JIPPII YHTIÖN LOPPULAUSUNTO 31.5.2007

JIPPII YHTIÖN LOPPULAUSUNTO 31.5.2007

ESITYKSEN RAKENNE Taustatiedot Osakemarkkinat vuonna 2001 Kirjanpitorikos Säännöstausta DTAG SALB Tiedottamisrikos Säännöstausta IRU Pörssitiedote 28.2.2001 Pörssitiedote 15.5.2001 Pörssitiedote 23.5.2001 Pörssitiedote 15.8.2001 Kurssin vääristäminen Miten näyttöä tulisi arvioida Seuraamuskannanotto

TAUSTATIEDOT

JIPPII – LYHYT HISTORIIKKI • Perustettu vuonna 1996 • Liikevaihto kasvoi voimakkaasti 1997 - 2000 • Listautui Helsingin Pörssin NM –listalle huhtikuussa 2000 • Internet, mobiiliviihde (logot ja soittoäänet), puhelut, domainit • Liikevaihto vuonna 2000 n. 200 MFIM • Lähes 600 työntekijää • Oli haastaja toimialallaan -> Juttua arvioitaessa tärkeää ymmärtää kasvun, NM-listan, toimialan ja ajanjakson erityispiirteet

JIPPII – STRATEGIA • tavoitteena on nopea kansainvälinen kasvu • tulee laajentamaan toimintaansa Euroopassa kuluvan tilikauden aikana • Osana laajenemista toimivat yritysostot • Voimakkaan laajentumisen edellyttämät investoinnit vaikuttavat Konsernin kannattavuuteen ja nettotulokseen • Nettotuloksen odotetaan pysyvän tappiollisena • Strategiaan liittyy riskejä • Kaikki tämä oli markkinoilla tiedossa • Tulee ottaa huomioon asiaa arvioitaessa

JIPPII – ORGANISAATIO ->Jutussa on kuultu henkilöitä lähes kaikista toiminnoista -> Kaikki ovat olleet alansa ammattilaisia

ESITYKSEN RAKENNE Taustatiedot Osakemarkkinat vuonna 2001 Kirjanpitorikos Säännöstausta DTAG SALB Tiedottamisrikos Säännöstausta IRU Pörssitiedote 28.2.2001 Pörssitiedote 15.5.2001 Pörssitiedote 23.5.2001 Pörssitiedote 15.8.2001 Kurssin vääristäminen Miten näyttöä tulisi arvioida Mitä sitten oikein tapahtui Seuraamuskannanotto

OSAKEMARKKINAT VUONNA 2001 ”OLENNAISESTI OMIAAN…” EI SAA IRROTTAUTUA AJASTA JA TOSIELÄMÄSTÄ

NM -LISTA • Yhtiö listautui Helsingin Pörssin NM-listalle huhtikuussa 2000 • NM-lista perustettiin 1998 kasvavien ja innovatiivisten yhtiöiden listaksi -> aloittavien kasvuyritysten lista ja sijoitus listalle olevien yhtiöiden osakkeisiin oli riskialttiimpi kuin Pörssin muilla listoilla oleviin osakkeisiin • NM-listan listalleottovaatimukset olivat kevyemmät kuin päälistan ja I-listan - toimintahistoria - tuottovaatimukset

TELE- JA INTERNETYHTIÖIDEN KURSSIN KEHITYS 2001 • Toimialan kurssit olivat erittäin epävakaat • Kurssit laskivat voimakkaasti vuoden 2001 aikana • Toimialan yrityksien kurssi oli alhaisimmillaan elo-syyskuussa 2001 • Jippiin kurssi seurasi toimialaindeksiä

OSAKEMARKKINAT • Yhtiön osakekurssi seurasi Helsingin Pörssissä noteerattujen teknologia-toimialan yhtiöiden osakekurssien voimakasta laskua • Historiallisesti katsoen poikkeuksellinen aikakausi • NIEMELÄ

YHTIÖN OSAKKEEN ARVOON OLENNAISESTI VAIKUTTANEET SEIKAT • Syyttäjä ei ole esittänyt näyttöä tästä tunnusmerkistöstä • Otettava huomioon vuoden 2001 osakemarkkinat yleensä • Teknologia-alan yritysten arvostusperiaatteet poikkesivat perinteisemmistä - NIEMELÄ • Tämän alan kasvuyritysten lyhyen aikavälin kannattavuudella rajallinen merkitys - NIEMELÄ(”Jos suuruusluokan asettaa, niin silloin Silloin se menee ainakin reilusti miinukselle jos tulos on kassavirtaa enemmän miinuksella. Tässä tapauksessa kun kasvuyrityksestä on kysymys. ..”) kuin kassavirta.”)

