1 / 23

Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen

Hallitusohjelmatavoitteiden viestintä Taustatietoa Akavan koulutuspoliittisille tavoitteille Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen. Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen.

Télécharger la présentation

Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Hallitusohjelmatavoitteiden viestintä Taustatietoa Akavan koulutuspoliittisille tavoitteille Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen

  2. Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen Korkeakoululaitoksen kehittämisessä tavoitteeksi on otettava maailman huippuluokkaa oleva koulutus. Korkeakoulujen perusrahoitusta kasvatetaan niin, että opiskelijamäärien suhde opettajien määrään saadaan kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle. Korkeakoulujen rahoitus uudistetaan palkitsemaan korkeasta laadusta ja laadun parantamisesta. Yhdeksi rahoituskriteeriksi nostetaan aikuiskoulutustarjonta ja vastavalmistuneiden työllistyminen koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Koko koulutusketjun voimavarat ja laatu turvataan. Koulutusjärjestelmää kehitetään kokonaisuutena, sillä koulutusjärjestelmän yksittäisiä osia koskevat päätökset vaikuttavat koko koulutusjärjestelmään. 12

  3. Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen • Rahoitusjärjestelmä uusitaan yliopistoissa alkaen vuonna 2013 • Ammattikorkeakoulujen rahoitus on siirrettävä valtion rahoitukseksi ja niiden rahoitusmalli on mahdollisuuksien mukaan muokattava samantyyppiseksi kuin yliopistoilla. • Työllistymisen laatu otetaan mukaan rahoituskriteereihin – näin korkeakoulut saadaan kiinnostumaan valmistuneidensa työllistymisestä ja järkevistä koulutusmääristä. • Korkeakouluilla tulee olla selkeät profiilit ja rakenteellista kehittämistä on jatkettava niiden vahvuuksien mukaan • valtion pitää tukea profiloitumis- ja kehittämistyötä.

  4. Rahaa koulutukseen – Suomi kukoistukseen • Myös korkeakoulujen välinen yhteistyö ja työnjako auttavat niitä panostamaan ydintehtävään. • Toiminnan laatu ja laadun kehittäminen sekä laadunarviointi ovat keskeisiä. • Koulutuksen ennakoinnin tarkkuutta ja vuoropuhelua eri toimijoiden kesken on parannettava.

  5. Oppilaitosten käyttömenot opiskelijaa kohden koulutussektorin mukaan 2008 1) Poissaoleviksi ilmoittautuneet uudet opiskelijat eivät mukana. 2) Sisältää yliopistojen ulkopuolisen tutkimusrahoituksen. Lähde: Tilastokeskus 20.9.2010

  6. 15–74-vuotias väestö koulutusasteen mukaan 1997–2008 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimukset 14.9.2010

  7. 15–74-vuotias työvoima koulutusasteen mukaan 1997–2008 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimukset 14.9.2010

  8. Työvoimaosuus* koulutusasteen mukaan 1997–2008 *) Työvoiman kuuluvien osuus 15–74-vuotiaasta väestöstä Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimukset 14.9.2010

  9. Yliopistoissa suoritetut tutkinnot Lähde: Opetusministeriön ylläpitämä KOTA-tietokanta 17.6.2010

  10. Väestö koulutusasteen mukaan 1975–2017 15 vuotta täyttänyt väestö *) Ei oppivelvollisuuden jälkeistä tutkintoa **) Ylioppilastutkinto tai ammatillinen koulu ***) Ammatillisen opiston, ammattikorkeakoulun tai yliopiston tutkinto Lähde: Tilastokeskus / Oppilaitostilasto; Opetushallituksen ennakointi/oma arvio 2017

  11. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus eräissä maissa 2007 Korkea-aste (tertiary education) tarkoittaa yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintojen lisäksi myös alimman korkea-asteen tutkintoja esim. teknikkoja ja merkonomeja Lähde: OECD, Education at a Glance 2009

  12. Koulutusmenot opiskelijaa kohden Suomessa ja OECD-maissa 2006 sisältää tutkimuksen & kehityksen paitsi tutkimus & kehitys Ostovoimakorjatut luvut Lähde: OECD Education at a Glance 2009

  13. Opiskelijoiden lukumäärä suhteessa opetushenkilöstön lukumäärään *) Budjettivaroin palkatut opettajat Lähteet: Opetusministeriön ylläpitämät KOTA- ja AMKOTA-tietopalvelujärjestelmät yliopistoja ja ammattikorkeakouluja koskevista tilastoista 14.4.2010

  14. Työikäisten koulutustaso ikäryhmittäin 2008 Lähde: Tilastokeskus, Oppilaitostilastot 2010 13.4.2010

  15. Työttömät tutkinnoittain elokuussa 2010 Kk-tutk=korkeakoulututkinto Ilman lomautettuja, tilanne 31.8.2010 Lähde Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot

  16. Työttömyysarvio tutkinnoittain elokuussa 2009 ja 2010 Kk-tutk.=korkeakoulututkinto Kausitasoitus Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto; Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot

  17. Työvoiman työssäolo 2009 Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2009 aineisto

  18. Työttömyyden muutos 2001–2010 Ylempi korkeakouluaste Kaikki työttömät Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot 23.9.2010

  19. Työttömyyden kesto Korkeasti koulutetut* Kaikki työttömät *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Tilanne huhtikuussa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot 24.9.2010

More Related