Aviovarallisuusoikeus

1. Aviovarallisuusoikeus Perhe- ja jäämistöoikeuden valinnaiset opinnot 2014 Tapani Lohi

2. Yleistä aviovarallisuusoikeuden kurssista • 5 op:n laajuinen valinnaisiin opintoihin kuuluva opintojakso. Vaadittavat suoritukset • 1) Kurssilla pidettävä suullinen esitys • 2) Kirjallinen tehtävä (oikeustapaus) • 3) Kurssin loppukuulustelun hyväksyttävä suorittaminen.

3. 1) Kurssiin kuuluva suullinen esitys - 15-20 minuutin suullinen esitys, jossa on käytettävä pp-dioja (tai vastaavaa havaintovälinettä). - Sisällettävä sekä ”teoriaa” että aiheeseen liittyvän ratkaisun/ratkaisujen kuvausta - Perehdyttävä riittävässä määrin sekä tehtävässä osoitettuihin KKO:n ratkaisuihin että muihin lähteisiin (mm. oikeuskirjallisuuteen). - Tehtävät esiteltävä ohjelman mukaisena päivänä.

4. 2) Kotitehtävä = Oikeustapaukseen laadittava vastaus. • Kuten tentissä, mutta ”vähän parempi”. • Ohjepituus 2 sivua, kirjoitettava ”koneella” • Käytettävä avuksi oikeuskirjallisuutta ja oikeuskäytäntöä. • Yhteistyön tekeminen kurssilaisten kesken sallittua, mutta kunkin muotoiltava vastauksensa itse (ei yhteisvastauksia eikä täysin samaa tekstiä sisältäviä vastauksia). • Vastaus palautettava ma 31.3. paperimuodossa (jos ei pääse paikalle, voi palauttaa sähköpostitse).

5. 3) Kurssin loppukuulustelu • Varsinainen kuulustelu ti 8.4. klo 14.30 pr salissa 8. Huomaa muuttunut ajankohta. • Uusintakuulustelu pe 11.4. klo 10.15, salissa P 668. • Kuulustelussa edellytetään luennolla esitettyjen asioiden hallintaa. Lisäksi luettava seuraavasta diasta ilmenevät artikkelit (yht 72 s.) • Kuulusteluissa saa käyttää lakikirjaa.

6. Kuulusteluun luettavat artikkelit • Lohi Tapani: Avio-oikeuden palauttava avioehtosopimus ja avioliittolain 35 §:n 4 momentti. Lakimies 2001 s. 1031-1056. • Tammi-Salminen Eva: Onko tahto välttämätön fiktio. – Näkökulmia omistusoikeuden määräytymiseen läheissuhteessa. Lakimies 2008 s. 1189-1210. • Välimäki Pertti: Rooliperiaatteet toimitusosituksessa. Defensor Legis 2003 s. 26-37. • Välimäki Pertti: Ositusta ja sen sovittelua. Defensor Legis 2010 s. 128-147.

7. Arvostelu • Kurssi arvostellaan asteikolla 1-5. • Arvosanan määräytyy kaikkien osa-alueiden perusteella siten, että loppukuulustelun painoarvo on 80 prosenttia. Suullinen esitys ja kirjallinen tehtävä vaikuttavat yhdessä 20 %:n painoarvolla. • Kaikkien osasuoritusten oltava joka tapauksessa hyväksyttävää tasoa.

8. PÄIVÄOHJELMA Ma 31.3.(teht 1 ja 2) Omistuskysymykset; vallinnanrajoitukset Ti 1.4. (teht 3) Puolisoiden velat; avio-oikeuskysymyksiä Ke 2.4. (teht 4) Ositus, alkua To 3.4. (teht 5) Ositus, jatkoa Pe 4.4. (teht 6 ja 7) Osituksen sovittelu ja peräyttäminen; avoliitto

9. Luentokuulustelun uudet tiedot • Luentokuulustelu on tiistaina 8.4. klo 14.30-16.00 päärakennuksen salissa 8.

10. Avioliittolain varallisuusjärjestelmän peruselementit 1) Erillisomistus 2) Yksilöllinen velkavastuu 3) Erillisvallinta 4) Puolisoiden keskinäinen sopimusvapaus

11. AL 34 Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa.

12. Puolisoiden normaalikohtelun periaate • Avioliitto ei pääsääntöisesti vaikuta henkilön varallisuusoikeudelliseen asemaan avioliiton kestäessä. • Myöskään puolison kanssa oikeussuhteissa olevan sivullisen asema ei muutu avioliiton johdosta. • Poikkeuksia normaalikohtelun periaatteesta avioliiton aikana • Valinnanrajoitukset • Puolisoiden yhteisvastuu elatusvelasta. • Velkojan erityinen suojaaminen puolisoiden välisiltä varallisuudensiirroilta. • Poikkeukset eivät nykyään perustu yleensä avioliittoon vaan läheissuhteeseen.