JIPPIIN ARVOSTUSKRITEERIT • Vuonna 2001 tele- ja Internetyritysten osakkeiden arvonmuodostus perustui: • Asiakasmääriin ja liittymämääriin • Asiakaskohtaisen maksun (ns. ARPU) kehitykseen • VIKKULA (”Saunalahti itsessäänsähän ei ollut missään kohdassa tuloksen osalta taikka tai rahoitus kassavirran osalta 2002 jälkeenkään niin kun erityisen kannattava mutta sen tuota arvostus, markkina-arvo kasvoi merkittävästi.”) • Näiden tekijöiden ennakoitiin pitkällä aikavälillä vaikuttavan yrityksen omistaja-arvoon (= arvopaperin arvoon) • Näitä tekijöitä ei ole väitettykään vääristellyn • Arvostuskriteerit eivät ole muuttuneet • VIKKULA (”markkina arvosti yhtiötä liittymämäärän ja yksittäisen liittymän keskimääräisen laskutuksen tai liikevaihdon yhdistelmästä”)

MARKKINAMUUTOS VUONNA 2001 Muutos makrotaloudessa • Tele- ja internet toimialalla käänne heikompaan 2001 • Erityisen voimakas ja nopea Saksassa • Nokian tulosvaroitus 12.6.2001 • Muutti rahoitusmarkkinoiden asennoitumisen • Muutti pääomamarkkinoiden odotukset • Arvostuskriteerit ja arvostukset muuttuivat • Yllätti analyytikot, liikkeeseenlaskijat ja pääomamarkkinat • Strategian muutos ja sopeuttamistoimet • VIKKULA (”Ja kun tuo markkina ei enää sitten ollut valmis tämän tyyppisiin strategioihin investoimaan ja sijoittamaan niin oli tietysti selvää että yhtiön arvostukselle kävi hyvin raju muutos ja sitä kautta sitten arvostustasot olennaisesti heikkenivät ja yhtiön näkökulmasta myös pääomahuollon edellytykset heikkenivät.”)

OSAKEMARKKINAT JA JIPPII MUISTISÄÄNNÖT TOP 3 • Osakemarkkinat erittäin poikkeukselliset ja epävakaat vuonna 2001 • yhtiön kurssikehitys noudatti yleistä alan kehitystä • Tele- ja Internetalan yrityksen osakkeen arvoon vaikuttivat asiakasmäärät • Syyttäjä ei ole esittänyt lainkaan näyttöä olennaisesta vaikutuksesta osakekurssiin

KIRJANPITORIKOS • Laiminlyöty kulujen kirjaaminen • Näyttö siitä, että tehty väärin • Merkitty vääriä ja harhaanjohtavia tietoja (SALB) • Näyttö siitä, että tehty väärin JA • Olennaisesti vaikeuttaa oikean ja riittävän kuvan saamista • Näyttö JA • Toimittu tahallaan väärin (näyttö) JA • Kokonaisuutena arvostellen törkeä ym. (vanhentuminen) • yhtiö vastaanotti haasteen 16.5.2006

KIRJANPITO JA KONSERNITILINPÄÄTÖS JIPPIIN TALOUSHALLINTO • Asianmukaisesti resursoitu ja organisoitu • Järjestelmät asianmukaiset ja riittävät • Järjestelmien päivitystarpeisiin reagoitiin • Ulkopuolisia asiantuntijoita käytettiin • Toimittiin lain ja määräysten mukaan HAKOLA (resurssit, järjestelmät, asiantuntijat, toimintamalli) VAAHTERA (resurssit, järjestelmät, toimintamallit) LUMME (resurssit, järjestelmät) S.LEHTINEN (resurssit)

