Tietokone

1. Tietokone

2. Mikä on tietokone? Mikä tekee tietokoneesta tietokoneen? Millaisia komponentteja ja osia tarvitaan tietokoneeseen, jotta se toimii siten, että sillä pääsee esim. Internetiin tai kirjoittaa Wordilla kirjeitä?

3. Tietokoneen toimintaperiaatteet

4. Tietokoneen toimintaperiaatteet

5. Tietokoneen toimintaperiaatteet

6. Tietokoneen toimintaperiaatteet

7. Mitä tietokoneet eivät ole eivätkä osaa tehdä Tietokone on vain erittäin nopea laskukone ja tiedon tallentaja. Mitä tietokoneet eivät osaa tehdä; päätä omasta käytöstään. syötä itse itseensä tarvittavia tietoja. arvaa, mitä käyttäjä haluaisi tehdä. tee mitään ylimääräisiä johtopäätöksiä laskemiensa tulosten perusteella. osaa ottaa huomioon mitään, mitä niille ei ole erikseen kerrottu. Tietokoneohjelmat ovat ihmisten tekemiä, ja lähes kaikki tietokoneiden virheet johtuvat ihmisten (ohjelmoijien) ohjelmiin tekemistä virheistä. Kone ei siis tee virheitä, mutta ohjelmoija tekee. Tietokone tarvitsee tarvittavat komponentit, käyttöjärjestelmät sekä muita apuohjelmia

8. Tietokoneen yksiköt Bitti (b) pienin yksikkö arvo. Bitti voi olla 0 tai 1 Tavu (t tai B) On arvoltaan 8 bittiä. Tavua on tärkeä yksikkö, sillä sen verran tilaa tarvitaan merkin muodostamiseen Kilotavu (kt tai kB) 1024 kertaa tavu sopiva yksikkö pienten tiedostojen kokojen mitta Megatavu (Mt tai MB) 1024 kertaa kilotavu keskusmuistin, CD-levyn ja monien tiedostojen kokojen mittaamiseen Gigatavu (Gt tai GB) 1024 kertaa megatavu. kiintolevyjen ja DVD-levyjen kokojen mittaamiseen

9. Milloin gigatavu ei ole ihan gigatavu Esim. 34 Gt kiintolevystä jääkin käytettäväksi tilaa vain 32 Gt 34 424 926 767 tavun kokoinen levy ilmoitetaan 34 Gt. Oikea koko saadaan jakamalla luku kolme kertaa 1024. Oikea koko onkin 32,1 Gt

10. Kotelo Kotelo tyyppejä; Pöytä (desktop) ja Torni (tower) Koteloa hankkiessa on otettava huomioon kotelossa mukana tulevan virtalähteen teho (väh. 300W) http://www.bdog.fi/cgi-bin/netstore/tuote.pl?tuote=0122001106643 http://www3.soneraplaza.fi/pelit/muropaketti/arkisto/0,3574,6319,00.html http://www3.soneraplaza.fi/pelit/muropaketti/artikkeli/0,3573,6319_140218,00.html

11. PC-mikrojen teholähteet PC-XT AT PS/2 –ATX SFX WTX 350 W WTX 850 W

12. Virtalähde Power supply Virtalähde, teholähde Elektroniset laitteet, jotka saavat jännitteensä sähköverkosta tai siihen kytketystä jännitteensyöttölaitteesta (UPS) Tarvitsevat virtalähteen, jossa verkosta tuleva vaihtojännite (220 - 240 V ja 50 Hz) muutetaan laitteelle jännitteeltään sopivaksi tasajännitteeksi, yleensä 5V Nykyisin erittäin tärkeä mitoittaa tarpeeksi tehokkaaksi, koska alitehoinen virtalähde aiheuttaa tietokoneen vikatilanteita ja toimimattomuutta.

13. Mikä on virta, jännite, teho ja energia? Virta (ampeeri, A) Jokainen sähkölaite ottaa sähköverkosta virtaa. Mitä suuremman virran laite ottaa sitä suuremman tehon se kuluttaa. Virtaa voidaan verrata vesijohdossa kulkevaan veteen. Joidenkin laitteiden arvokilvessä on ilmoitettu laitteen virta.

14. Mikä on virta, jännite, teho ja energia? Jännite (voltti, V) Voltti on jännitteen mitta. Kotitalouksissa jännite on 230 V. Pistorasiaan saa kytkeä vain sellaisia laitteita, joiden arvokilvessä on sama jännitemerkintä. Joissakin maissa esim. USA:ssa jännite on 110 V. Jännitettä voi verrata vesijohtoverkoston veden paineeseen.

15. Mikä on virta, jännite, teho ja energia? Teho (watti, W) Watti on tehon mitta. Mitä suurempi on laitteen teho, sitä enemmän se myös kuluttaa sähköä. Suuritehoisia laitteita ovat esim. sähköliesi ja sähkökiuas, kun taas televisio ja radio ovat pienitehoisia laitteita.