13. Normaalikohtelun periaate ja avio-oikeutta koskeva sääntely • Avio-oikeutta koskevan sääntelyn pääajatus: • Avioliiton purkaantuessa puolisoiden kesken tapahtuu varallisuussuhteiden tasaus, omaisuuden säästön laskennallinen puolittaminen. • Kumpikin saa arvomääräisesti yhtä paljon omaisuutta • VÄITE: Järjestelmämme rakentuu tosiasiassa yhteisomistuksen varaan. • LOHI: Yhteisomistukseen rinnastaminen perusteetonta. Ositusta koskeva sääntelymme rakennettu erillisomistusta kunnioittavalla tavalla.

14. Omistuskysymykset • Mitä merkitystä sillä, omistaako tietyn perheelle kuuluvan kohteen puoliso A, puoliso B vai onko kohde puolisoiden yhteisomistuksessa? • Omistuskysymyksellä ei aina kovin suurta merkitystä avioliiton aikana eikä edes sen purkaannuttuakaan. • Kuitenkin: erilaisten kriisi- tai konfliktitilanteiden sattuessa omistuskysymyksellä voi olla hyvinkin suuri merkitys: • Näin etenkin sivullissuhteita ajatellen, mutta kyllä myös puolisoiden keskinäisissä suhteissa.

15. Omistusriitojen ratkaisemisesta • Noudatetaan yleisiä varallisuusoikeudellisia sääntöjä. Ratkaisevaa, kummalla puolisoista on ns. saanto (vai yhteinen saanto?). • Kauppa tai vaihto: kummalle puolisoista luovutettu. • Tämä päätellään yleensä nimikirjauksesta. • Kauppakirja, rekisterimerkintä yms. Ns. nimiperiaate = Nimikirjauksen todistusvaikutusta koskeva sääntö. Sillä, joka väittää, että tietty omaisuus on tarkoitettu luovuttaa muulle kuin ”nimellisomistajalle”, on todistustaakka.

16. Puolisoiden ns. salainen omistus • Kauppa tehdään A:n nimiin, mutta puolison B lukuun tai A:n ja B:n yhteiseen lukuun. • Kyse niin sanotusta välillisestä edustuksesta: A toimii B:n edustajana (ainakin tietyn murto-osan osalta). • Järjestely voi tuottaa B:lle omistaja-aseman, vaikka luovuttaja ei olisi siitä tietoinen. • Inter partes: B voi saattaa voimaan omistaja- (tai yhteisomistaja-) asemansa, jos pystyy näyttämään toteen yhteishankinnan tarkoituksen.

17. Indisiota yhteishankintatarkoituksesta: • Omaisuuden yhteinen käyttötarkoitus • Yhteinen rahoitus. • B osallistunut hankinnan rahoitukseen suorilla tai välillisillä rahoituspanoksilla • kauppahinnan tai asuntolainojen maksu, • muu osallistuminen hankinnan aiheuttamiin kustannuksiin, • osallistuminen perheen yhteisen talouden aiheuttamiin kustannuksiin. • Hankinnasta neuvoteltu etukäteen yhdessä • Rakennustyöt tehty yhdessä

18. Huomaa! • Ratkaisevaa on hankintahetkinen tarkoitus. • Rahoitukseen osallistuminen tai muu taloudellinen panostaminen eivät tee kenestäkään yhteisomistajaa, jos yhteishankinnan tarkoitusta ei ole jo alun perin ollut! • Esimerkki: • Kiinteistön hankkinut alun perin A yksin. • Parisuhde B:n kanssa syntynyt vasta myöhemmin ja vasta tässä vaiheessa B on antanut rahapanoksia hankkeen hyväksi .

