Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen eteneminen ja muuta ajankohtaista

1. Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen eteneminen ja muuta ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen ja palvelutoiminnan –päivät, Arcada 4.6.2009 Valtiosihteeri Heljä Misukka

5. Korkeakoulutettujen työttömyys ja ammattikorkeakoulut • Taantuma näkynyt kasvaneina hakijamäärinä koulutukseen. • Mahdollisuus omaehtoiseen täydennyskouluttautumiseen työttömyyden aikana? (haaste avoimelle, erikoistumisopinnoille ja tutkintoon johtavalle koulutukselle) • Korkeakoulututkinnon loppuun saattaminen työvoimapoliittisena koulutuksena (mm. ammattikorkeakoulututkinto) • Työelämässä tapahtuvan kouluttautumisen uudet muodot ja pelisäännöt taantuman aikana • Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen tärkeää • Etuusjärjestelmän selkiyttäminen ja työttömien osallistuminen omaehtoiseen koulutukseen työttömyysturvan tasoisella etuudella? • Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen.

6. Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusAKKU toimenpide-ehdotukset (II väliraportti 6.3.2009) • Kysyntälähtöisyyttä ja työelämäyhteistyötä lisättävä. • Työpaikalla tapahtuvaa oppimista lisätään ja laatua parannetaan. • Tutkimusta ja koulutusta kehitetään työelämälähtöisesti. • Työ- ja elinkeinohallinnon rooli työpaikkojen ja työvoiman osaamisen edistämisessä. • Osaamisen tunnustaminen ja henkilökohtaistaminen • Aliedustettujen ryhmien osallistumista aikuiskoulutukseen kannustetaan. • Korkeakoulujen täydennyskoulutukseen ja rahoituspohjaan uusia muotoja. • Maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen • Osuvuutta ja laatua neuvonta- ja ohjauspalveluilla • Ministeriöiden välinen yhteistyö ja aluehallinto • Etuudet.

7. AKKU -johtoryhmän ehdotukset korkeakoulujen täydennyskoulutuksen kehittämisestä • Oppisopimustyyppinen koulutus otetaan käyttöön ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa korkeakoulutettujen täydennyskoulutusmuotona vuodesta 2009 lähtien ja laajennetaan sen vuotuinen tarjonta 1 500–2 000 opiskelijaan vuonna 2010. Mallin erityispiirteisiin kuuluu, että • oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen hallintoviranomaisena toimii korkeakoulu • tietopuolisen opetuksen järjestämisestä vastaa korkeakoulu • oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa työpaikalla tapahtuva koulutus olisi keskeisessä asemassa ja siitä vastaisi työnantaja, työnantajan ja korkeakoulun sopimalla tavalla • oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus on tutkinnon jälkeistä koulutusta.

8. Oppisopimustyyppisen koulutuksen tarjonta ja voimavarat mitoitetaan saatujen kokemusten ja kysynnän kehityksen mukaan kaudella 2011–2012 • 116 hakemusta 30.4.2009 mennessä • Käynnistetään 8-12 pilottia (päätökset näinä päivinä) • Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen edelleen kehittäminen tärkeää • - mm. yliopistojen tuotekehitysrahat, - ESR rahoitus (lokakuun 2009 haku) - muu mahdollinen rahoitus edelleen kehittämiseksi.

9. Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus... • Oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa yksikköhintana sovelletaan oppisopimuksena ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhintaa. Yksikköhinta kattaa yhden opiskelijatyövuoden. • Vuoden 2009 talousarvioesityksessä yksikköhinta on 3 227 euroa/vuosi. • Pilotointivaiheen alustavana lähtökohtana on, että kokeillaan mallia 30 opintopisteen laajuisissa koulutuksissa. Ensivaiheessa käynnistetään korkeintaan vuoden mittaisia koulutuksia. • Opetusministeriö asettaa päätöksenteossaan etusijalle korkeakoulujen yhteistyössä laatimat esitykset, joissa on osoitettu koulutuksen valtakunnallinen vaikuttavuus ja korkeakoulujen vahvuuksien, erityisosaamisen sekä koulutuksen tavoitteen kannalta tarkoituksenmukainen yhteistyö.