16. Mikä on virta, jännite, teho ja energia? Energia (kWh) Energia kuvaa sähkönkulutusta. Kilowattitunti on sähköenergian yksikkö. Teholtaan 1000 W sähkölämmitin kuluttaa yhden tunnin (h) aikana energiaa yhden kilowattitunnin. Mitä suurempitehoisia sähkölaitteesi ovat ja mitä kauemmin niitä käytät, sitä suuremman sähköenergian kulutat. Sähkön eräänä laskutusperiaatteena on kulutettu sähköenergia.

17. Sähkövirta eli virta Käytössä oleva verkkojännite 230 V on hengenvaarallinen Teho = jännite x virta Esim. Tuulettimet merkintä 230 V, 33 W Silloin tuulettimet läpi kulkeva virta on 33 W / 230 V = 0,14 A

18. Sähkö / tiivistelmä Sähkön teho on jännite kertaa virta. Ihmisen läpi kulkeva sähkövirta aiheuttaa kouristuksia, jolloin omatoiminen irrottautuminen on yleensä mahdotonta. On katkaistava sähkövirta tai yritetettävä henkilö puukepin avulla sähköjohtimesta Paljain käsin irrottaminen on hengenvaarallista. Alle 0,025 A:n virta on yleensä vaaraton. Pitempiaikainen (yli 30 s) 0,025 – 0,050 A:n virta voi aiheuttaa hengityslihasten kouristuksen ja tajuttomuuden.

19. Käyttöjännitteiden jakoa

20. Paljonko Tietokone kuluttaa Tietokoneissa tehoa kuluttavat erityisesti näyttö, mutta varsinaisessa keskusyksikössä eniten kuluttaa; prosessori, emolevy ja kiintolevyt. Kiintolevyn tehonkulutus on 10 – 20 wattia ja se tarvitsee 5 ja 12 voltin jännitteen. Kuvaputkinäyttö kuluttaa eniten n. 120W, säästötila 8W ja herätevirta 6 W Levykeasemille riittää muutama watti. CD-ROM asemien tehokulutus vaihtelee 5 – 10 watin väliltä (riippuu siitä onko asema lukeva vai kirjoittava) Emolevyjen piirit ja muistipiirit tarvitsevat 3,3 ja 5 voltin käyttöjännitteet ja niiden tehokulutus voi olla 10 wattia väylän kellotaajuuden mukaan. Lisäkortit kuluttavat myös, erityisesti näytönohjaimen tehokulutus voi olla 5 wattia. Suurin yksittäinen tehonkuluttaja on suoritin. Sen tehonkulutus vaihtelee voimakkaasti käytetyn kellotaajuuden ja prosessorin integrointitekniikan mukaan. esim. 300 MHz:n Pentium II 0,35 mikronin prosessilla valmistettuna vie max. 43 wattia kun vastaavasti 0,25 mikronin prosessilla valmistettuna sen kulutus pienenee noin 24 wattiin

21. Paljonko Tietokone kuluttaa Muut mikron teholähteestä sähkönsä ottavat laitteet eivät paljoa kuluta, esim. näppäimistö tarvitsee 1,75 wattia ja Sarjahiiri toimii 336 milliwatin teholla. Teholähteen pitää olla riittävä, jotta se voi palvella näitä kaikkia komponentteja (150 – 230 watin tehoa).

22. AT ja ATX erot AT Vanhoissa koteloissa käytetty Kytkin kotelon edessä, (käynnistetään/sammutetaan samasta kytkimestä) Jos on kyseessä Baby AT tai vanhempi emolevy, paina keskusyksikön virtakytkintä vasta kun siihen annetaan lupa. Ei voida asentaa ATX emolevyä ATX Kytkin virtalähteen sammutukseen (virtalähteessä takana) Kotelossa oleva virtakytkin käynnistää tietokoneen Käyttöjärjestelmä voi sammuttaa tietokoneen automaattisesti Mikro voidaan käynnistää lähiverkon kautta UPS

23. UPS (verkkovirtahäiriöt ja suojautuminen) Sähkökatkot, virtapiikki, asennuksessa tapahtuva staattinen sähkö ja siihen suojautuminen) Virtasuojalaitteet; jännitepiikinsuojauslaite Virrantasaaja Off-line UPS pystyy jännitteen tasauksen lisäksi syöttämään sähköä sähkökatkon aikana niin kauan kuin akuissa riittää virtaa. SPS sensorit seuraavat kokoa ajan verkkovirtaa. Kun virta katkeaa, sensori siirtää SPS:n välittömästi käyttämään akkuja. On-line UPS Syöttää sähköä siihen kytketylle laitteelle virtakatkon aikana niin kauan kuin akuissa riittää virtaa. Erona Off-Line UPS –laitteeseen on täydellisesti katkeamaton virransyöttö. Virta otetaan akuista jatkuvasti.

