilukuihin • 3. Yleisön asenteet ja vaatimukset • Väestön punitiivisuus yhteydessä vankilukuihin • 4. Hyvinvointi ja tasa-arvo • Sosiaalinen tasa-arvo -> vähemmän vankeja • Hyvinvointipalvelut -> vähemmän vankeja • 5. Luottamus ja sosiaalinen pääoma • Luottamus oikeusjärjestykseen -> vähemmän vankeja • Luottamus ihmisiin -> vähemmän vankeja • 6. Demokratiamalli • Konsensus ja kompromissit -> vähemmän vankeja • Konfliktit ja enemmistödemokratia -> enemmän vankeja • 7. Hyvinvointiregiimit • Pohjoismainen hyvinvointivaltio _-> vähemmän vankeja • Anglosaksinen liberalistinen malli -> enemmän vankeja

  25. Vankiluvut ja tietoon tullut rikollisuus: Eurooppa

  26. Vankiluku ja uhrikokemukset: ICVS 2000

  27. Vankiluku ja uhrikokemukset: ICVS 2000 – vakavat rikokset

  28. Rikoksen pelkojen kasvaessa kasvavat myös vankiluvut

  29. Yleisön rangaistusvaatimukset ja vankiluku osittaisessa yhteydessä

  30. Oikeaksi koettu vankeuden pituus ja vankiluvut läheisessä yhteydessä

  31. Tuloerojen kasvaessa rikoslait ankaroituvat

  32. Sosiaalimenojen suhteellisen osuuden kasvaessa vankiluvut laskevat

  33. Sosiaalimenojen reaalisummalla selvä yhteys vankilukuun

  34. Vahva luottamus oikeuslaitokseen ja yhteydessä alhaisiin vankilukuihin

  35. Luottamus ihmisiin on myös yhteydessä alhaisiin vankilukuihin

  36. Vankiluku ja tyytyväisyys elämään eri maissa

  37. Konsensushakuinen demokratia tuottaa vähemmän vankeja

  38. Konsensusdemokratioissa lievempi kriminaalipolitiikka

  39. Lievää rangaistustasoa käyttävän yhteiskunnan tunnusmerkkejä • sosiaalinen ja taloudellinen tasa-arvo • vahva hyvinvointivaltio • luottamus instituutioiden ja ihmisiin (sosiaalinen pääoma) • koettu turvallisuus (ja tyytyväisyys elämään) • konsensus-demokratia, neuvottelut ja kompromissit • maltillinen media • rikollisuudella matala poliittinen profiili

  40. Lievää rangaistustasoa käyttävän yhteiskunnan tunnusmerkkejä: MIKSI? • sosiaalinen ja taloudellinen tasa-arvo • sosiaalisen etäisyyden merkitys: solidaarisuus ja yhteisvastuu • vahva vauras hyvinvointivaltio • Mahdollisuus viisaampiin ratkaisuihin • Vähemmän väestöryhmien välisiä jännitteitä • Vähemmän tilaa ja mahdollisuuksia ääriryhmille • luottamus instituutioiden • Legitimiteetti: Vähemmän poliittista tarvetta symbolisiin näyttöihin • Luottamus ihmisiin (sosiaalinen pääoma) • Vähemmän pelkoja • Vahvemmat sosiaaliset verkostot (ja tehokkaampi epävirallinen kontrolli) • konsensus-demokratia, neuvottelut ja kompromissit • Vähemmän vastakkainasetteluja –> vähemmän kriisipuhetta • Vähemmän tarvetta näyttäviin politiikkakäännöksiin • Harkitsevat ja aikaa vievät valmisteluprosessit: ei pikaratkaisuja • maltillinen media • rikollisuudella matala poliittinen profiili

  41. SUOMI JA KRIMINAALIPOLITIIKAN MUUTOKSEN RAKENTEELLIS- KULTTUURISET SYYT RAKENNE JA ARVOMUUTOS? POLITIIKKAMUUTOS? PAIKALLISET OLOSUHTEET?

  42. Alenevat sosiaalimenot – kohoavat vankiluvut Hollanti ja Anglosaksiset maat

  43. VMUUTOKSEN KUSTANNUSVAIKUTUKSIA Vankilan kustannukset Rangaistuskäytännön hinta?

  44. Kokonaismuutoksen laskennalliset vuositason kustannusvaikutukset 1998 ja 2004 (kahden vuoden erotus) • Lisävuosien määrä 2000 vuotta • Vankilavuoden hinta 41 500 euroa • Kokonaishinta 83 milj. • - ehd.vap. vähennys 33 milj. • Laskennallinen lisähinta 50 milj. • Käytännön ankaroitumisen osuus n. 2/3 = 33 M€

More Related