Tyttöjen väkivaltakäyttäytymisen erityispiirteitä

1. Tyttöjen väkivaltakäyttäytymisen erityispiirteitä Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori,vastuualuejohtaja TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue TaY lääketieteen laitos

2. Väkivalta • Tahallaan, vahingoittamistarkoituksessa toiseen henkilöön kohdistettu fyysinen teko, joka aiheuttaa / voisi aiheuttaa vammoja • Aseella tehostettu uhkaus • Seksuaaliseen toimintaan pakottaminen Riittakerttu Kaltiala-Heino vastuualuejohtaja, ylilääkäri

3. Sukupuolieroista väkivaltakäyttäytymisessä yleensä • Pojat ja miehet suorittavat pääosan väkivaltarikoksista ja käyttäytyvät kaikissa ikäryhmissä erilaisissa tutkimusasetelmissa mitattuna useammin väkivaltaisesti kuin tytöt ja naiset • Jo taaperoikäisillä on osoitettu poikien käyttäytyvän aggressiivisemmin kuin tyttöjen, ja jo alle kouluikäisissä aggressio-ongelmaisissa lapsissa poikien osuus on huomattavasti tyttöjen osuutta suurempi • Ongelmallista aggressiivista käyttäytymistä ja väkivaltaista käyttäytymistapaa ei kuitenkaan voida palauttaa yksinkertaisesti mihinkään biologiseen seikkaan kuten vaikkapa hormonitasoihin

4. Sukupuolieroista käytöshäiriöissä • Käytöshäiriöistä erottuu kaksi päälinjaa, lapsuudessa alava ja nuoruusikään rajoittuva • Lapsuudessa alkavissa käytöshäiriöissä ja antisosiaalisessa kehityksessä m:f 10:1 • Nuoruusiässä alkavissa m:f 1.5:1 • Lapsuudessa alkavissa käytöshäiriöissä ja antisosiaalisessa kehityksessä tärkeitä riskitekijöitä neurokognitiiviset vaikeudet, vaikea temperamentti ja puutteellinen vanhemmuus • Riskitekijät ovat samanlaisia tytöillä ja pojilla Moffitt ja Caspi 2001 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

5. Nuorten rikoskäyttäytymisen trendejä • Suomalaisnuoret ovat 1990-luvulta 2000-luvulle tulleet lainkuuliaisemmiksi, omaisuus- ja vahingonteko rikokset ovat vähentyneet (t ja p) • Väkivaltarikokset eivät ole vähentyneet • Todennäköisyys tulla poliisin tietoon väkivaltarikoksista on lisääntynyt (tytöillä jopa enemmän kuin pojilla?) • Tyttöjen väkivaltarikollisuus seuraa poikien väkivaltarikollisuuden trendejä Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

6. Riittakerttu Kaltiala-Heino vastuualuejohtaja, ylilääkäri

7. Riittakerttu Kaltiala-Heino vastuualuejohtaja, ylilääkäri

8. 24.8.2014 Riittakerttu Kaltiala-Heino vastuualuejohtaja, ylilääkäri

9. Tytöillä käytöshäiriöön ja antisosiaalisuuteen erityisesti liitettyä • Traumataustan suurempi merkitys? • Seksuaalisen holtittomuuden suurempi merkitys itsessään oireena? • Merkittävämpi päällekkäisyys depression, ahdistuneisuuden ja muiden internalisoivien oireiden kanssa? • Altistavien persoonallisuuspiirteiden erot? • Vanhemmuuden ja elinympäristön vaikutuksen erot? • Samanaikaisen itsetuhoisen toiminnan suurempi osuus • Jonkinlainen luovuttaminen tai heittäytyminen, kun ”raja” kerran on ylitetty, toivottomuus, huonompi ennuste? Berkout et al. 2011

10. Kättä pidempää…? • Vakaviin käytöshäiriöihin ja aggressiiviseen käyttäytymismalliin liittyvistä riskitekijöistä monet ovat yleisempiä pojilla kuin tytöillä (fyysinen kuritus, tunnekylmät-empatiakyvyttömät piirteet, hyperaktiivisuus…), mutta kun niitä esiintyy, ne ennakoivat käytös- ja väkivaltaongelmia molemmilla sukupuolilla • Löydökset siitä, ennustavatko pojilla yleisemmät seikat tytöillä esiintyessään väkivalta/käytöshäiriöriskiä ehkä enemmän, ovat ristiriitaisia Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

11. Naisten miesten väkivaltaiselle käyttäytymiselle yhteistä ja erilaista • Yhteistä • Ilmenee ristiriitatilanteissa • Uhrina useammin mies • Tekijän heikko sosiaalinen asema • Varhainen huono-osaisuus • Marginalisoituminen • Naisilla • Uhrina useammin läheisiä • Tapahtuu useammin kotona • Tekijät vanhempia • Tekijöillä lapsia ja puoliso • Harvemmin aiempia rikostuomioita • Useammin psykiatrisia hoitoja Putkonen 2011 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