KIRJANPITO JA KONSERNITILINPÄÄTÖS JIPPIIN KIRJANPITO • Emoyhtiön kirjanpito-osasto piti Suomen yhtiöiden kirjanpidon KUUSISTO (”siirrettiin nämä kirjanpidot meidän yrityksen omaan hoitoon ja palkattiin henkilöitä jotka kykeni sen hoitamaan”) • Ulkomaisten tytäryhtiöiden kirjanpito ja muu taloushallinto tytäryhtiöissä (useissa maissa erillisellä kirjanpitotoimistolla, Arthur Andersen), HAKOLA (maailmanlaajuinen ketju) • Kaikille tytäryhtiöille laadittu yhtenäinen raportointiohjeistus ja – välineet VAAHTERA (”No siitä oli hyvin yksselitteiset ja selkeät ohjeet ja kattavat ohjeet”) KOTIRANTA (”ohjeistus vastaa hyvää kirjanpitotapaa”)

KIRJANPITO JA KONSERNITILINPÄÄTÖS Liiketapahtumat[KPL 2:1 §] Kirjanpitovelvollisen on merkittävä kirjanpitoonsa liiketapahtumina menot, tulot, rahoitustapahtumat sekä niiden oikaisuja siirtoerät. -> Jippii Group Oyj ja Jippii GmbH eri kirjanpitovelvollisia -> Kirjanpitolaki koskee vain Jippii Group Oyj:n kirjanpitoa -> Kumpikin pitää omaa kirjanpitoaan -> Kumpikin merkitsee omat liiketapahtumat omaan kirjanpitoonsa -> Oikaisu- ja siirtoerät pakko merkitä KOTIRANTA, PREPULA, KOSKELA

KIRJANPITO JA KONSERNITILINPÄÄTÖS Kirjaamisperusteet [KPL 2:2 §] Menon kirjaamisperusteena on tuotannontekijän vastaanottaminen ja tulon kirjaamisperusteena suoritteen luovuttaminen (suoriteperuste; eng. Accrual Basis) -> Kirjaamisperuste ≠ laskun lähettäminen, maksun vastaanottaminen, maksun maksaminen -> Tuotannontekijän vastaanottaminen = verkkokapasiteetin käyttö -> Suoritteen luovuttaminen = puhelun puhuminen/internet-yhteyden käyttäminen/tekstiviestin lähettäminen yms. -> Suoriteperustetta pakko noudattaa Accounting Policy (Yhtiön tod. 1) KOTIRANTA (”Laskutus ei varsinaisesti liity siihen suoriteperusteeseen millään lailla. Suoriteperusteisuus on aina se mistä lähdetään liikkeelle”) KOSKELA (”eli suoriteperuste toteutuu aina sen suoritteen luovutuksella, ihan riippumatta, koska laskutetaan”) LUMME (”liikevaihto kirjataan tilinpäätökseen suoriteperusteella riippumatta siitä onko sitä vielä laskutettu”)

KIRJANPITO JA KONSERNITILINPÄÄTÖS Siirtosaamiset ja siirtovelat [KPL 4:6 §] Siirtosaamisia ovat (mm.) tilikaudella tai aikaisemmalla tilikaudella suoritetut maksut tulevina tilikausina suoriteperusteisesti tai suoriteperustetta vastaavalla tavalla toteutuvista menoista -> Siirtosaamisia ovat mm. ennakkomaksut, joita vastaava palvelu käytetään seuraavalla tilikaudella -> Sisältää usein harkinnanvaraa -> Määrät voidaan joutua arvioimaan -> Jaksotukset on tehtävä -> Siirtosaamisia ja siirtovelkoja on kirjattava KOTIRANTA (”Se on suoriteperusteisuutta että kuukauden vaihde on se selkee mittari että kun koska on puhuttu tai lähetetty viestejä pitää jaksotus tehdä laskutuksesta riippumatta. --- Jos maksetaan itse ennakkomaksuja ne kirjataan siirtosaamisiin ennakkomaksujen ryhmään.”) PREPULA (”---tässäkin taas käytettäis parasta mahdollista tietoa”) LUMME (”suoriteperiaatehan lähtökohtaisesti niinku tarkoittaa sitä et me tehdään arvioita.”)