24. Staattinen sähkövaraus ESD eli Electrostatic Dishcharge voi syntyä, kun kaksi materiaalia hankautuu keskenään tai ne erotetaan toisistaan Havaintorajat: jännite Havainnointi 3 000 V Jännitteen purkautuminen tuntuu koskettaessa 5 000 V Jännitteen purkautumisen napsahdusääni 10 000 V Jännitteen purkautumisen valokaari syntyy

25. suojautuminen ESD:stä Maadoitusranneke antistaattinen suojapussi Kytke mikro aina maadoitettuun pistorasiaan Aina kun käsitellään piirilevyä, on suositeltavaa koskettaa ensimmäisenä mikron metallikuorta, jos mikro on kytketty maadoitettuun pistorasiaan. Älä koskaan koske komponenttien piirisarjoja tai johtimiin, joita pitkin mahdollinen purkaus etenee tuhoten komponentteja Viat eivät välttämättä tuli heti, voi tulla esim. piilovikoja esim. muistin toimimattomuus.

26. Emolevy Tietokoneen ”selkäranka” Ratkaisee prosessorityypin ja nopeuden (väylän nopeus) Emolevyllä on: Piirisarja, Bios (Intel, Via, Ali) Laajennuskorttipaikat (PCI) AGP –liitäntä (näytönohjaimen väylä) USB (ulkoiset laitteet, esim. Digitaalikamera) IDE (Kiintolevyt, CD-ROM asemat) DIN/PS/2 (näppäimistö, Hiiri) http://www.testiryhma.net/art_abit_kx7.html http://www.testiryhma.net/art_k7vmm+1.html http://www3.soneraplaza.fi/pelit/muropaketti/artikkeli/0,3573,6340_139271,00.html

27. Emolevyn osat: Prosessorikanta. Jokaisella prosessorityypillä on tietynlainen liitäntäkanta (Socket 1 - 8, Super Socket 7, Slot 1, Slot 2, Slot A). Prosessorin ulkoinen välimuisti (Level 2/3 (Secondary) cache) Liitännät kovalevylle cd-rom-asemalle levykeasemalle muille lisälaitteille (sarja-, rinnakkais-, näppäimistö- ja usb-liitäntä) Paikat muistikammoille Virtaliitin Piirisarja: Intelin tai jonkun muun valmistama. Määrää emolevyn pääominaisuudet Prosessorin kellotaajuus riippuu emolevyn asetuksista Emolevyn koko ja muoto: ATX tai Baby AT

28. Väylän leveys Väylän leveys (bittiä) ja kellotaajuus (MHz) määrittävät väylän nopeuden 16-bittiä leveä väylä, jonka kellotaajuus on 60 MHz 32-bittiä leveä väylä, jonka kellotaajuus on 100 MHz Sisäinen väylä hoitaa prosessorin sisällä tapahtuvan tietoliikenteen Osoiteväylä määrää kuinka paljon muistia prosessori pystyy maksimissaan osoittamaan ("näkemään") Muistiväylä (ulkoinen väylä), jonka kellotaajuus ja leveys määräävät kuinka nopeasti prosessori keskustelee muistin kanssa. Liitäntä-/oheislaiteväylät liittävät erinäisiä laitteita emolevyyn, kuten esimerkiksi kovalevyn, näytönohjaimen ja tulostimen. Väyliä ovat mm. AGP, PCI ja IDE.

29. Rinnakkaisliitäntä (Parallel) Käyttää 25-piikkistä liitintä (DB-25) Nopeampi kuin sarjaliitäntä, koska siirtää dataa rinnakkain kahdeksaa johdinta pitkin Perusversion nopeus on n. 150 kB/s Uusimmat versiot rinnakkaisliitännästä jopa 10 krt nopeampia kuin alkuperäinen IEEE 1284-1994 Standard Signaling Method for a Bi-directional Parallel Peripheral Interface for Personal Computers EPP (Enhanced Parallel Port) ECP (Extended Capabilities Port) 500 kB/s - 2000 kB/s

30. Sarjaliitäntä (Serial) Siirtää dataa yhtä johdinta pitkin Tarkoitettu alunperin modeemin liitäntäväyläksi Ennen kiinnitettiin esimerkiksi hiiriä

31. USB Uusi nopea sarjaliitäntästandardi Plug And Play -yhteensopiva Voidaan liittää maksimissaan 127 laitetta Laitteiden välisen johdon maksimipituus on 5m Oheislaite voi toimia hubina eli jakaa väylää edelleen toisille laitteille Hot Swapping eli voidaan liittää ja vaihtaa laitteita koneen ollessa päällä USB 1:en Siirtonopeudet: 1.5 MB/s ja 187 kB/s USB 2.0 60MB/s (480Mb/s) USB 2.0 -kortit maksavat 20 eurosta ylöspäin

32. USB-laitteet USB-laitteita: skannerit tulostimet näppäimistöt hiiret CD/R/RW/DVD kiintolevyt Nopeus USB1.1:llä n. 900kt/s Nopeus USB2.0:llä yli 15 Mt/s Ulkoisia laitteita eli tarvitsevat yleensä oman virtalähteen ja koteloinnin Digitaalikamerat Digitaalivideokamerat MP3- ja Minidisc-soittimet Digitointipöydät Modeemit

33. FireWire (IEEE.1394) Huippunopea sarjaliitäntästandardi Plug And Play -yhteensopiva Voidaan liittää maksimissaan 63 laitetta Hot Swapping Taattu siirtonopeus reaaliaikalaitteille Siirtonopeus maksimissaan 50 MB/s Tarkoitettu erityisesti videolaitteiden liittämiseen (digitaaliset videokamerat). Käytetään myös nopeiden ulkoisten kiintolevyjen liitäntänä. Alunperin Applen kehittämä