19. Salainen omistus ja sivullissuhteet A) Suhde velkojiin 1. Kiinteä omaisuus • Salainen omistaja ei saa suojaa julkiomistajan ulosmittaus- ja konkurssivelkojia vastaan. Ulosmittaus • KKO 1992:168. Kiinteistö oli ostettu miehen nimiin ja mies oli yksin saanut lainhuudon siihen. Kiinteistön tultua ulosmitatuksi miehen veloista vaimo oli kanteessaan väittänyt, että kiinteistö oli tosiasiassa ostettu heidän yhteiseen lukuunsa, ja vaatinut omistusoikeutensa vahvistamista puoleen kiinteistöstä. Vaimo ei voinut tehokkaasti vedota väittämäänsä omistusoikeuteen miehen ulosmittausvelkojia vastaan. Kanne hylättiin.

20. Salainen omistus ja velkojasuhteet Konkurssi • KKO 2003:82. Kiinteistö oli ostettu A:n nimiin ja hän oli yksin saanut lainhuudon siihen. A:n vaimo B oli yhdessä A:n kanssa rahoittanut kiinteistön oston sekä kiinteistölle myöhemmin rakennetut rakennukset ja avioparin kesken kiinteistö rakennuksineen oli ymmärretty yhteisesti omistetuksi. Tämän jälkeen A asetettiin konkurssiin. Kiinteistö kuului A:n konkurssipesään lukuunottamatta vaimon omistamaa osuutta eli puolta kiinteistön rakennuksista.

21. Miksi kiinteistön salainen omistaja ei nauti velkojasuojaa? Usein esitetty käsitys: • Esineoikeudellinen julkisuusperiaate edellyttää tällaista ratkaisua • Velkojien voitava luottaa saantokirjoista ja lainhuuto- ja kiinteistörekisteristä ilmeneviin tietoihin. Lohi: • Vallitsevan kannan tekee perustelluksi ennen muuta MK 2:1:n sääntely (kiinteistön luovutuksen tiukka määrämuotoisuus).

22. Salainen omistus ja velkojasuhteet 2) Muu omaisuus - Esim. asunto-osakkeet, kulkuneuvot • Olennainen esikysymys, miten salainen omistus jäsennetään 1. Velvoiteoikeudellinen konstruktio: Salaista omistajaa ei pidetä omistajana vaan ainoastaan henkilönä, jolla on julkiomistajan antaman sitoumuksen perusteella velvoiteoikeudellinen vaade julkiomistajaa kohtaan (oikeus vaatia luovutusta) • Johtopäätös: Ei mahdollisuutta velkojasuojaan. 2. Esineoikeudellinen konstruktio: Salainen omistaja saa omistajan aseman jo suoraan julkiomistajan hyväksi tehdyn luovutuksen perusteella (saanto ei tosin kiinteän omaisuuden osalta nauti velkojasuojaa). • Johtopäätös: Velkojasuojan saaminen mahdollista irtaimen omaisuuden osalta.

23. Salainen omistus ja velkojasuhteet Lainsäädäntö ja asiasyyt: • Muun kuin kiinteän omaisuuden osalta ei ole MK 2:1:tä vastaavia säännöksiä, jotka estäisivät salaisen omistajan suojaamisen. • Ei myöskään tällaista KKO:n käytäntöä. • Lohi: myöskään asiaperusteet eivät estä omaksumasta salaista omistajaa suojaavaa kantaa. • Velkojien suojana salaiselle omistajalle asetettava riittävän raskas näyttötaakka. • Velkojia suojataan myös takaisinsaannin avulla.

24. B) Salainen omistaja ja julkiomistajan seuraajat • Ongelma: Jos A luovuttaa (tai panttaa) B:n lukuun hankitun esineen sivulliselle, onko luovutus tehokas? • Velvoiteoikeudellinen konstruktio: B samassa asemassa kuin esisopimusostaja - > ei suojaa luovutuksensaajaa kohtaan. • Käsitys saanut jonkin verran kannatusta oikeuskirjallisuudessa. • Lohi: Ei perusteita velvoiteoikeudellisen konstruktion seuraamiselle, vaan salaista omistajaa asiallisesti perusteltua suojata normaalin omistajan tavoin. • Luovutuksensaajalla kuitenkin mahdollisuus vilpittömän mielen suojaan yleisten sääntöjen mukaisesti.

