Jäsentely

1. Riihisaari – Saimaan luonto- ja kulttuurikeskuksen rooli osana kestävää luonto- ja kulttuurimatkailua Saimaan suojelualueillaPuistonjohtaja Teppo Loikkanen Metsähallitus, Saimaan puistoalue, Etelä-Suomen luontopalvelut

2. Jäsentely • Kestävä luontomatkailu Saimaan suojelualueilla • Saimaan luonto- ja kulttuurikeskuksen synty, toimintamalli ja rooli kestävässä luonto- ja kulttuurimatkailussa

3. Suojelualueiden käyttö luontomatkailussa Edellytyksenä on yhteisymmärrys suojelualueen tavoitteista ja pelisäännöistä sekä luonteva keskusteluyhteys matkailuelinkeinon kanssa. Suojelualueiden hoito ja käytön ohjaus perustuu • Luonnonsuojelulakiin (LsL, 1096/1996) ja alueiden omiin perustamissäädöksiin • Hoito- ja käyttösuunnitelmaan • Järjestyssääntöön • Kestävän luontomatkailun periaatteisiin suojelualueilla • Kansallispuistojen luontomatkailusuunnitelmiin

5. Saimaan luontomatkailualue • Alueenpalveluvarustus • 2 luontokeskusta • 2 luontotupaa / infopistettä • 2 ulkomuseoaluetta • 1 leirintäalue • 4 vuokrakämppää • 10 luonto- ja kulttuuripolkua • 2 lintutornia ja 1 katselulava • useitahistoriallisiakohteita • 55 hoidettuaretkisatamaa (polttopuu- ja jätehuolto, laiturit, opasteet, nuotiogrilléjä 30) • ajantasaisetwww.sivutalueenkohteista

6. Linnansaaren kansallispuisto • Matkaveneilijät, lihasvoimin liikkujat (kanootit, kajakit), päiväretkeilijät (pääsaari) • Maihinnousukieltoja pienillä luodoilla ja saarilla, Linnansaarenlammessa kalastus kielletty • Nähtävyyskohteet: torppa, Linnavuori

7. - Toistakymmentä retkisatamaa (perusvarustus, ei laitureita) - Sammakkoniemen leirintäalue: telttailu (maksullista), kaivo, nuotiopaikat & yrittäjän palveluja (kioski, mökit, sauna, vierasvenelaituri) - Pääsaarella retkeilypolkuja (vaihteleva maasto) ja luontopolku - Reittiliikenne pääsaareen kesäaikana - Talviaikaan retkiluistelureitti

8. Koloveden kansallispuisto • Etenkin melojien suosima • Lähtöpisteet: Kirkkoranta ja Käkövesi • 12 retkisatamaa • Retkisatamissa perusvarustus ja useimmissa kanoottilaiturit • Moottoriveneily pääosin kielletty, sallittu vain alueen pohjoisosassa • Nähtävyydet: Ukonvuori, kalliomaalaus • Nahkiaissalon luontopolku mantereessa, Mäntysalon retkeilypolku saaressa • Mäntysalon savottakämppä,

9. Pihlajavesi (Natura 2000, RSO) • Matkaveneilijöiden suosima kohde • 17 retkisatamaa (MH, PSS, Savonlinnan kaupunki) • Joidenkin retkisatamien varustuksena myös laituri • Leiriytyminen sallittu jokamiehenoikeuksin • Nähtävyyskohteena Kongonsaaren salpa-asema

10. Kermajärvi (Natura 2000, RSO) • Erämainen melonta- ja veneilykohde • Ei varsinaisia liikkumisrajoituksia, muuta maihinnousua luodoille ja pieniin saariin lintujen pesimäaikana tulisi välttää. • leiriytyminen jokamiehenoikeudella, mutta suosittelemme leiriytymistä retkisatamien yhteydessä • tulenteko on sallittu vain merkityillä paikoilla • Viisi retkisatamaa

11. Puruvesi (Natura 2000, RSO) • Melonta- ja veneilykohde • tulenteko on sallittu vain merkityillä paikoilla • Kolme Metsähallituksen ylläpitämää retkisatamaa sekä muiden toimijoiden palveluita • Käyntikohde:. Hytermänmuseosaari, Käräjäkallio

12. Suojelualueilla erityisen tärkeää varmistaaluontomatkailun kestävyys • Suojelualueiden kestävän luontomatkailun periaatteet, luontomatkailusuunnitelma ja kestävyyden mittarit • Yrityksissä yhteistyösopimukset, joissa yritys sitoutuu noudattamaan ko. periaatteita (Saimaalla n 30+ kpl v. 2014).