34. Bluetooth Yrittää korvata vanhat kaapelit ja infrapunayhteydet radioyhteydellä. Kantama 10-100 metriä lähetystehosta riippuen Pieni virrankulutus eli toimii jopa patterikäyttöisillä laitteilla Mahdollistaa jopa 80 laitteen liittämisen yhtä aikaa nopeampi kuin IrDa, maksiminopeus n. 1 MB/s Bluetooth -käyttökohteita: Langaton kuuloke-mikrofoni-yhdistelmä Digitaalikameran kuvat siirretään gsm-puhelimeen, joka lähettää ne eteenpäin. Kämmenmikro ottaa yhteyden gsm-puhelimeen, joka hoitaa internet-yhteyden Langaton näppäimistö Kannettava cd-soitin toimisi tietokoneen cd-rom-asemana? Tulostimet Tunnistuskortti

35. Prosessori Prosessori (Central Processing Unit, CPU) Suoritin, mikroprosessori Mikropiiri, joka muodostuu lukuisista määrästä transistoreita. Tärkein laskutoimitusta suorittava komponentti. Prosessori valmistajia AMD ja Intel Prosessorin nopeuden määrittelee ns. kellotaajuus (MHz) http://www.testiryhma.net/art_p4ee.html http://www.testiryhma.net/art_2800oc_air.html http://www.muropaketti.com/artikkelit/cpu/nw3060/index.phtml

36. Nopeus Prosessorin "bittisyys" 8/16/32/64 bittiä Kellotaajuus (MHz) eli kuinka monta miljoonaa tilan vaihdosta sekunnissa prosessori pystyy suorittamaan. Vanhoissa prosessoreissa tämä oli sama kuin suoritettavien operaatioiden määrä, mutta uudemmat pystyvät tekemään rinnakkain useita toimintoja samaan aikaan. Ylikellotus. Nostetaan väylänopeuksia tai prosessorin kerrointa yli suosituksien. Tällöin tietokoneen nopeus luonnollisesti kasvaa. Myös näytönohjaimia voi ylikellottaa. Saattaa kuitenkin aiheuttaa toimivuusongelmia.

37. Välimuisti Välimuistit tehostavat muistinkäsittelyä

38. Väylätyypit ISA (Industry Standard Architecture) Vanhentunut Menneisyydessä runsaasti käytetty 8- tai 16-bittinen, 8-12MHz PCI (Peripheral Component Interconnect) Suosituin lisälaiteväylä 32-bittinen, 33MHz Kaista jaetaan useiden laitteiden kesken Synkroninen tai asynkroninen Bus mastering ja DMA Maksiminopeus 132MB/s

39. Väylätyypit AGP (Accelerated Graphics Port) PCI:stä laajennettu versio näytönohjaimia varten Väylään mahtuu vain yksi laite Mahdollistaa näytönohjaimelle normaalin keskusmuistin käyttämisen 32-bittinen Nopeudet, 1x, 2x, 3x, 4x

40. AGP eri nopeuksia; Kellotaajuus Siirtokapasiteetti AGP 1X 66 MHz 266 Mb/s AGP 2X 133 MHz 533 Mb/s AGP 4X 266 MHz 1066 Mb/s AGP 8X 533 MHz 2133 Mb/s

41. Prosessorin tuuletin/Jäähdytys Korkeilla kellotaajuuksilla toimiva prosessori kuumenee ja vaatii siis jäähdytystä. Jäähdytys toteutetaan yleensä jäähdytyssiilillä ja tuulettimella. Välttämätön uusien prosessorien toiminnan kannalta. Viilentää prosessoria Toimimattomana aiheuttaa prosessorin vioittumisen Vaatii prosessorin ja tuulettimen väliin joko pii tai hopea tahnan

42. IDE (kiintolevy liitäntä) IDE (Integrated Drive Electronics / ATA eli Advanced Technology Attachment Kiintolevyjen ja CD-ROM/R/RW -asemien liittämiseen tarkoitettu väylä Kaksi laitetta samaan liittimeen RAID Eri IDE-väylän versioiden nopeuksia IDE 8.3 FastATA 13.3 FastATA-2 16.6 Ultra ATA/33 33 Ultra ATA/66 66 Ultra ATA/100 100 Ultra ATA/133 133

43. SCSI (Kiintolevy liitäntä) SCSI (Small Computer System Interface) Yleinen lisälaiteväylä mm. kovalevyille, skannereille, printtereille jne. Sisäisiä ja ulkoisia laitteita Maksimissaan kahdeksan laitetta Eri SCSI-versioiden nopeuksia

44. Muistit Muisti on hankittava aina emolevyn vaatimusten mukaan Tyyppi (DIMM, RIMM) Nopeus DIMM (SDR 100, 133 MHz) DIMM (DDR 200, 266, 333, 400 MHz) RIMM (Rambus 600, 800 MHz) Koko Megatavuina