KIRJANPITO JA KONSERNITILINPÄÄTÖS Konsernitilinpäätös, Laadintaperiaatteet [KPL 6:4 §] Konserniyritysten tilinpäätökset tulee ennen yhdistelyä muuttaa siten, että niissä sovelletaan yhtenäisesti joko emoyrityksessä tai konsernin pääasiallisessa toiminnassa noudatettuja tämän lain mukaisia tilinpäätösperiaatteita. KOTIRANTA(”--- kyllä ne on oikaistava sen mukaisesti että ne on lain mukaisia ne luvut.”) LUMME (--- kirjanpitolaki, sääntely vaatii että asiat seurataan suoriteperiaatteella. --- Pitää tehdä nää oikaisut laskutusperiaatteesta suoriteperiaatteiseksi, ei siin oo vaihtoehtoa.”) PREPULA (”Konsernitilinpäätös on luonteeltaan summatilinpäätös, eli siihen on summeerattu konserniin kuuluvien yritysten tilinpäätösten luvut ja tiedot, eli yhdistelty ja toisaalta sitten tämän summatilinpäätöksen luvuista, tai näihin lukuihin kohdistetaan oikaisuja, joista merkittävimmät johtuvat siitä, että konsernitilinpäätös laaditaan ikään kuin konserni olisi yksi kirjanpitovelvollinen”)

KIRJANPITO JA KONSERNITILINPÄÄTÖS Konsernitilinpäätös, Laadintaperiaatteet • Ulkomainen tytäryritys joutuu laatimaan tilinpäätöksen sijaintimaan lainsäädännön mukaisena • Johtaa usein siihen, että tyttären virallinen tilinpäätös poikkeaa huomattavasti sisällöltään ja muodoltaan emon tilinpäätöksestä • Esim. laadintaperiaatteet, arvostukset, tulojen ja menojen jaksotukset voivat poiketa suomalaisesta käytännöstä (Järvinen – Prepula – Riistama – Tuokko 2001) STÖCKLIN, GRAHL JA LANGE: Laskun lähettäminen Saksassa liikevaihdoksi; eri kirjanpitokäytännöt IIVANAINEN (” No, itse asiassa tohon kysymykseen mä en ees osaa vastata, että se on ihan normaali tommonen kirjanpito, jota noissa tytäryhtiöissä pidetään, että mä en osaa niin kuin sanoa, että onko se Saksan vai Suomen, mutta siis se täyttää ne molemmat vaatimukset.”)

KIRJANPITO JA KONSERNITILINPÄÄTÖS Konsernitilinpäätös, Laadintaperiaatteet • Käytännössä ulkomaisen tyttären tuloslaskelma ja tase on yhdenmukaistettava • Käytännössä tämä yhdenmukaistaminen suoritetaan emossa konsernitilinpäätöksen laadinnan yhteydessä • Useimmiten tytäryritys toimittaa tilinpäätöstietonsa emoyrityksen tuloslaskelma- ja tasekaavan mukaan ryhmiteltynä (= raportointipaketti) (Järvinen – Prepula – Riistama – Tuokko 2001) KOTIRANTA, PREPULA, LUMME

KIRJANPITO JA KONSERNITILINPÄÄTÖS Jippii –konsernin konsernitilinpäätös 2000 • Jippii Group Oyj oli toimittanut kaikille tytäryrityksille raportointiohjeet ja –välineet • Raportoinnissa tuli noudattaa Suomen kirjanpitolakia • Raportointipaketit täytettiin tytäryrityksissä -> toimitettiin emolle yhdistelyä varten • Tarkastettiin ja ohjeistettiin tyttäriä korjaamaan virheet tarvittaessa GRAHL (”Suomesta ei tullut lukuja, vaan ohjeita”) STÖCKLIN (”Suomessa ja Saksassa oli on käytössä eri järjestelmät --- kaikki luvut ja muut asiat esiteltiin sillä tavalla että se vastasi mahdollisimman hyvin kummankin maan järjestelmää ja kummankin maan oikeudellista järjestelmää.”)