13. Menestyksellisen L & K matkailun edellytykset 1. Vetovoimainen luonto- tai kohde- tai alue - Kansallispuisto tai muut tunnettu suojelualue - maailmanperintökohde tai -alue - Historiallisesti arvokas ja tunnettu kohde • Vetovoimainen luonto-/kulttuuritapahtuma • Vetovoimainen, kansainvälisesti tunnettu museo tai luonto- ja kulttuurikeskus, esim. Kiasma, Heureka, Haltia, Siida 2. Saavutettavuus,hyvä infrastruktuuri alueella - Reitit, polut, leiri- ja tulipaikat, retkisatamat - matkailuinfo- ja opastuspalvelut - Kartat, tienviitat, esitteet, näyttelyt - Huoltoasemat, kahvilat - ruokailu ja majoituspalvelut 3. Sisältö ja sen tuottaminen - ”Alueen profiloituminen” eli omaleimaisuuden esilletuominen ja vahvuuksien hyödyntäminen elementteinä: Historia, Tarinat, Perinteet, Kohteet, Aktiviteetit, Tapahtumat > Opastusviestintä omatoimisille kävijöille ja virkistyskäyttäjille > Ohjelmapalvelut matkailijoille

14. Metsähallitus Saimaan matkailun painopistealue OPASTUSVIESTINTÄSUUNNITELMA Vuosille 2009 - 2015

15. Mitä on opastusviestintä? Opastusviestintä on tulkintaa, joka pyrkii lisäämään kävijöiden ymmärrystä luonnon- ja kulttuuriperinnön tilan ja oman käyttäytymisen välisestä suhteesta, sekä kannustaa kestävien käyttäytymismallien omaksumiseen. Opastusviestintä on oleellinen osa alueiden palveluita ja luontopalveluiden yleistä luonnonsuojelutyötä.

16. Opastusviestintä on jaettu kolmeen tasoon : Perustietoa tarjotaan kaikilla alueilla, jotta kävijä voi liikkua turvallisesti ja kestävyyden periaatteet huomioiden. Herättelevällä opastuksella pyritään lisäämään kävijöiden kiinnostusta luontoon, kulttuuriperintöön ja luonnonsuojeluun. Syventävän opastuksen tavoitteena on syventää luontokokemusta ja saada kävijät toimimaan luonnon ja kultttuuriperinnön puolesta. Pääosa alueiden opastusviestinnästä on suunnattu vapaa-ajan kävijöille. Oppimaan tulevien ryhmien rooli on luontokeskuksissa merkittävä ja tämä on huomioitava myös opastusviestinnän suunnittelussa.

17. Eri vaiheissa käytetyt viestintävälineet Opastusviestintä ennakkoon: Luontoon.fi, yhteydenotot aspapisteisiin ja esitteet ja muiden (some) medioiden kautta levitettävä tieto (julkaisut, lehtijutut, matkailuinfot ym). Opastusviestintä asiakaspalvelupisteessä: henkilökohtainen neuvonta, näyttelyt, av-esitykset. Voi olla myös ”irrallista alueesta” eli tavoitetaan myös niitä, jotka eivät käy itse alueella. Opaskarttoja ja esitteitä hyödynnetään osana asiakaspalvelua. Myös myyntituotteilla (julisteet, puistojen logotuotteet, opaskirjat, jne) voidaan välittää viestejä. Opastusviestintä maastossa tapahtuu luontopolkujen / maasto-opasteiden, tapahtumien, yrittäjien oppaiden sekä karttojen ja esitteiden kautta. Varsinaisia opastuspalveluja tarjoavat pääasiassa paikalliset yritykset. Kartat ovat myös retkeilijöille oleellisia palveluita.

18. Omaleimaiseksi opastusviestintäkohteena Saimaan alueen tekee järviympäristö Kansallispuistoihin ja useimmille suojelualueille saavutaan enimmäkseen vesitse. Opastuspisteet eivät sijoitu aivan puistojen tuntumaan, jolloin puistojen ja opastuspisteiden kävijäkunta eroaa toisistaan. Kävijät tulevat alueille useista suunnista ja kaiken kokoavaa lähtöpistettä ei ole. Vesillä liikkuvat myös hyvin erilaiset käyttäjäryhmät suuremmista risteilyaluksista, matkaveneihin ja kanootteihin. Alueilla käy myös päiväretkeilijöitä, jotka liikkuvat järjestetyin venetaxikuljetuksin.

19. Omaleimaiseksi opastusviestintäkohteena Saimaan alueen tekee järviympäristö Kävijöiden tavoittamiseen tarvitaan useita erilaisia keinoja. Erilaiset viestintävälineet ovat myös tarpeen matkaa vasta suunnitteleville, maastoon suuntaaville tai maastossa jo liikkuville. Eritasoisten viestien perille saamiseksi kaivatan myös vaihteleva välinepaketti. Mobiiliviestinnässä ongelmana ovat korkeat roaming eli verkkovierailumaksut, jotka estävät käytännössä ulkomaalaisten asiakkaiden online palvelut maastokohteilla.