45. ROM (Read-Only Memory)  Voidaan vain lukea Pysyvä Programmable ROM (PROM) eli kertaalleen kirjoitettava Erasable Programmable ROM (EPROM) eli useaan kertaan kirjoitettava sopivalla lisälaitteella Electrically Erasable Programmable ROM (EEPROM) eli ohjelmallisesti uudelleenkirjoitettava Flash BIOS eli Koneen käynnistysohjelman sisältävä EEPROM-piiri

46. RAM (Random Access Memory) Voidaan sekä lukea että kirjoittaa Kadottaa sisältönsä virrankatkaisun yhteydessä Static RAM (SRAM) Nopea Ei tarvitse jatkuvaa päivitystä Kallis Tilaavievä Käytetään välimuisteissa (cache)

47. Maksimimuisti Käytettävän muistin määrää rajoittaa monta tekijää: Prosessorin osoiteväylän maksimi (esim. 4 GB) Emolevyn piirisarjan ymmärtämä maksimäärä (esim. 512 MB) Emolevylle mahtuvien muistikampojen määrä Käyttöjärjestelmän ymmärtämä muistin määrä Välimuistin ymmärtämä muistimäärä? Erittäin vanhojen emolevyjen välimuisti ei ymmärrä kuin maksimissaan 64 MB Virtuaalimuisti

48. Muisti Jakautuu kahteen ryhmään RAM ja ROM. Rom (Read only memory) Muistityyppi, johon tiedot tallennetaan pysyvästi piirin valmistuksen yhteydessä. ROM-muistia voidaan ainoastaan lukea, mutta sille ei voida kirjoittaa. kts. EPROM RAM (random access memory) tarkoittaa tietokoneessa sellaista muistia, johon voidaan lukea että kirjoittaa. Tiedot pysyvät muistissa kunnes virta katkaistaan. kts. SRAM, DRAM RAMBUS. muistipiirin, jossa on parannettu tiedonsiirtonopeus. Muistin tekniikalla datansiirtonopeus on yksikanavaisena 1600 megatavua sekunnissa. kts. RIMM DDR-SDRAM 1997 julkaistu uusi muistiversio. Piirin käyttöjännite on 2,5 V. kts. EDO-RAM, SDRAM SDRAM 1994 markkinoille tullut muistikampa. http://www3.soneraplaza.fi/pelit/muropaketti/artikkeli/0,3573,6315_168204,00.html

49. Muut muistit USB muisti http://www.testiryhma.net/art_pendrive.html

50. Näytönohjain Display adapter, Tietokoneen sisään tuleva lisäkortti, joka sisältää näytönkäsittelyyn tarvittavat ominaisuudet. Muodostetaan näytöllä näkyvät värit, tekstit sekä grafiikka Nykyinen liitäntä AGP Välttämätön komponentti tiedon esittämiseen graafisesti Tarvitsee näytön tueksi kts. CGA-, EGA-, VGA- ja SVGA-kortit http://www3.soneraplaza.fi/pelit/muropaketti/artikkeli/0,3573,6313_207564,00.html

51. Näytön resoluutiot Resoluutio 640 * 480 800 * 600 1024 * 768 1280 * 1024 1600 * 1200

52. Massamuistit Massamuisteja käytetään ohjelmien asennusmediana (Esim. CD). ohjelmien ja tiedostojen pysyvään tallentamiseen (Esim. kovalevy). tietojen varmuuskopiointiin (Esim. nauhat). tietojen siirtämiseen koneiden välillä (Esim. levykkeet). Massamuistien kapasiteetti ilmoitetaan yleensä mega- tai gigatavuina. 1 tavu (B) = 8 bittiä 1 kilotavu (kB) = 1024 tavua 1 megatavu (MB) = 1024 x 1024 tavua (1 048 576 tavua) 1 gigatavu (GB) = 1024 x 1024 x 1024 tavua (1 073 741 824 tavua) Jotkin kiintolevyvalmistajat tarkoittavat yhdellä megatavulla 1 000 000 tavua. Esimerkiksi valmistaja ilmoittaa 80 GB, mutta oikeasti mahtuu 74 GB.

53. Kiintolevy Hard Disk, HDD kovalevy Tietokoneen massamuistina toimiva kiintolevy Toimiva kiintolevy esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1973 Kokoja; 1.8, 2.5, 3.5, 5.25 Pyörimisnopeus on 3600, 4500, 5400, 7200,10000 kerrosta minuutissa. Tallennuskapasiteetti vaihtelee kymmenistä gigatavuista satoihin gigatavuihin. Tehokkuuden mittarina on hakuaika. (4 – 12 millisekunttia) http://www.cnn.com/2004/TECH/ptech/03/16/toshiba.record.reut/index.html (pienin kiintolevy)

54. Kiintolevyn väyläliitännät IDE (Intelligent Disk Electronics) Maksimissaan kaksi laitetta samaan väylään. Jumpperoinnilla kiintolevy asetetaan Master, Slave tai Cable Select Emolevyissä tuki yleensä 4:lle IDE -laitteelle. Kaksi 40-pinnistä liitintä emolevyllä. SCSI (Small Computer System Interface) Pidetään varmempana kuin IDE-liitäntää. Maksimissaan kahdeksan laitetta samaan väylään (7 muuta laitetta). Tarvitaan erillinen SCSI-kortti, jos kyseistä liitäntää ei ole emolevylle valmiina Jokaisella laitteella oma laitenumero.

