80 likes | 228 Vues
Rakenteellisia edellytyksiä yhteisöllisyydelle ja kansalaisosallistumiselle maaseudun hyvinvointipalveluissa. Aila-Leena Matthies Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Sisältö. Virittäytyminen maaseudun katoavaan (pelastettavaan?) sosiaalityöhön
E N D
Rakenteellisia edellytyksiä yhteisöllisyydelle ja kansalaisosallistumiselle maaseudun hyvinvointipalveluissa Aila-Leena Matthies Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
Sisältö • Virittäytyminen maaseudun katoavaan (pelastettavaan?) sosiaalityöhön • Sosiaaliset innovaatiot Keski-Pohjanmaalla • Edellytyksiä kansalaisten subjektivoitumiselle • Tutkimushankkeen esittely: tavoitteet, teoreettiset viitekehykset ja toteutusidea
Maaseudun katoavan sosiaalityön erityispiirteitäLauri Ruotasen pro gradu-työn pohjalta • Kokonaisuuksien hallitseminen • Kulttuurinen ymmärrys ja paikallisuuden juurevuus • Toiseuden tuottamisen välttäminen - Miten tällaisia piirteitä voidaan säilyttää, kun pienten kuntien sosiaalipalvelut loppuvat
Sosiaaliset innovaatiot Keski-Pohjanmaalla–ideakilpailu (Myllymäki & Pellinen 2008) • YHDISTÄVIÄ OMINAISUUKSIA: Yhteisöllisyys Sektorirajojen ylittyminen Luonnonmukaisuus ia konkreettisuus Pieni mittakaava Matala kustannustaso Yksinkertainen organisaatio • ESIMERKKEJÄ Dementiakodin ja erityisopetusryhmän yhteiset arjen toimet Kuntaliitoskuntien kylien väen tutustuminen toisiinsa kyläilyhankkeella Yksinkertaistettujen palvelupisteiden jalkauttaminen ihmisten pariin Tiedotusvälineisiin vapaaehtoistoiminnan välityspalsta Kokoontumispaikkoja kylien vanhuksille Mobiilit ompelupalvelut Eläintenhoitopalvelu yksinäisyydessä ja mielenterveyskuntoutuksessa Terveyttä edistävä yhteisöllinen liikuntalukujärjestys
OBJEKTIVOITUIMISELLE Kansalaisten ’toiseuden’ tuottaminen: ’meiltä teille’ Valikoiva riskien hallinta (Selektiivisyys), palvelujen käyttäjä (potentiaalisena) riskitapauksena ’Welfarsmi’, professionalismi, konsumerismi, managerismi’ `Varhainen puuttuminen’ varhaisena leimaamisena, asiakkaiden kategorisointi Haurastuva auttamisjärjestelmä etäällä kansalaisista Standardisoidut, ulkoa tulevat ”hyvät käytännöt” näyttöön perustuva luonnontieteellinen ajattelu SUBJEKTIVOITUMISELLE Demokraattinen omistajuus; ”meiltä meille” Universalismin uusintaminen; palveluja edelleen tasapuolisesti, mutta uusin keinoin Osallistava palvelujen tuottamisen ajattelu (partisipatorismi, ’user-led services’) Kansalaiset puuttumassa varhain palveluihin (co-responsibility Palvelujen vahva legitimaatio toiminnallistuvalla kansalaisvastuulla Kontekstissa syntyvät uniikit toimintamallit kriittis-reflektiivinen hermeneuttinen ajattelu Edellytyksiä
Tutkimushanke • Etsitään radikaalisti toisenlaista kokonaisvaltaista näkökulmaa maaseudun hyvinvointipalvelujen kehittämiseen • Jatkaminen PARAS-ohjelman jälkeisen tilanteen arvioinnista • Lähtökohtana kansalaisosallistuminen, yhteisöllisyys ja palvelujen demokraattinen omistajuus • Pohjoismaisten hyvinvointipalvelujen heikoin lenkki: kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen niukkuus • Ei ”hankkeita” eikä kokeiluja vaan pysyviä ratkaisuja • Ytimenä sosiaalipalvelut, osin perusterveyspalvelut, mahdollisia mallit, jossa hyvinvointipalvelujen kehittäminen voi ulottua myös koulutus-, vapaa-ajan, ja kulttuuripalveluiden alueille sekä elinkeinoelämään
Teoreettiset ja tutkimukselliset viitekehykset MAASEUTU HYVINVOINTI- PALVELUT KONKREETTISET MALLIT: SOSIAALITALOUS PAIKALLISDEMOKRATIA YHTEISÖLLISYYS KANSALAIS- OSALLISTUMINEN
Tutkimuksen toteutuksesta • Osallistava tutkimusmetodologia ja toimintatutkimus • Etsitään valtakunnallisesti käytännön toteutukseen sitoutuvia paikallisyhteisöjä • Tarkemmasta sisällöstä päättävät osallistujat • Valmisteluvaiheessa 2009 – 2010 KASTE-ohjelmaan hakemus • Toimintatutkimuksellinen toteutus KASTE-(tai muuna?) hankkeena 2011 – 2013 • Verkostoidutaan kansallisesti ja kansainvälisesti ko. tutkimus- ja kehittämistoiminnan kanssa