1 / 36

N k h iri it retiniitikon silmin

N?k?vammaisuuden m??rittely . N?k?vammaiseksi m??ritell??n henkil?, jonka paremman silm?n laseilla korjattu n??ntarkkuus on heikompi kuin 0,3, ja sokeaksi jos paremman silm?n laseilla korjattu n??ntarkkuus on alle 0.05 tai n?k?kentt? supistunut halkaisijaltaan alle 20 asteeseen, tai jos toiminn

kalani
Télécharger la présentation

N k h iri it retiniitikon silmin

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


    1. Nkhiriit retiniitikon silmin Sh Raili Rantalahti 23.09.2006

    2. Nkvammaisuuden mrittely Nkvammaiseksi mritelln henkil, jonka paremman silmn laseilla korjattu nntarkkuus on heikompi kuin 0,3, ja sokeaksi jos paremman silmn laseilla korjattu nntarkkuus on alle 0.05 tai nkkentt supistunut halkaisijaltaan alle 20 asteeseen, tai jos toiminnallinen nk on jostain muusta syyst vastaavalla tavalla heikentynyt.

    4. Kuinka paljon nkvammaisia Suomessa? nkvammaisten keskusliitto yllpit nkvammarekisteri ilmoitusvelvollisia ovat silmlkrit, terveydenhuollon viranomaiset ja laitokset tarkat tiedot lukumrst puuttuvat toistaiseksi arvioidaan olevan ainakin 80.000, joista 70.000 ikntyneit(ei en tyelmss) alle 18-vuotiaita 1000-1500 perinnllist silmnpohjan rappeumaa sairastavia arvioitu olevan n. 5000

    5. Esimerkkej heikkonkisyydest

    7. Perinnlliset silmnpohjan-rappeumat kuuluu useita oireilta ja etenemiseltn vaihtelevia silmsairauksia taudit luokitellaan kliinisten lydsten perusteella yhteinen tekij on perinnllisyys: -jokin nkemisen kannalta trke geeni on tavalla tai toisella viallinen - geenitutkimukissa lydetty jo kymmeni geenej joissa voi olla tllainen virhe

    8. Yleisimmt tautityypit Retinitis pigmentosa Makuladegeneraatio Usherin syndrooma Retinoskiisi Stargardtin tauti Chroideremia

    9. Makulan ikrappeuma, perinnllinen? Uusimpien geenilytjen valossa nytt silt, ett makulan ikrappeumallakin saattaa olla geneetist taustaa

    10. Retinitis pigmentosa eli verkkokalvon pigmenttisurkastuma yleisin verkkokalvon perinnllisist sairauksista miehill yleisempi kuin naisilla kudosmuutokset johtavat toiminnan hiriintymiseen verkkokalvon vaurioituvassa osassa alkaa sauvasolujen toiminnan hirill nkkentn keskeisen osan ymprill alkaa n.10v iss hmrsokeudella hikisyalttius suurentunut nkkentt supistuvat vhitellen pieniksi keskeisiksi alueiksi

    11. retinitis pigmentosa 40-50vuotiaana vain keskeinen kentt tallella n.60%:lla potilaista tuhoutuu n.60vuoden iss verkkokalvon keskeinenkin osa keskeinen nk silyy hyvn n. 40%:lla ja 20%:lla potilaista lpi loppuelmn tauti etenee yleens samanlaisena molemmissa silmiss potilailla usein myopiaa

    12. Nkemisen osa-alueita Nntarkkuus Kontrastiherkkyys Nkkentn laajuus Silmien mukautuminen valaistusmuutoksiin Vrink - Retiniitikolla hiriit useilla tai kaikilla nill osa-alueilla

    13. Oireina Hmrsokeus Hikisyalttius Nkkentss ilmenev vrin ja valoilmit Vaikeudet kontrastien ja svyerojen havaitsemisessa Sokeat alueet

    14. vaikeutena ympristn tunnistaminen ihmisten tunnistaminen katsekontaktin huomaaminen ja siihen vastaaminen liikkuminen ja arjen toiminnot kompastuminen, putoaminen tai trmminen

    15. Hmrsokeus aiheutuu sauvasolujen toiminnan hiriintymisest aluksi mukautuminen hmrss nkemiseen pitenee myhemmin syvss hmrss ei ne, eik aika vaikuta parantavasti adaptoitumisnopeus mitataan testill, jossa mitataan aika mink henkil tarvitsee erottaakseen siniset testipalikat punaisista normaalinkinen erottaa vrit 4-5 s.

    16. Tavallinen ravintolasali on liian pime hmrsokealle retiniitikolle, lisksi kohdevalot aiheuttavat hikistymist

    17. Hikistyminen monien retiniitikkojen hankalin vaiva monia syit esim. mykin takapinnalle muodostunut samentuma, joka hajottaa valoa valosumuksi herkistyminen siniselle valolle, joka aiheutuu tappi-ja sauvasolujen yhteistoiminnan hiriintymisest voidaan vhent filtterilaseilla

    18. hikistyminen.

    19. Valoilmit verkkokalvon muuntuneen rakenteen lpi kulkiessa normaaleista aistinsoluista lhteneeseen tietoon tulee hiriit ilmenevt erilaisina valoilmiin ja kuvan vrinn. varhaisimpia nist kipin muistuttavat tuikahdukset, jotka saattavat esiinty jo ennen kouluik. myhemmin nyttytyvt makkaroina, banaaneina ja sauvoina kuvattuina valoilmiin.