55. Kiintolevyn rakenne Rakenne Kiintolevy koostuu seuraavista osista: levypinta (platter) sylinteri (cylinder) ura (track) sektori (sector) lukupää (head)

56. CD-ROM Asema Compact disk-read only memory ”Romppu” Suurikapasiteettinen lasertekniikkaa hyödyntävä massamuisti (n.650 – 700 Mb), jota voidaan ainoastaan lukea, mutta sille ei voida kirjoittaa. Tieto tallentuu levylle, jonka spiraalin muotoinen tietoura on jaettu 2 kB:n loogisiin lohkoihin eli sektoreihin kts. CD-RW, DVD

57. CD-RW compact disc rewritable Muistuttaa tavan CD-R asemaa, mutta tällä asemalla ja levylle voidaan kirjoittaa useaan kertaan Kirjoitettaessa levypintaa lämmitetään voimakkaasti (500-700C), jolloin pinnoitteen olomuoto muuttuu kidemäisestä amorfiseksi. Levyä puhdistettaessa riittää pienempi lämmitys, jossa pinnoite lämmitetään vain hieman yli kiteytymislämpötilan (200 Celsius) ja jäähdytetään, jolloin se kiteytyy jälleen Levy voidaan kirjoittaa n. 1000 kertaa.

58. DVD-RW DVD-RW Uudelleen kirjoittava DVD asema http://www.testiryhma.net/art_dvd-rw1.html

59. Levykeasema1.44 Mt Diskette drive Tietokoneessa oleva asema, jossa käytetään 3½” levykkeitä. (vanhaa tekniikkaa) levykekoot: 3,5” 720kB, 1.44Mb, 2.88 Mb 5,25” 360kB, 1.2Mb

60. Äänikortti Mahdollistaa erilaisten multimedia sovellutusten, pelien tai musiikin kuuntelu varten asennettava komponentti Vaatii myös kaiuttimet, ajurit Äänikortin liitännät: Linja sisään (line in) Linja ulos (line out) Mikrofoni (mic in) Kaiuttimet (speaker out) MIDI/peliohjain (midi/joystick)

61. Näyttö Display memory Koko (tuumaa) Resoluutio 14" 640x480 15" 800x600 17" 1280x1024, 1024x768 19" 1600x1200, 1280x1024, 1024x768 21" 1600x1200, 1280x1024 http://www3.soneraplaza.fi/pelit/muropaketti/artikkeli/0,3573,8042_147126,00.html

62. Näytöt Hyvältä näytöltä on syytä vaatia vähintään seuraavia ominaisuuksia: Näyttötila vähintään 1280*1024 eli käytännössä oltava vähintään 17". Käyttötilassa virkistystaajuus vähintään 85Hz. Pistekoko 0.25 tai pienempi. Näytön kuva-ala oltava siis leveyssuunnassa vähintään 320 milliä.

63. Nestekidenäytöt (Liquid Crystal Display (LCD)) Litteä, kevyt ja vähän tilaa vievä näyttö. 15" nestekidenäyttö vastaa kuva-alaltaan 17" kuvaputkinäyttöä. Nestekidenäytöissä tuumakoko tarkoittaa kuva-alan lävistäjää. Aktiivi- ja passiivimatriisinäyttö Nestekidenäytöt ovat yleistymässä koko ajan

64. Näppäimistö Keyboard Erittäin tärkeä ja olennainen syöttölaite, ohjauslaite ohjelmille Vastaava kuin perinteinen konekirjoitusnäppäimistö yleensä 104 näppäintä PS/2, USB Multimedia sekä ohjelmoitava näppäimistö

65. Hiiri liitännät sekä hiirelle että näppäimistölle sarjaportti (COM) PS/2 USB lisäominaisuudet rulla (Wheel) langattomuus (Cordless mouse) pallottomuus eli optinen hiiri ergonominen muotoilu

66. Kaiuttimet Aktiivi-, tai passiivikaiuttimet Aktiivi kaiuttimissa on oma virtalähde ja vahvistin Tarpeellinen osa äänikortin kanssa.

67. Nauha-asemat Käytetään varmuuskopiointiin. Täydellinen varmistus (harvemmin). Lisäävä varmistus (vaikka joka päivä). Yleisiä nauhaformaatteja ovat QIC, DLT ja DAT Suuri tallennuskapasiteetti. Tiedonhakeminen hitaampaa kuin kovalevyltä. Aseman hinta: > 1000 € Nauhan hinta: > 10 € Koko: > 20 GB

68. Tiedostojärjestelmien vertailua Tiedostojärjestelmä mahdollistaa hakemistojen ja tiedostojen käytön. Tiedostojärjestelmä Osion maksimikoko Käyttöjärjestelmä Huomattavaa FAT16 2 GB DOS, Windows 3.1 Klusterikoko kasvaa suoraan levynkoon kasvaessa. VFAT 2 GB Windows 95 Pitkät tiedostonimet. FAT32 2 TB Windows95b, Windows 98 Alle 8 GB:n osioilla klusterikoko säilyy 4 kB. HPFS 64 GB OS/2 NTFS 2 TB Windows NT, Windows 2000 EXT2 32 TB Linux

