Virolainen musiikki

1. Virolainen musiikki Anneli Saro

2. Vanha kansanlaulu S�ilyi Virossa el�v�n� kauemmin kuin Suomessa. Sit� selitet��n osaltaan vaihtelevammalla laulutavalla ja laulun mukauttamisella el�m��n. Vanha suomalais-ugrilaista alkusoinnullista laulua kutsutaan nimell� regiv�rss (sm rekilaulu). Rekilaulun pohjana on nelipolvinen trokee (neljajalgne trohheus). S�ilyneet runot kuvastelevat el�m�� p��asiassa naisten n�k�kulmasta.

3. Runonlaulanta Runonlaulanta on edelleen voimissaan Setumaalla ja Kihnun saarella. Seto leelo - p��laulaja laulaa s�keist�n, jonka j�lkeen kuoro toistaa saman s�keist�n. Useimmat leelot on kopioitu aiemmilta esitt�jilt�, mutta p��laulajan kyky� improvisoida on t�rke�. Parhaat p��laulajat (Seto lauluim�) saattavat osata jopa 20�000 eri s�ett�. Leelo valittiin vuonna 2009 Unescon aineettoman kulttuuriperinn�n luetteloon. Viljandin perinnemusiikin festivaali.

4. Kuorolaulu T�rke� osa virolasta identiteetti� 1800-luvun keskelt� asti. Musiikillisilta piirteilt��n useimmat kuorolaulut ovat varsin l�hell� saksalaisia lauluja. Laulujuhlat on suuri kuorojuhla, joka j�rjestet��n Tallinnassa joka viides vuosi, yleens� hein�kuun alussa. Ensimm�isen kerran laulujuhlat j�rjesti J. V. Jannsen vuonna 1869 Tartossa. Kuorojen lis�ksi esiintyy puhallinorkestereita. Osallistujam��r� on ollut 25-30�000, yleis�� noin 50�000. Laulujuhlat kuuluu Unescon aineettoman kulttuuriperinn�n luetteloon.

5. Veljo Tormis (s. 1930) Suurin osa h�nen laajasta tuotannosta on kuoromusiikkia. H�n on kirjoittanut noin 60 sarjaa ja yli 100 kuoroteosta, 500 yksityist� lauluja. Tormisen a cappella-teosten tekstit samoin kuin melodiat ja rytmit juontuvat suomensukuisten kansojen lauluperinteest�. H�nen mielest� musiikki alkaa sanasta ja h�nell� yleens� ei ole vain musiikillisia ideoita. H�n on s�velt�nyt musiikkia �Kalevalan� englanti- ja latinakielisiin k��nn�ksiin. Tunnetuimat teoksensa ovat ilmeisesti �Raudan kirous� (1972) ja laulusarja �Unohdetut kansat� (1970-1989).

6. Klassinen musiikki ja Arvo P�rt Klassista musiikkia virolaiset ovat s�velt�neet vasta 1900-luvulta alkaen. Arvo P�rt (s 1935) on kansainv�lisesti tunnetuin s�velt�j�. Heino Ellerin oppilas, emigroitui 1980 Neuvostoliitosta ja on asunut siit� asti Saksassa. Keskiaikaiset ja kristilliset musiikkivaikutteet, "uusyksinkertaisen" tyylin edustaja. P�rt nimitt�� nykyist�, 1970-luvulta alkava musiikkityyli��n tintinnabuliksi (lat. pienet kellot). Kuuluisin on varmasti h�nen �F�r Alina� (1976), jota on k�ytetty monissa elokuvissa: 53-ssa.

7. Virolainen popmusiikki Tyyleilt��n kansainv�linen, sanat usein englanniksi. �Kukerpillid� - kansanomainen musiikki (rahvalik muusika), joka osittain perustuu kansanmusiikkiin. �Pantokraator�, 1980-luvun yhtye, joka sekoitti rokkia ja folkmusiikkia. �Metsat�ll�, jonka musiikki on l�hinn� folk metallia. Perustettiin 1990-luvun lopulla. Euroviisut. Viro voitti Euroviisut vuonna 2001 Tanel Padarin ja Aruballa syntynyt Dave Bentonin laululla �Everybody�.