    20. Mytpivn liikkuvat valoilmit Kun verkkokalvon rakenne muuttuu, kuvaan ilmaantuu puutosalueiden lisksi erilaisia valoilmiit ja kuvan vrin.Pieni valon tuikkauksia voi esiinty jo ennen kouluik. Vaikea havaita. Lapsi ei osaa kertoa eik vanhemmat ymmrr kysy. Ilmi huomataan maissa joissa on tulikrpsi, silloin lapsi kertoo nkevns niit kylmn vuodenaikana jolloin tulikrpsi ei ole.Kun verkkokalvon rakenne muuttuu, kuvaan ilmaantuu puutosalueiden lisksi erilaisia valoilmiit ja kuvan vrin.Pieni valon tuikkauksia voi esiinty jo ennen kouluik. Vaikea havaita. Lapsi ei osaa kertoa eik vanhemmat ymmrr kysy. Ilmi huomataan maissa joissa on tulikrpsi, silloin lapsi kertoo nkevns niit kylmn vuodenaikana jolloin tulikrpsi ei ole.

    21. valoilmit valoilmi ilmaantuu killisen liikkeen, yskisyn tai naurahduksen seurauksena, joskus ilman selv syyt lhtee liikkeelle yleens samasta kohdasta kiert yleens ympyrn muotoista rataa hetken pst ilmestyy toinen, kolmas, neljs ja viides makkara, joka lhtee kiertmn ympyr samalla nopeudella kuin ensimminen

    22. valoilmit jonkin ajan kuluttua ensimminen valoilmi sammuu ja toiset katoavat vhitellen perjlkeen liikkumisnopeus vaihtelee henkilst toiseen ja samalla henkilll kerrasta toiseen valoilmiiden lisksi muita erilaisia esim. ohuet hilyvt verkot, kiemurtelevat madot ja koko nkkentn peittv voimakas valosumu, joka aktivoituu hikistymisest

    23. Vrinn muuttuminen muuttuu hitaasti koska siniselle herkki tappisoluja on vhn, niiden vaurio tulee esille ensimmisen sinisen ja vihren svyt sulautuvat toisiinsa vuosien mittaan vaaleanpunainen ja keltainen alkavat nytt samalta tumman nuuskanruskean, sammalenvihren, sinipunaisen ja burgundin svyt nyttvt tummanharmailta

    24. vrinn muuttuminen

    25. Nkkentt = putkikentt mit kauemmas putkikenttinen katsoo, sit suuremman alueen hn nkee 10 asteen nkkentt vastaa 10cm puolen metrin etisyydell 20cm 1,5m etisyydell 40cm 2,3m etisyydell 4m 23 m etisyydell 16m sadan metrin pss

    28. putkikentt

    29. Ympristn hahmottaminen nkkenttn tulleen rengas-skotooman vuoksi ympristn hahmottaminen on hankalaa aivojen tapa ksitell ympristn rakennetta kuvaavaa tietoa selitt retiniitikon nkemisen tutussa ympristss retiniitikko kokee nkevns tutun katunkymn tai maiseman melko normaalisti kuva on muistin tallentamien useiden fiksaatioiden summa

    31. kun laitakentt ei ne, siin tapahtuvat muutokset eivt rekisteridy nkkenttn saattaa ilmesty vaikka itsestn liikkuvat lastenvaunut, yksininen hattu tai kaunis ksilaukku

    32. Makuladegeneraatio nkkentn tuhoutuminen alkaa keskeiselt tarkannn alueelta ilmenee jo nuoruudessa tai varhaisella aikuisill normaalikokoisen tekstin lukeminen ei onnistu ilman apuvlineit nkkentn laidoilla olevan nn ansiosta liikkuminen sujuu paremmin kuin retinitis pigmentosaa sairastavalla hmrsokeus hikisyalttius

    33. Makuladegeneraatioiden aiheuttamia illusorisia kuvia ovat usein hyvin dramaattisia kutsutaan Charles Bonnet(1720-1793)-ilmiiksi ensimmisen raportoijan mukaan verkkokalvon keskeiseen kuvaan tulee vristymi ja puutosalueita keskeisen nn alueelle muodostuneessa arpikudoksessa on epsnnllist toimintaa, jonka aivot tulkitsevat milloin miksikin aivot paikkaavat kuvaa parhaansa mukaan

    34. illusorisia kuvia aivot yhdistvt palat kuvamuistissa silyneisiin kuviin joillakin MD-retiinikoilla nkkentn keskell nkyy kukka-asetelmia tai vilahtelee tuttavia tai kuuluisuuksia Charles Bonnet ilmi voi olla selitys esim. vanhuksen vittess ammoin kuolleen sukulaisen tulleen hnt katsomaan

    35. Lhteet: Hyvrinen, L.,Jokinen, O., Mehtl.M., Ruoho H. 2000. Kvelevt hatut ja muita retiniitikon kommelluksia.Forssa:Painotalo Auranen Oy www.lea-test.fi www.nkl.fi Saari, K.M. 2001.Silmtautioppi. Jyvskyl: Gummerus Kirjapaino Oy Lampela,H.,Lampela,P., Sorri, Mntyjrvi. Duodecim 2005:121(2)172-8 Charles Bonnetn syndrooma-nkvammaisten nkharhat Evl Matti Seppsen esitelm Tays, Nkkeskus

    36. Kiitoksia mielenkiinnosta !

More Related