69. Tietokoneen käynnistäminen oheislaitteisiin virta keskusyksikköön virta Kaikki keskusyksikön laitteet käynnistyvät Prosessori suorittaa käynnistysohjelman vakiopaikasta BIOSista. BIOS suorittaa käynnistämiseen liittyvät tarkistukset ja toimet (Toimenpiteet tarkemmin seuraavassa). Aloitetaan lataamaan käyttöjärjestelmää esimerkiksi kovalevyn vakiopaikalta. Käyttöjärjestelmä suorittaa laitteille omat tarkistuksensa. Käyttöjärjestelmä jää odottamaan käyttäjän toimenpiteitä. Käyttöjärjestelmän, ohjelmien ja laitteiston välisestä yhteydestä lisää

70. BIOS (Basic Input/Output System) Perustiedot tietokoneen käynnistystä varten Sisältää pienen ROM (Read Only Memory)-muistin (POST ja SETUP) ja CMOS-muistin. ROM (Read Only Memory)-muisti sisältää POST -ohjelma SETUP -ohjelma CMOS -muisti sisältää BIOSin tarvitsemia tietoja, joita voidaan muuttaa tarvittaessa Esimerkiksi kiintolevyn parametrisoinnin, muistin määritykset ja aika. Tietoja voidaan muuttaa SETUP -ohjelman avulla. CMOS -muisti on paristovarmennettu. Valmistajia Phoenix ja AMI.

71. POST testi Laitetaan virta koneeseen ja laitteet käynnistyvät BIOS-ROMilla oleva POST (Power On Self Test)-ohjelma käynnistyy. Tarkistetaan järjestelmän laitteiden toiminta Virheistä ilmoitetaan erilaisilla merkkiäänillä sekä mahdollisesti näytöllä. Virheilmoitukset ja -koodit ovat valmistajakohtaisia. Etsitään laitteet ja niiden BIOSit (Näytönohjain, massamuistit, muisti jne.) Käynnistyksen yhteydessä näytetään mahdollisesti seuraavia tietoja. Näytönohjaimen tietoja BIOSin tiedot Emolevyllä olevan muistin määrä. Kokoonpanotietoja (prosessori, IDE-laitteet yms.) Aloitetaan käyttöjärjestelmän lataaminen joltakin massamuistilaitteelta. Käyttöjärjestelmä jatkaa tarvittavilla toimenpiteillä

72. BIOS -setup BIOS-setup on ohjelma, jonka avulla voidaan muokata BIOSin asetuksia. Asetuksia päästään muokkaamaan painamalla jotakin näppäinkomentoa käynnistyksen alussa (Esc, Del, F1, F2, Ctrl-Esc tai Ctrl-Alt-Esc). Asetuksista voidaan muokata mm. seuraavia ominaisuuksia: Järjestelmän aika ja päivämäärä. Levykeasemat ja kiintolevyn parametrit. Muutamia näppäimistön ominaisuuksia. Väylien ja prosessorin kellotaajuuden määrittäminen. Porttien ja väylien resurssien asettaminen. Muistin asetukset. Virransäästöominaisuudet. Prosessorin lämpötilan tarkkailu. Käynnistysjärjestys. BIOS voidaan tarvittaessa suojata salasanalla.

73. Biosin päivitys, miksi? Onnistuu uudemmissa Flash BIOSeissa. Ei kannata ryhtyä, ellei ole aivan pakko! Tarvitaan joskus uusien laitteiden tunnistamiseksi. Tehdään erillisen päivityslevykkeen avulla. Jos asennusohjelma jää jumiin tai tietokone ei käynnisty päivityksen jälkeen, niin päivitys on epäonnistunut! Epäonnistunut päivitys voi johtaa jopa emolevyn vaihtoon!

74. Tietokoneen käynnistys Tyypillinen käynnistysjärjestys IDE –Kiintolevy HDD 0 IDE –Kiintolevy HDD 1, 2,3 A-Levykeasema (FDD, Floppy) CD-ROM -asema ATAPI ZIP -asema SCSI VERKKO

75. Kylmäkäynnistys Cold Boot tapahtuu, kun tietokone ei ole päällä ja siihen kytketään virta. Jossain keskusyksiköissä on pidettävä vähintään 4 sekuntia kytkintä pohjassa ennen kuin tietokone käynnistyy (BIOS asetukset) Sama pätee myös sammutuksessa Keskusyksikön virtakytkintä painetaan Keskusyksikön teholähteessä olevaa päävirtakatkaisijaa käytetään verkkovirtajohto irrotetaan mikrosta