KIRJANPITO JA KONSERNITILINPÄÄTÖS • Konsernitilinpäätöksessä tehtiin oikaisut laatimisperiaatteiden eroista johtuen • Yhdisteltiin konsernitilinpäätökseksi • Allekirjoitettiin hallituksen toimesta asiamukaisesti • Tiedotettiin • Raportoitiin muutoksista tytäryhtiöille

KIRJANPITO JA KONSERNITILINPÄÄTÖS MUISTISÄÄNNÖT TOP 3 • Suomalainen kirjanpitokäytäntö ≠ saksalainen kirjanpitokäytäntö • Suomen lakia pakko noudattaa • Konsolidointi edellyttää muutosten tekemistä≠ vääristely • Arvionvaraisuus on normaali osa toimintaa

DTAG - KULUJAKSOTUS • ”Laiminlyöty kulujen kirjaaminen ---” • DTAG –maksut ennakkomaksua • Tosiasiassa maksu asetettiin korkeaksi (konkurssipesän liiketoiminnot ostanut Jippii GmbH ei ollut varsinaisesti luottoasiakas) • Käytännössä monopoliasemassa ollut DTAG halusi toimillaan estää uusien kilpailijoiden tulon • Yhteenliittämissopimus (Yhtiön tod. 90) • STÖCKLIN (”Se oli tavallaan kiristystä ---”)

DTAG -> Ennakkomaksut pakko jaksottaa -> Viime kädessä pakko arvioida • KOTIRANTA (”pitää käsitellä suoriteperusteisesti ja jaksottaa, käytettävä omia arvioita ja kirjata oman tietämyksen mukaan”) • PREPULA (”liiketapahtuma kyllä täytyy aina arvioida jollain muulla kuin maksuperusteella.”) • Jaksotus perustuu kirjanpitolakiin (suoriteperuste) • Jippii –konsernissa kirjanpitokäytäntönä jaksottaa omien liikenneraporttien perusteella (LUMME) • Liikenneraportit olivat osoittautuneet luotettavaksi (vrt. muut operaattorit) • LUMME (ei ollut businestä isoille operaattoreille) • TÄHTINEN (”Muistaakseni noin 10-0 me osoitimme Soneralle, että meidän järjestelmämme laskee oikein ---”)

DTAG • Operaattoreiden yhdysliikennelaskutus tarkastettiin yhdysliikenneraporteista (CDR) • CDR -raportit ovat operaattoreiden raportteja kulutetuista puhelu –ym. minuuteista – tänäkin päivänä normaalia toimintaa kaikilla operaattoreilla TÄHTINEN, JOENSUU(”Operaattoreiden molemmissa keskuksissa on CDR -tietueita, jotka tallentavat näitä puheluminuutteja eli puhelun keston, puhelualoituksen ja puhelumäärät.”) KEINÄNEN(”CDR-tietueet ---, niin nehän syntyy puhelinkeskuksessa. --- niitten perusteella osaa kohdistaa oikealle asiakkaalle oikean kokoiset veloitukset. Sen lisäksi niitä käytetään operaattorien välisen laskennan selvittämisessä ja kirjanpidossa”)

DTAG • CDR:iä hoiti ja luki Saksassa Karl-Heinz Dinter; kokenut ammattilainen • DTAGilta ei tullut laskua (tai muuta selvitystä), Dinterin käytössä Jippii GmbH:n omat luotettavat raportit JOENSUU(”Pidin Dinteriä äärimmäisen ammattitaitoisena - - -keskusinsinööreillä ja varsinkin siellä on tilastointi hoidettu asianmukaisesti, niin niillä on yleensä paras käsitys siitä mikä se kulloinkin liikennemäärä on.”) TÄHTINEN(”ei syytä epäillä cdr-tietueiden oikeellisuutta Saksassa”)

DTAG • LANGE (kirjattiin ennakkomaksut suoraan kuluksi ilman laskuja) • DTAGin yhdysliikennettä oli marras-joulukuussa 2000 käytetty 670.590,02 DEMin määrällä • ”Forepayments according to bookkeeping – Yhtiön tod. 92” Johtopäätös: loppuosa, eli 1.676.728,46 DEM oli maksua, jota vastaavaa yhdysliikennettä ei vielä ollut 31.12.2000 käytetty -> tuotannontekijää ei vielä oltu vastaanotettu =>Kirjattiin siirtosaamisiin Saksan raportointipaketissa ja Jippii GmbH:n erilliskirjanpidossa • Oli kirjattuna siirtosaamisiin emoyhtiölle 26.2.2001 tulleessa raportointipaketissa • DTAGin osalta luvut raportointipaketista konsernin konsolidointiin sellaisenaan -> Kyse oli suoriteperusteisen (suomalaisen) kirjanpitolainsäädännön edellyttämästä kulujaksotuksesta