25. Yhteisomistuslain soveltaminen aviopuolisoihin YhtomL 1.3 § Aviopuolisoiden ja jakamattoman kuolinpesän sekä yhtiön osakkaiden välisistä oikeudellisista suhteista samoin kuin yhteisestä kaivoksesta ja laivanisännistöyhtiöstä ja sijoitusrahastosta on noudatettava, mitä niistä on erikseen säädetty. Lainsäätäjän tarkoitus: aviopuolisoiden yhteisomistus jätettiin kokonaan YhtomL:n soveltamisalan ulkopuolelle. Ei estä säännösten analogista soveltamista puolisoiden välisiin oikeussuhteisiin.

26. Ongelmattomia YhtomL:n säännöksiä YhtomL 2 § • Kunkin yhteisomistajan on katsottava omistavan määräosuuden yhteisestä esineestä. Osuudet ovat, jollei muuta ilmene, samansuuruiset. • Yhteiseen esineeseen ja sen tuottoon kohdistuvat yhteisomistajan oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät heidän osuuksiensa mukaisesti. Milloin esine on luovutettu vastiketta vastaan taikka vaihdettu, kuuluu kullekin yhteisomistajalle hänen osuuttaan vastaava osa luovutushinnasta tai vaihdossa saadusta esineestä.

27. YhtomL 3 § Yhteisomistajalla on oikeus toisia yhteisomistajia kuulematta luovuttaa osuutensa ja muutenkin siitä määrätä, samoin kuin myös käyttää yhteistä esinettä hyväkseen sellaisella tavalla, että hänen toimenpiteensä eivät loukkaa muiden yhteisomistajien vastaavia etuja ja oikeuksia. • YhtomL 4.1 § Oikeustoimeen tai toimenpiteeseen, joka koskee esinettä kokonaisuudessaan, älköön ryhdyttäkö, elleivät kaikki yhteisomistajat siihen suostu tai oikeus tässä laissa jäljempänä mainittaessa tapauksissa anna siihen lupaa. Milloin toimenpide on tarpeen esineen säilyttämistä, turvaamista tai sen tavanmukaista käyttämistä varten eikä siedä viivytystä, älköön kuitenkaan yhteisomistajan vastustus tai poissaolo estäkö toista yhteisomistajaa siihen ryhtymästä.

28. Ongelmallisempi säännös: YhtOmL 9 § • Yhteisomistajalla on oikeus saada osansa yhteisestä esineestä jakamalla erotetuksi. Jaossa noudatettakoon soveltuvin osin, mitä PK 12:4:ssä säädetty. • Mikäli esineen jakaminen ei ole mahdollista tai se aiheuttaisi suhteettoman kalliita kustannuksia tai alentaisi huomattavasti esineen arvoa, on oikeudella valta yhteisomistajan vaatimuksesta ja hänen haastatettuaan toiset yhteisomistajat asiassa kuultaviksi määrätä esine myytäväksi yhteisomistussuhteen purkamista varten.

29. KKO 1967 II 12 • Kun YhtOmL:ia ei sen 1 §:n 3 momentin mukaan ollut sovellettava aviopuolisoiden oikeudellisiin suhteisiin, hylättiin toisen puolison konkurssipesän kanne, jossa vaadittiin, että aviopuolisoiden yhteisesti omistama kiinteistö määrättäisiin yhteisomistussuhteen purkamista varten myytäväksi. • Prejudikaatti tarjoaa ratkaisunormin myös puolisoiden välisiin riitoihin. • Toisin sanoen: myös puolison esittämä myyntihakemus täytyisi hylätä.

30. Ratkaisun KKO 1967 II 12 mukainen linja ongelmallinen • Puolison tarve saada yhteisomistus purettua avioliiton aikana. • Vasta-argumentti: mahdollisuus saada avioero ja vaatia yhteisen omaisuuden jakamista osituksen yhteydessä. • Purkamista vastustava taho voi joka tapauksessa joutua alistumaan yhteisomistuksen purkamiseen. • Toinen puoliso voi luovuttaa oman murto-osansa sivulliselle. • Toisen puolison murto-osa voidaan ulosmitata hänen veloistaan. • Purkamisvaatimuksen torjuminen olisi vastoin aviovarallisuusoikeuden yleistä kehityskulkua - > aviopuolisoiden normaalikohtelun periaatetta.