76. Uudelleenkäynnistys Uudelleen käynnistys tapahtuu seuraavilla tavoille; Resetointi (Warm Boot) tapahtuu, kun tietokone restoidaan eli palautetaan alkutilaan. Tämä tapahtuu joko; CTRL+ALT+DEL (näppäinyhdistelmä) Reset kytkin (vältä tämän käyttöä, tiedostot voi vioittua tai kadota) Start | Shutdown Hiiren oikealla Työkaluriviä (valitse Task Manager) Ohjelmallinen uudelleenkäynnistys tapahtuu valitsemalla Windowsista Käynnistä tietokone uudelleen toiminto

77. Käyttöjärjestelmät Yleisimmät käyttöjärjestelmät Windows 98 SE Windows 2000 Windows XP UNIX Linux Windows 95, NT, ME (voi olla vielä käytössä) MS DOS, Windows 3.1&3.11 (harvoin)

78. Kannettava http://www3.soneraplaza.fi/pelit/muropaketti/artikkeli/0,3573,6308_209089,00.html

79. Tietokoneen kasaus http://koti.mbnet.fi/~stinger/build_pc.php#v1

80. Linkit http://www.muropaketti.com/artikkelit/ http://www.jathardware.com/ http://www.kumilenkki.com/ http://www.skenegroup.net/ http://users.utu.fi/tphleh/atk_lyhenteet.html http://koti.mbnet.fi/~stinger/el_sana.php http://koti.mbnet.fi/~stinger/beeps.php

81. Windows XP linkit http://web01.microsoft.se/tips/fi/showtip.asp?lcategory=1093&lmcs=551

82. SI-järjestelmän kerrannaisyksiköiden etuliitteet jotta, Y, kvadriljoona 10^24 = 1 000 000 000 000 000 000 000 000 tsetta, Z, 1000 triljoonaa 10^21 = 1 000 000 000 000 000 000 000 eksa, E, triljoona 10^18 = 1 000 000 000 000 000 000 peta, P, 1000 biljoonaa 10^15 = 1 000 000 000 000 000 tera, T, biljoona 10^12 = 1 000 000 000 000 giga, G, miljardi 10^9 = 1 000 000 000 mega, M, miljoona 10^6 = 1 000 000 (myria, my, 10 tuhatta 10^4 = 10 000) kilo, k, tuhat 10^3 = 1 000 hehto, h, sata 10^2 = 1 00 deka, da, kymmenen 10^1 = 10 desi, d, kymmenesosa 10^(-1) = 0,1 sentti, c, sadasosa 10^(-2) = 0,01 milli, m, tuhannesosa 10^(-3) = 0,001 mikro, µ, miljoonasosa 10^(-6) = 0,000 001 nano, n, miljardisosa 10^(-9) = 0,000 000 001 piko, p, biljoonasosa 10^(-12) = 0,000 000 000 001 femto, f, tuhannesbiljoonasosa 10^(-15) = 0,000 000 000 000 001 atto, a, triljoonasosa 10^(-18) = 0,000 000 000 000 000 001 tsepto, z, tuhannestriljoonasosa 10^(-21) = 0,000 000 000 000 000 000 001 jokto, y, kvadriljoonasosa 10^(-24) = 0,000 000 000 000 000 000 000 001

83. IEC-standardin ja SI-järjestelmän kerrannaisyksiköiden vertailu 2^10 =(2^10)^1 kibi Ki kilobinary: kilo: (10^3)^1 2^20 =(2^10)^2 mebi Mi megabinary: mega: (10^3)^2 2^30 =(2^10)^3 gibi Gi gigabinary: giga: (10^3)^3 2^40 =(2^10)^4 tebi Ti terabinary: tera: (10^3)^4 2^50 =(2^10)^5 pebi Pi petabinary: peta: (10^3)^5 2^60 =(2^10)^6 exbi Ei exabinary: exa: (10^3)^6 1 kibibit 1 Kibit = 210 bit = 1024 bit 1 kilobit 1 kbit = 103 bit = 1000 bit 1 mebibyte 1 MiB = 220 B = 1 048 576 B 1 megabyte 1 MB = 106 B = 1 000 000 B 1 gibibyte 1 GiB = 230 B = 1 073 741 824 B 1 gigabyte 1 GB = 109 B = 1 000 000 000 B

84. Tietotekniikan mittayksiköt bitti, (b) (bit) 0 tai 1 tavu, (B) (byte) 8 bittiä sana, (word) 8 - 64 bittiä longword 32 - 64 bittiä kilotavu, (kB) (kiloByte) 1024 tavua megatavu, (MB) (MegaByte) 1024 kB = 1024*1024 tavua gigatavu, (GB) (GigaByte) 1024 MB = 1024*1024*1024 tavua teratavu, (TB) (TeraByte) 1024 GB = 1024*1024*1024*1024 tavua petatavu, (PB) (PetaByte) 1024 PB = 1024*1024*1024*1024*1024 tavua eksatavu, (EB) (EksaByte) 1024 EB = 1024*1024*1024*1024*1024*1024 tavua

85. Sanastoa CPU = Central Processing Unit PCI = Peripheral Component Interconnect AGP = Accelerated Graphics Port ISA = Industry Standard Architecture USB = Universal Serial Bus FDC = Floppy Disc Controller IDE = Intergrated Drive Electronics EISA = Enchanded ISA