DTAG - JATKOSELVITYKSET • DTAG:in elokuussa saapuneet laskut riitautettiin - SUNDSTRÖM (”Minä muistelisin kyllä, että kyllä toiveissa että se olisi ollut huomattavasti suurempi kuin tämä palautettava määrä. Mutta en osaa nyt sanoa, että paljon. Tätä pidettiin alakanttiin olevana. Sen verran uskallan sanoa, että odotus oli varmasti suurempi. --- muistaakseni tässä reklamoitiinkin varmaan useampaankin otteeseen. ”) • Kommentti syyttäjän todisteeseen 392, s. 4816. • Selvityksessä apuna ollut mm. laskutusohjelmiston toimittaja Starnet Systems Oy TÄHTINEN • Asiaa ei koskaan selvitetty loppuun saakka SUNDSTRÖM • Ilmeisesti saapuneet laskut kirjattu suoraan kuluksi Q2:lle IIVANAINEN • Ei tule kirjata riitaista laskua sellaisenaan KOSKELA (”kyllähän yrityksille voi tulla monenlaisia perusteettomiakin vaatimuksia, ei niitä kirjanpitoon oteta.”) KOTIRANTA(”yhtiön johto arvioi sen vaatimuksen tason ja oikeellisuuden”) LUMME(”Jos yhtiö luottaa omaan seurantaansa niin ei yhtiö kuulu eikä oikeastaan saakaan kirjata jotain laskua mitä se pitää perusteettomana”)

DTAG MUISTISÄÄNNÖT TOP 3 • Kyse suomalaisen kirjanpitolain edellyttämästä kulujaksotuksesta • Määrä todennettiin luotettavalla järjestelmällä ammattilaisen toimesta • Konsolidoitiin sellaisenaan

LAIMINLYÖTY KULUJEN KIRJAAMINEN? HYLKÄÄMISPERUSTEET • Ei näyttöä siitä, että DTAG väärin jaksotettu • Selvityksen luotettavuudesta näyttö • Ei näyttöä syytettyjen tahallisuudesta • Toiminta huolellista • Ei olennaisesti vaikeuta oikeaa ja riittävää kuvaa -> Tunnusmerkistötekijä ei täyty • Kvalifiointiperusteet eivät ole olemassa -> Vanhentunut

SALB - TAUSTA • SALB –järjestely oli osa Gigabell –kauppaa • Oli osa konsernin toimintapolitiikkaa • Sopimuskumppaniksi valikoitui Leasetec, yksi leasingrahoitusalan johtavista yrityksistä • Leasetecin kanssa oli ollut yhteistyötä aiemmin

SALB - RIIDATONTA • Sitovia sopimuksia (kauppa ja takaisinvuokraus) on syntynyt • Huom! Syyttäjien heikot käännökset Leasetec –asiakirjoista • Kauppahinta (ilman ALV) on ollut n. 9,7 MDEM • Kauppahinta maksettiin Jippii GmbH:lle

SALB - KIRJAUSAJANKOHTA Tulo on suoriteperusteella kirjauskypsä, kun suorite (tässä: laitteet) on luovutettu • Luovutushetki = tulon syntyminen = kirjaushetki • STÖCKLIN (”Valmistelevat työt --- joulukuun puolivälissä --- itse sopimus tehtiin joulukuun lopussa”) • KOTIRANTA (”Suoriteperusteisuus tarkoittaa sitä, että kun hyödyke luovutetaan niin se kirjataan --- normaali käyttöleasing”) • Hallinta ja omistusoikeus voivat siirtyä ostajalle eriaikaisesti - PREPULA, LEPPINIEMI • Luovutus edeltää hetkeä , jolloin --- ostaja ryhtyy hyödyntämään omaisuutta omassa tulonmuodostusprosessissaan -> esim. tässä vuokraus alkanut 1.1.2001 alkaen - LEPPINIEMI,PREPULA, KOSKELA, KOTIRANTA • Vastaavuusperiaate • Saldovahvistus (Yhtiön tod. 129) • KOTIRANTA (”vastaa nimenomaan tästä vastaavuusperiaatteesta”) • PREPULA(”tämä vahvistus --- kertoo sen, että myös se on kirjannut sen vuodelle 2000 --- tämä on se paras mahdollinen näyttö siitä, että tuo kauppa on kirjattu oikealle tilivuodelle.” --- vahvin on tietenkin se saldovahvistus, mutta myöskin tää vastavuoroisuusperiaate”)

