KUNTA- JA PALVELURAKENNE UUDISTUU

1. KUNTA- JA PALVELURAKENNE UUDISTUU Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro

2. 4 ja 12 § 5 § 5 ja 6 § 11 § Palveluiden järjestä- mis- ja tuottamistapoja tehostavat toimenpiteet Kuntaliitoksia tehostavat toimenpiteet Ylikunnallisiapalveluita kokoavat ja tehostavat toimenpiteet Hallintaa ja ohjausta tehostavat toimenpiteet Alueellisista erityispiirteistä aiheutuvat lisätoimenpiteet Suurten taloudellisten ongelmien kunnat Ruotsinkieliset ja saamenkieliset alueet Suurten kaupunkien alueet Helsingin metropolialue Pitkien etäisyyksien kunnat Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimenpidekehikko

3. Uudistuksen lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollossa • Perusoikeuksien edistäminen ja yhdenvertaisuus palveluiden saamisessa • Ytimenä lain tavoitteiden ja tarkoituksen toteuttaminen • Puitelaki antaa lähtökohdat ja asettaa vähimmäistavoitteet; tukee ”Kansallisissa ohjelmissa” käynnistettyä työtä • Tärkeää vahvistaa kuntarakennetta ja uudistaa palvelurakennetta tasapainoisesti • Esityksen suositukset valmisteltu yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa

4. Palvelujen laatu ja saatavuus turvataankoko maassa • peruspalvelut järjestetään nykyistä suuremmalla väestöpohjalla • erityispalvelut ja erikoissairaanhoito järjestetään yhteisessä kuntayhtymässä • hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen turvataan uusissa rakenteissa

5. Sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon erityispalvelut Kivijalka = sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut Perusta = hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus

6. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tavoitteisiin päästään • vahvistamalla kuntarakennetta • tiivistämällä kuntien yhteistyötä • järkeistämällä palvelurakennetta • varmistamalla palveluverkon kattavuus • uudistamalla toimintatapoja • vahvistamalla rahoituspohjaa

7. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen • on tehokas keino kaventaa terveyseroja ja ehkäistä syrjäytymistä - edistää parhaiten kaikkien kuntalaisten hyvinvointia • on keskeinen keino hallita palvelutarpeen ja kustannusten kasvua • edellyttää toimivaa ja hyvin johdettua kuntakokonaisuutta ja tiivistä yhteistyötä kunnan muiden hallintokuntien, viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa • on säädetty myös kuntayhtymän erityiseksi tehtäväksi

8. Kunnan ja yhteistoiminta-alueen muodostaminen (5 §) • 20 000 asukkaan väestöpohja perusterveydenhuollolle ja ainakin osalle sosiaalihuoltoa • ehjät ja hyvin johdetut palvelukokonaisuudet sekä sosiaali- että terveydenhuollossa; yhteistyö turvattu • perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi tasavertaiset kumppanit • sosiaali- ja terveystoimen yhteys kunnan muihin sektoreihin (maankäyttö, asuminen, opetus, kulttuuri, nuoriso, liikenne…) • asiakas/potilaslähtöisyys, lähipalvelut turvataan

9. Peruspalveluissakin tarvitaan suurempaa väestöpohjaa • väestörakenteen muutokset/alueellinen eriarvoisuus • henkilöstön työnjako ja osaaminen • henkilöstön rekrytointi • kustannusten ja palvelutarpeen satunnaisvaihteluiden hallinta • tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistaminen ja hyvien käytäntöjen tehokkaampi käyttöönotto

10. Asukasluku Kuntienlkm Terveyskeskusten lkm 20 000 - 52 64 10 000 - 19 999 48 53 5 000 - 9 999 107 67 alle 5 000 208 65 Yhteensä 415 249 Kuntien ja terveyskeskusten lukumäärät asukasluvun (31.12.2005) mukaan Lähde: Punnonen, Kuntaliitto

11. Terveyskeskukset Päijät-Hämeen shp-alueella Sosiaali- ja terveyspiirihanke menossa

12. Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut (6 §) • erityispalveluista vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon alueellinen kuntayhtymä • kuntayhtymäverkon pohjana sairaanhoitopiirit; poikkeaminen nykyisistä aluejaoista mahdollista • kunnan kuuluttava yhteen kuntayhtymään; ruotsinkieliset ja kaksikieliset kunnat lisäksi ruotsinkieliseen kuntayhtymään • sosiaali- ja terveydenhuolto tasavertaisina • mahdollisuus huolehtia paremmin sosiaalihuollon erityispalveluista ./..

13. ./.. • kehitysvammahuollossa erityishuoltopiirit eivät enää pakkokuntayhtymiä – hyvin toimivia laajempia yksiköitä ei tarvitse purkaa; voivat jatkaa kuntayhtyminä tai liikelaitoksina • sekä sosiaalipalveluissa että erikoissairaanhoidossa tarvitaan myös erityisvastuualueittain/kuntayhtymää laajemmalla väestöpohjalla alueellisesti ja valtakunnallisesti keskitettäviä palveluja ja työnjakoa • perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö turvattava potilaslähtöisesti

14. Ympäristöterveydenhuollon ja työterveyshuollon järjestäminen • Toiminnassa tai perusteilla olevat, seudulliseen yhteistyöhön perustuvat ympäristöterveydenhuollon tai työterveyshuollon yksiköt voivat jatkaa. • Kun uusia perustetaan, suositellaan samoja rajoja kuin yhteistoiminta-alueilla. • Tavoitteena, että eri palveluilla on mahdollisimman yhtenäiset rajat.

15. Tehostaminen – tuottavuus • hyödynnetään paremmin tietoteknologiaa • vähennetään palvelutarvetta (hyvinvoinnin edistäminen) • hyvät käytännöt tunnetuiksi ja käyttöön • hoito/palveluketjut: saumattomuus, pullonkaulat pois • yhtenäistetään laskutusperusteet • tehostetaan hankintatointa (tuotteistus) ja osataan kilpailuttaa • johtaminen kuntoon • yhteispalvelut käyttöön

16. Ohjaus • Uusi ohjausasiakirja: Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma tukemaan Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamista • Tarkentaa ja tukee hallitusohjelman toteuttamista sosiaali- ja terveydenhuollossa; sovitetaan yhteen peruspalveluohjelman kanssa • Kehittämishankejärjestelmä tarkoitus uudistaa; rahoitusta suuriin hankekokonaisuuksiin

17. Keskeisintä toteuttaa lain tarkoitus: • uudistuksia tehdään tulevaisuutta ajatellen (20-30v) • hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kaiken perusta • sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus ja yhteistyö kunniaan • tavoitteena sosiaali- ja terveydenhuollon isommat järjestämisalueet • palveluja ei keskitetä, lähipalvelut turvataan