20. LOPPURAPORTTI Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus

21. 5.1 Maakuntamuseo ja luontotalo Nestori Savonlinnassa Museo ja luontotalo sijaitsivat lähellä toisiaan, Savonlinnan vanhassa kaupungissa, Olavinlinnan liepeillä. Olavinlinna on tietenkin alueen suosituin käyntikohde. Siellä käy vuosittain 100.000 ihmistä. Vuodesta 2007 lähtien Olavinlinna on pitänyt ovensa auki ympäri vuoden. Kävijöitä maakuntamuseon ja luontotalon lähettyvillä siis on. Keskeisen sijaintiensa takia niidenkin kävijämääriä olisi mahdollista kasvattaa nykyisestä, huomattavastikin - mutta yksikseen kumpikaan organisaatio ei kykene tähän.

22. 5.1 Maakuntamuseo ja luontotalo Nestori Savonlinnassa • Osaltaan tämä johtuu siitä, että alueen matkailusesonki on kovin lyhyt. Sesonki kestää lähinnä heinäkuun ajan, vaikka kesäsesonkia pyritäänkin nykyään pidentämään – ja vaikka alueelle pyritään luomaan kolme eri sesonkia: kesä, vuodenvaihde ja hiihtoloma-aika. • Osaltaan kävijämäärien tehokas kasvattaminen kilpistyy siihen konkreettisen ongelmaan, ettei kummallakaan – museolla tai luontotalolla - ole nykyisellään tarpeeksi resursseja markkinoinnin tehostamiseen.

23. 5.2 Savonlinnan talousalue ja matkailu Savonlinnan talousalue haluaa panostaa matkailuun ja luoda alueesta mm. Suomen ja Saimaan järvialueiden ykköskohteen. Tavoitteella on otolliset perusteet, onhan Savonlinna Suomen järvisin kaupunki. Mm. Euroopasta katsottuna seutu on ainutlaatuinen sekä luonnonkauneutensa, että kansainvälisen festivaalinsa ansiosta. Puhdas kaupunkiluonto ja historiallinen sijainti idän ja lännen rajamailla antavat sille erikoisaseman Euroopassa.

24. 5.3 Maakuntamuseo ja Metsähallitus: yhteistyöhön kahdessa vaiheessa Maakuntamuseolla ja Metsähallituksella on koko joukko yhteisiä tavoitteita. Näistä tärkeimmät ovat: • toiminnan turvaaminen ja monipuolistaminen • resurssien kohdentaminen myös tiedotus- ja markkinointityöhön - > näkyvyyden lisääminen ja monipuolistaminen • kävijämäärien kasvattaminen • myynti- ja lipputulojen kasvattaminen

25. 5.4 Yhteistyön ensimmäinen vaihe Mikäli rahoitus järjestyy, Savonlinnan maakuntamuseo ja Metsähallitus ryhtyvät yhteistyöhön jo vuoden 2008 aikana; Luontotalo Nestorin nykyinen näyttely siirretään museon tiloihin. Samalla museon asiakaspalvelu- ja myymälätila uusitaan molemmille yhteiseksi. Yhteistyö tulee näkymään myös mm. Riihisaaren markkinoinnissa ja tiedotuksessa, opastuksissa, sekä näyttely- ja tapahtumatarjonnassa. Suurimmat hyödyt tästä yhteistyön ensimmäisestä vaiheesta ovat molemmille osapuolille samat: toimintavarmuuden paraneminen, näkyvyyden, vaikuttavuuden, kävijämäärien sekä myyntitulojen lisääntyminen, ja asiakaspalveluresurssin paraneminen.

26. 5.5 Yhteistyön toinen vaihe: Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus • Maakuntamuseolla ja Metsähallituksella on yhteiset tavoitteet myös varsinaista päämäärää, yhteistä luonto- ja kulttuurikeskusta varten. Tavoitteet ovat yhteistyön ensimmäiseen vaiheeseen ryhtymistä suurempia, niistä tärkeimpinä: • tunnettuuden, asiakastavoitettavuuden lisääntyminen, yleisten toimintaedellytysten paraneminen • palvelujen parempi laatu ja monipuolisuus • asiakasmäärien kasvu • luonto- ja kulttuurimatkailun yritystoiminnan paremmat edellytykset keskuksessa tarjottavan näkyvyyden kautta