12. Aggressiiviseen käyttäytymiseen liittyvistä biologisista seikoista • Aggressiivinen ja antisosiaalinen käyttäytyminen on liitetty vaimentuneeseen pelko- ja stressivasteeseen biologisten markkerien tasolla • HPA-akselin toiminta, ihon konduktanssi, sydämen syketaso ja sen reagointi • Sensation seeking / emotion dysregulation • Erilaiset HPA-akselin ja autonomisen hermostoin reagointitavat proaktiivisessa ja reaktiivisessa aggressiivisessa käyttäytymisessä? For review: deWries 2011 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

13. Aggressiivisen käyttäytymisen biologisten korrelaattien sukupuolieroista • Aggressiivinen käyttäytyminen on useammin liitetty vaimentuneeseen HPA-akselin toimintaan kuin kiihtyneeseen • Aggressiivisin käytösoirein oireilevilla tytöillä HPA-akselin toimintaa kuvaava kortisolivaste on ollut koskeampi kuin samoin oireilevilla pojilla ja oireettomilla tytöillä tai tytöillä, joilla eksternalisoivaan oireiluun liittyy myös internalisoivaa • Vrt HPA-akselin toiminta kaltoinkohdelluilla lapsilla ja nuorilla Marsman et al. 2007, Beauchaine et al. 2008 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

14. Multi-finality • Väkivaltaongelmaisilla ASPD, BPD ja narsistinen PD • Väkivaltaongelmaisten laitosaineistoissa miehillä enemmän ASPD ja naisilla BPD • BPD liittyy selkeämmin väkivaltakäyttäytymiseen naisilla (?) • Impulsiivisuuden, poikkeavuuden serotoniini- ja dopamiinijärjestelmän toiminnassa ja väkivaltariskiä lisäävien tekijöiden on esitetty johtavan pojilla ASPD-kehitykseen ja tytöillä BPD-kehitykseen Nicholls et al. 2008, Beauchaine et al. 2008 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

15. Sairaalaosastoilla sukupuoliero väkivaltakäyttäytymisessä hälvenee • Psykiatrisissa osastoaineistoissa sukupuolieroa väkivaltakäyttäytymisessä ei aina ole havaittu lainkaan • Naisten on raportoitu käyttäytyvän jopa aggressiivisemmin, ainakin verbaalisesti • Oikeuspsykiatrisissa aineistoissa naisten ja miesten väkivaltakäyttäytyminen on ollut samanlaista • Suljetuimpiin laitoksiin joutuvat mies- ja naispuoliset potilaat muistuttavat toisiaan monien elämänhistoriaan ja tarpeisiin liittyvien seikkojen osalta mm. Nicholls et al. 2008

16. Väkivaltariskin arvioimisesta tytöillä • Valtaosa väkivaltariskikirjallisuutta ja useimmat strukturoidut instrumentit perustuvat poikien ja miesten joukosta hankittuun tutkimustietoon • Onko aihetta olettaa, että olemassa olevat instrumentit eivät tavoittaisi tyttöjen ja naisten väkivaltariskin kannalta oleellisia seikkoja? • Esimerkiksi EVAssa käytössä oleva SAVRY osoittautui psykometrisilta ominaisuuksiltaan huväksi myös tytöillä (Gammelgård ym. 2008)

17. Korkean väkivaltariskin nuorten sukupuolierot • Laitoksiin joutuneilla pojilla useita väkivaltariskiin vaikuttavia riskitekijöitä enemmän kuin tytöillä • Rajattaessa korkean riskin nuoriin sukupuolieroista suurin osa katoaa • Korkean riskin tytöillä enemmän itsetuhoisuttta, pojilla enemmän ei-väkivaltaista rikoshistoriaa, heikkoa koulumenestystä ja ADHD:ta • Korkean riskin tytöillä väkivallantekoa ennakoivat aikaisempi väkivaltakäyttäytyminen sekä stressi ja heikot coping-keinot, pojilla ei-väkivaltainen rikoshistoria • Positiivisen asenteet ja sitoutuminen interventioihin: eri merkitys tytöillä ja pojilla Gammelgård ym 2012 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

18. Tyttöjen väkivaltakäyttäytyminen EVAssa • EVA-yksikköön tulee enemmän poikia, mutta tyttöjen hoitoajat ovat pitempiä • Väkivaltatilanteet ovat useimmiten tyttöjen aiheuttamia ja tyttöjen hoidossa fyysistä rajaamista tarvitaan valtavasti enemmän kuin poikien • Tytöillä rajaamista vaatineiden tilanteiden 85 persentiili on sata tai enemmän tilannetta, pojilla enemmän kuin viisi

19. Pohdintaa • Tyttöjen väkivaltakäyttäytymistä ei pidä mitätöidä eikä romantisoida • Riskitekijöissä ja liitännäisilmiöissä on enemmän samaa kuin eroja sukupuolten välillä • Jos nuori pystyisi parempaan, hän ei olisi väkivaltaongelmaisille tarkoitetussa laitoksessa • Olen huomannut, että tyttöjen herkästi epäillään teeskentelevän tai hakevan väärää huomiota, poikia vastaavasti aletaan pitää pahuudessa toivottomina • Nuoruusikäinen voi aina kehittyä parempaan suuntaan Pirkanmaan sairaanhoitopiiri