31. Nykyisin vallitseva kanta • YhtomL:n säännöksiä voidaan soveltaa puolisoiden välisiin oikeussuhteisiin siltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa AL:n säännösten kanssa. • Myös esimerkiksi yhteisomistuksen purkaminen avioliiton aikana on mahdollista YhtomL:n mukaisella tavalla. • Jos puolisoilla ositusperuste, käytettävä AL:n ja PK:n tarjoamia keinoja. • Vallinnanrajoitusten alainen omaisuus: myyntilupaa ei saa antaa vastoin AL 38 ja 39 §:ssä säädettyä.

32. Rakennuksen omistuskysymys • Ratkaisevaa: onko rakennus tullut kiinteistön ainesosaksi vai ei? • A:n omistamalla maapohjalla oleva rakennus ei välttämättä kuulu kiinteistöön. Se voi kuulua puolisolle B tai puolisoille A ja B yhdessä. • Ratkaisevaa: A:n ja B:n tarkoitus rakennuksen pystytyshetkellä. • Rakennuksen sivullisomistus pysyy voimassa myös maapohjan omistajan velkojia (sekä panttivelkojia että täytäntöönpanovelkojia) kohtaan. • Rakennuksen sivullisomistajan asema kuitenkin tosiasiassa huono (etenkin jos rakennus yhteisomistuksessa).

33. KKO 2003:82 • Kiinteistö oli ostettu A:n nimiin ja hän oli yksin saanut lainhuudon siihen. • A:n vaimo B oli yhdessä A:n kanssa rahoittanut kiinteistön oston sekä kiinteistölle myöhemmin rakennetut rakennukset ja avioparin kesken kiinteistö rakennuksineen oli ymmärretty yhteisesti omistetuksi. • Tämän jälkeen A asetettiin konkurssiin. • Kiinteistö kuului A:n konkurssipesään lukuunottamatta vaimon omistamaa osuutta eli puolta kiinteistön rakennuksista.

34. Yhteisomistusesineen ulosmittaus - Ulosottokaaren 4 luvun 73 § (siis UK 4:73) Määräosin omistettu kiinteistö tai irtain esine saadaan ulosmitata, vaikkei se vastaa hakijan saatavasta, jos: 1) sen myynti todennäköisesti tuottaa velallisen osalle huomattavasti korkeamman kertymän kuin velallisen osuuden myynti; 2) hakijan saatava ei todennäköisesti kerry velallisen osuuden myynnistä; ja

35. 3) ulosmittauksen merkitys ei ole selvässä epäsuhteessa siitä aiheutuvaan haittaan nähden. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, yhteisesti omistettu kiinteistö tai irtain esine saadaan ulosmitata, jos kaikki yhteisomistajat siihen suostuvat. Yhteisesti omistettua kiinteistöä ei saa ulosmitata, jos sopimus hallinnan jakamisesta on kirjattu.

36. Ulosmitatun yhteisomistusesineen myynti - UK 5:83 § Vakituinen asunto. Jos toinen yhteisomistaja käyttää yhteisesti omistettuja tiloja vakituisena asuntonaan, ulosottomies ei saa myydä omaisuutta ilman kyseisen yhteisomistajan suostumusta. Tarvittaessa ulosottomies saa käynnistää YhtomL 9 §:ssä tarkoitetun menettelyn yhteisomistussuhteen purkamiseksi.

37. Avioliittolain vallinnanrajoitukset (AL 38-40 §) • Puolison oikeutta määrätä koko perheen etujen kannalta tärkeästä omaisuudesta rajoitettu. • Vallinnanrajoitukset koskevat: a) Puolisoiden yhteisenä kotina käytettävää asuntoa ja siihen kuuluvaa asuinirtaimistoa. b) Sellaista irtainta omaisuutta, joka on toisen puolison käytössä hänen työvälineenään taikka hänen tai lasten henkilökohtaisia tarpeita varten. Eivät koske (esim.) • Vapaa-ajan kiinteistöä (vaikka olisi avio-oikeuden alaista). • Perintöosuudesta määräämistä (vaikka jäämistöön kuuluisi yhteisenä kotina käytetty asunto).

38. Vallinnanrajoitusten tarkoitusperät • Ensisijainen: Koko perheen kannalta tärkeän omaisuuden käytön ja hallinnan suojaaminen . • Toissijainen: Puolison tai hänen perillistensä ositusintressin suojaaminen. • Vielä ennen vuotta 1988 tämä oli keskeisin tavoite; vallinnanrajoitukset koskivat vain avio-oikeuden alaista omaisuutta. - Nykyisin tätä kytkentää ei ole. • Vaikka ositusintressi siirtynyt taka-alalle, se vaikuttaa nykyisinkin (esim. AL 86 §).