SALB – VUODEN 2000 LIIKETAPAHTUMA • Leasetecin ilmoitus Jippiille ”kauppahinta maksetaan 29.12.00 päivätyn laskun ja sopimuksen mukaan” (vuokrat alkaen 1.1. vähennetään kauppahinnasta”) • Leasingtodistuksissa vuokra-aika alkaa 1.1.2001 • Leasetec kirjasi liiketapahtumaksi vuodelle 2000 • Vastaavuusperiaate • Sjä: allekirjoituspäivä ei merkityksellinen -> Sopimus on syntynyt tilikauden 2000 aikana STÖCKLIN, LANGE, CAT Consulting -> Kaupan molemmat osapuolet ovat näin ymmärtäneet STÖCKLIN(”Molemmat osapuolet allekirjoittivat sopimuksen oikeudellisesti vaikuttavaksi siten, että se vaikuttaa oikeudellisesti joulukuun lopussa.”)

GIGABELLIN HANKINTA • Gigabell –käteiskauppahinta n. 10 MDEM - Kauppakirja, Yhtiön tod. 32 • Käteiskauppahinta jaettiin (allokoitiin) eri omaisuuserille Jippii GmbH:ssa (allokaatiolaskelma, sjä tod. 49 s 2756) • Puhelinkeskuksien hankintamenoksi merkittiin n. 3,5 MDEM • Puhelinkeskuksien käypä arvo oli n. 9,7 MDEM • KOTIRANTA (”Se on hankintameno ja myyntihinta on sama.”) • ZAHL (”Ne oli hyvin kalliita kyllä, isoja laitteita. 10 miljoonaa saattaa olla ---”) • PREPULA (”Jippii Gmbh:sta riippumaton, asiantunteva, globaalisti toimiva alan yritys, jolloin on nähdäkseni selvä, että se on omat etunsa vaalinut tässä ja näin ollen, että tämä on käypä tämä käyttöomaisuuden 9,7 miljoonaa DEM”) • Asiakkuuksien käypä arvo n. 6,5 MDEM

KAUPPAHINTA ≠ KIRJANPIDOLLINEN HANKINTAMENO • Kaupan toteuttamisesta syntyi kuluja (transaktiokustannukset) • Liiketoimintakokonaisuus siirtyi Jippiin vastuulle • Liiketoimintakokonaisuuteen liittyviä vastuita ei otettu huomioon hankintamenon osana Jippii GmbH:ssa • Liiketoimintakokonaisuuteen sisältyi sitoumuksia, joita ei tarvittu jatkavassa liiketoiminnassa PREPULA (”tässä liiketoimintakaupassa ostajan vastattavaksi siirtyi velkoja ja sellaisia velvoitteita, jotka merkitsivät ja edellyttivät rahan käyttöä. --- rahana maksettu vastike on merkitty sinne saksalaisen yhtiön kirjanpitoon hankintamenona ja jätetty kirjaamatta se osa, joka johtuu näistä vastattavaksi otetuista veloista ja velvoitteista, --- tätä piti välttämättä oikaista Suomen kirjanpitolainsäädännön puitteissa konsernitilinpäätöstä laadittaessa”) LUMME (”--- uudelleenjärjestelykustannukset elikkä jos nimenomaan ostaja ostaa, haluaa jonkun tietyn asian mutta se joutuu ostamaan esimerkiksi isomman kokonaisuuden saadakseen sen mitä se haluaa”) KOTIRANTA (”Tän tyyppisiä jotka ei enää siihen kuulu siihen ostettuun liiketoimintaan. Kuitenkin yhtiön vastuulla.”) • Sjä/ Prepula --- tai jotka eivät aiheudu jatkettavasta operatiivisesta liiketoiminnasta. Ei poikkea Lumpeen tai Kotirannan kertomuksista