10. AKKU -johtoryhmän ehdotukset korkeakoulujen täydennyskoulutuksen kehittämisestä Erityispätevyydet: • Työelämän osaamistarpeista johdettavat erityispätevyydet määritellään kansallisen tutkintojen ja osaamisen viitekehyksen yhteydessä. • laaditaan työelämässä vaadittavien kompetenssikokonaisuuksien ja saavutettavien osaamistulosten kuvauksina tutkintokoulutuksen jälkeiseen osaamiseen tarkoitettuina • ovat laajuudeltaan 30-60 opintopistettä • EQF –taso 6, joiden mukainen osaaminen todennetaan näytöillä • osaamisen hankkimistavasta riippumattomia ja tukevat työssä oppimista. • Korkeakoulut voivat periä maksuja tutkintojen osina tapahtuvasta koulutuksesta ja lisätä tutkintojen osien suorittamismahdollisuuksia niin, että täydennyskoulutusta ja muuta osaamista tarvitsevalla aikuisväestöllä on tarjolla relevantteja vaihtoehtoja tutkintoon johtavaan koulutukseen hakeutumiselle.

11. AKKU -johtoryhmän ehdotukset korkeakoulujen täydennyskoulutuksen kehittämisestä • Avoimen ammattikorkeakoulun ja avoimen yliopiston toiminta suunnataan tutkinnon osien suorittamiseen ja tarjontaa kehitetään niin, että avoin korkeakoulu jatkossa tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet työikäiselle aikuisväestölle osaamisen suunnitelmalliseen kehittämiseen sekä pätevöitymiseen. • Avoin amk-toiminta on edennyt viime vuosina erittäin positiivisesti. • Avoimessa suoritettujen opintopisteiden määrä kasvoi viime vuonna 22,5 %. • Haasteena edelleen tunnettuuden lisääminen työelämässä. • Opetusministeriö ja korkeakoulut hyödyntävät vapaan sivistystyön oppilaitosverkoston kanssa tapahtuvaa yhteistyötä avoimen korkeakouluopetuksen järjestämisessä korkeakouluopintojen alueellisen saavutettavuuden ja koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi.

12. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot • Painopiste työelämälähtöisessä opetuksessa. • YAMK aloittajatavoitteet edelleen kasvussa • 2010 yhteensä 3 000 aloittajaa • 2011 yhteensä 3 400 aloittajaa • 2012 yhteensä 3 800 aloittajaa. • Ulkomaisten korkeakoulujen kanssa painotetaan laadukkaiden kaksois- ja yhteistutkintojen kehittämistä. • Ensisijaisena tavoitteena ei ole suomalaisten ohjelmien toteuttamisessa vieraalla kielellä.

13. Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen • Opetusministeriö laati suuntaviivat rakenteellisen kehittämisen osalta vuonna 2008 (vuoropuhelun aloitus). • Korkeakoulut ovat laatineet omat suunnitelmat 2008-2009. • Opetusministeriö laatii Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelman vuonna 2010. • Raportti tulee osaksi tutkimus- ja innovaationeuvoston linjausraporttia (entinen tiede- ja teknologianeuvosto). • pääministerin vetämä ryhmä • konkreettiset ehdotukset rakenteellisesta kehittämisestä.

14. Innovaatiojärjestelmän kehittäminen • Innovaatiostrategian ydin: asiakas- ja käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan edistäminen • Havainto: ammattikorkeakoulujen T&K&i huonosti hahmotettu • AMK tehtävien määritteleminen innovaatiojärjestelmässä • 13.5.2009 asetettu johtaja Leena Vestalan (opetusministeriö) vetämä laajapohjainen työryhmä: • Työryhmän tehtävänä on tarkastella ammattikorkeakoulujen roolia kansallisessa ja kansainvälisessä innovaatiojärjestelmässä. Työryhmän tulee arvioida ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan nykytila ja kehittämistarpeet vuoden 2009 loppuun mennessä.