27. 5.5 Yhteistyön toinen vaihe: Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus Tärkeintä erilaisilla kumppanuusmalleilla toimivissa matkailukohteissa onkin se, että toimijoilla on yhteinen tavoitetila ja päämäärä – sekä se että kaikki osapuolet hyötyvät. Luonto- ja kulttuurikeskuksen tapauksessa nämä kriteerit täyttyvät. Mikäli Savonlinnan kaupunki ja Metsähallitus päättävät ryhtyä viemään yhteistä Saimaan luonto- ja kulttuurikeskushanketta eteenpäin, esimerkkinä voi pitää mm. Inarissa toimivaa Siidaa, jossa toimivat Saamelaismuseosäätiön ylläpitämä Saamelaismuseo ja Metsähallituksen ylläpitämä Ylä-Lapin luontokeskus

29. Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus Kehittämisen reunaehdot Savonlinnan kaupunki käynnisti 2011 syksyllä selvitystyön Riihisaaren alueen kehittämiseksi monipuoliseksi matkailukohteeksi, Saimaan luonto- ja kulttuurikeskukseksi. Työn perusteella laadittiin miljöösuunnitelma, jossa on esitetty kolme eri vaihtoehtoa luonto- ja kulttuurikeskuksen toimintojen järjestämiselle. Museoviraston kulttuuriympäristön suojelun osaston lausunnossa koskien Riihisaaren miljöösuunnitelmaa kehittämisvaihtoehtoineen pitää suunnittelualuetta kulttuuriympäristönä poikkeuksellisen vaativana rakennetun ympäristön ja arkeologisen kulttuuriperinnön osalta.

30. Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus Kehittämisen reunaehdot  Lausunnossa annettujen reunaehtojen pohjalta ainut realistinen kehittämismahdollisuus on toiminta Riihisaaren museorakennuksen nykyisten seinien sisällä, mikä puolestaan asettaa erityisiä vaatimuksia tilasuunnittelulle, jotta mahdollisimman monet keskuksen toiminnan kannalta oleelliset tilatarpeet saadaan huomioiduksi.

31. Riihisaaresta Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus EAKR -hanke 2013-2015 Tässä hankkeessa toteutetaan parhaillaan toinen askel kohti luonto- ja kulttuurikeskuksen syntymistä: • luodaan käsikirjoitus yhteiselle Saimaan luontoa ja kulttuuria esittelevälle näyttelylle • päivitetään keskuksen toimintamalli • tehdään suunnitelmat museon tilojen uudistamisesta uuden keskuksen toiminnan vaatimusten mukaisiksi niin asiakaspalvelun, tietopalvelun, tapahtumien, näyttelytoiminnan työskentelyn kuin lasten- ja nuorten tekemällä oppimiseen tarkoitettujen tilojenkin osalta sekä • kehitetään opastusta alueen ja näyttelyn teemoista.

32. Seuraavat askelmerkit 1. Maakuntamuseon tilojen peruskunnostus ja tilasuunnitelman edellyttämä remontti 2. Uusien asiakaspalvelu- ja museokauppatilojen rakentaminen 3. Uuden päänäyttelyn rakentaminen • pesämuna 100 000 € NorppaLIFE -hankkeessa 4. Asiakaspalvelun parantaminen lisääntyneen tulorahoituksen turvin

33. Summa summarum Paljon on tehty Savonlinnan seudun luonto- ja kulttuurimatkailun vetovoiman parantamiseksi maakuntamuseon ja Metsähallituksen toimesta kuudessa vuodessa ! On muodostettu selkeä visio ja yhteinen tahtotila sekä vahva yhteinen käytännössä testattu toimintamalli osana Etelä-Savon kestävää luontomatkailustrategiaa 2015 -2020, missä Saimaan luonto- ja kulttuurikeskuksella on merkittävä rooli Saimaa brändin kirkastamisessa ja ympärivuotisen monisesonkisen matkailun edistämisessä.

34. Summa summarum Kyseessä on ennen kaikkea tärkeä matkailuinvestointi, sillä uusilla laatutietoisilla asiakkailla tulee olla hyvä syy saapua Saimaan luonto- ja kulttuurimatkailun sydämeen, Euroopan järvimatkailun pääkaupunkiin Savonlinnan Lomaseudulle. Saimaan luonto- ja kulttuurikeskuksen roolina on paitsi tarjota unohtumaton ja avartava käyntikokemus Saimaan syvimpään olemukseen aikojen saatossa, myös koota ja tarjoilla alueen upeat käyntikohteet palveluineen helposti tutustuttaviksi, vahvistaa Saimaa tunnettuutta ja paikallista identiteettiä sekä saada asiakkaat luontoon liikkumaan ja pidentää matkailijoiden viipymää matkailualueella. Paljon työtä on vielä jäljellä mutta periksi ei anneta, vaan määrätietoisin askelin edetään kohti maalia !

35. Kiitos! Puistonjohtaja Teppo Loikkanen Teppo.loikkanen@metsa.fi