UUDELLEENJÄRJESTELYKULUT • Tarkoitus hoitaa Saksaa keskitetysti Suomesta, Saksassa tarvittiin vain pieni organisaatio • Uudelleenjärjestelykuluja ei kuulu mainita kauppakirjassa LUMME, KOTIRANTA, STEINER, PREPULA -myyjällä ei mitään tekemistä näiden kulujen kanssa • Välittömästi kaupan yhteydessä? • Hallituksessa 9.11.2000 käytiin läpi toimia STEINER (”Sen jälkeen ollaan tässä käyty tämä lävitse, että mitä edellyttää tämä sanotaan ostetun liiketoiminnan kokonaisuuden haltuunotto ja uudelleenjärjestely.”) ja ”Take over plan” (Yhtiön tod. 35) -> KYSE LIIKETOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYSTÄ

UUDELLEENJÄRJESTELYKULUT • Luetaan osaksi hankintamenoa • KOTIRANTA(”erikseen nämä hankittavat omaisuuserät plus mahdolliset vastuut kirjataan liiketoimintakaupassa”) • LUMME (”uudelleenjärjestelykulut osa hankintamenoa --- ostajan mukaan koko hankintahinta”) • PREPULA(”Vastattavaksi otetut sopimukset --- kuuluu nimenomaan tähän liiketoimintakaupan osaksi, eli ovat sen toteutumisen edellytyksenä, mutta eivät sitten liity siihen, että mitä sille tehdään sille hankitulle liiketoiminta-kokonaisuudelle sen ostajan busineksena, liiketoimintana. Siis eivät ole osa sen liiketoiminnan jatkon harjoittamista.”) • Määrät joudutaan yleensä arvioimaan • KOTIRANTA(”parhaan ymmärryksen mukaan”) • LUMME, PREPULA

UUDELLEENJÄRJESTELYKULU • Tyypilliset uudelleenjärjestelykulut: henkilöstökustannukset, toimitilakustannukset, liiketoiminnan sopimusten kustannukset - KOTIRANTA, LUMME, PREPULA • Voivat kertyä ajan kuluessa - KOTIRANTA - LUMME (”tyypillinen kuluerä, joka syntyy ostajan suunnitelmista”) - PREPULA ja KOSKELA (”vastattavaksi otetut sopimukset, joista realisoituu vastuita hankintahetkeä myöhemmin”)

SALB – OIKAISU KONSOLIDOINNISSA • Raportointipaketissa SALB –kauppa muissa tuotoissa • Uudelleenjärjestely- ja asiantuntijakulut eri kuluriveillä • Määrältään yhteensä n. 5,1 MDEM • Suomalaisen kirjanpitosäännöstön mukaisesti luettava osaksi hankintamenoa -> vaati muuttamista konsolidoinnissa • Kirjanpidollinen hankintameno yli 15 MDEM

ESIMERKKEJÄ • Lange (työskentelin Gigabellin hallitukselle joulukuun alkupuolelle) • Syyttäjän tod. 385 – Palkkakulut laskivat – maaliskuussa jo arviossa (485 tDEM/kk) • Edellisiin liittyvät sotu-vastuut • Zahl etptk 2276 ”117 työntekijää irtisanottiin” • MOX – prepaid-toimintaa (Mox Telecom AG is one of the leading providers of calling cards and telecommunication services in Germany and Europe today. www.mox.de) • Take over plan ja Panu Lehden raportit

SALB – OIKAISU KONSOLIDOINNISSA • Gigabell –kauppa, siihen liittyvät kulut ja SALB yksi kokonaisuus – tosiasiallisesti ja kirjanpidollisesti -PREPULA • Raportointipaketissa ei käsitelty kokonaisuutena • Kokonaisuudesta syntyi liiketoimintakauppaan liittyvä ”Negatiivinen goodwill” – määrältään 1,3 MDEM - KOTIRANTA (”erotuksena tulee myyntivoitto.---, puhutaan badwillistä”) -PREPULA, KOSKELA • Negatiivinen goodwill ≠myyntivoitto - KOTIRANTA • Tämä tuli tulouttaa konsernitilinpäätökseen KOTIRANTA (”Ja tämmönen badwill sitten tuloutetaan tilinpäätöstä laadittaessa.”)

JIPPII YHTIÖN LOPPULAUSUNTO 31.5.2007