39. Vallinnanrajoitusten alaisia määräämistoimia • Omistusoikeuden luovutus • Muut oikeustoimet, joiden johdosta omaisuuden hallinta siirtyy pois puolisoilta • Vuokralle antaminen • Irtaimen esineen käteispanttaus. • Vallinnanrajoitukset eivät estä • Kiinteistön tai asunto-osakkeiden käyttämistä velan vakuutena. • Omaisuuden ulosmittaamista omistajan velasta.

40. AL 38 § (12.4.1995/542) - Puoliso ei saa ilman toisen puolison kirjallista suostumusta luovuttaa kiinteää omaisuutta, joka on tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden yhteisenä kotina. - Puolison suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos luovutettava omaisuus on tarkoitettu käytettäväksi pääasiallisesti muuhun tarkoitukseen ja jos kotia ja siihen liittyvää maa-aluetta ei voida jättää luovutuksen ulkopuolelle alentamatta merkittävästi kiinteän omaisuuden arvoa. - Mitä tässä momentissa säädetään kiinteästä omaisuudesta, koskee myös toisen maalla olevaa rakennusta ja käyttöoikeutta maahan. Luovuttamiseen rinnastetaan myös kiinteän omaisuuden antaminen vuokralle tai muun sitä koskevan käyttöoikeuden perustaminen.

41. AL 39 § (16.4.1987/411) Puoliso ei saa ilman toisen puolison suostumusta luovuttaa tai siirtää toiselle: - osakeyhtiön osakkeita, vuokraoikeutta tai muita oikeuksia, jotka oikeuttavat hallitsemaan huoneistoa, joka on yksinomaan tai pääasiallisesti tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden yhteisenä kotina; - irtainta omaisuutta, joka kuuluu puolisoiden yhteisesti käytettävään asuntoirtaimistoon; - toisen puolison käytettävinä olevia tarpeellisia työvälineitä; eikä - irtainta omaisuutta, joka on tarkoitettu toisen puolison tai lasten henkilökohtaista käyttöä varten.

42. KKO 1992:93 • A oli ilman puolisonsa B:n suostumusta myynyt omistamastaan tilasta kaksi rakentamatonta määräalaa. • Myymättä jätetyllä noin 5.000 neliömetrin suuruisella tilanosalla sijaitsi rakenteilla oleva puolisoiden kodiksi tarkoitettu omakotitalo. • Kun tämä tilanosa muodosti käyttökelpoisen ja luontevan tontin mainitulle omakotitalolle eikä määräalan luovutuksilla siten ollut vaikutusta puolisoiden asuntoon ja sen tarkoituksenmukaiseen käyttöön, B:n AL 38 §:n nojalla ajama kanne määräalojen kaupan julistamisesta pätemättömäksi hylättiin.

43. Vallinnanrajoitusten alainen oikeustoimi edellyttää toisen puolison suostumusta. • Jos puoliso ei anna suostumusta, oikeustoimelle mahdollista saada tuomioistuimen lupa. • Omistaja voi hakea lupaa joko ennen oikeustoimen tekemistä tai sen tekemisen jälkeen. • Luvan saaminen edellyttää, ettei oikeustoimi vaaranna toisen puolison ja perheen etuja. • Luvatta tehty oikeustoimi voidaan loukatun puolison kanteesta julistaa pätemättömäksi. • Kanne nostettava 3 kk:n määräajassa (”saatuaan tiedon oikeustoimesta”). • Vapaamuotoinen reagointi ei riitä.

44. Puolison suostumuksesta • Kiinteä omaisuus • Edellytetään AL 66 §:n mukaista kirjallista muotoa • päiväys, allekirjoitus ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistus. • Suostumus vaaditaan aina. • AL 38 §:ssä tarkoitettu (irtain) omaisuus • Suostumus vapaamuotoinen • Muun kuin asunnon osalta suostumusta ei vaadita lainkaan, mikäli sen hankkiminen ”poissaolon tai muun tähän verrattavan esteen vuoksi aiheuttaisi kohtuutonta haittaa ja viivytystä.”

45. Suostumus oikeustoimena • Suostumuksen antajan oltava toimikelpoinen • Edunvalvoja voi antaa suostumuksen ilman holhousviranomaisen lupaa. • Jos luovuttajapuoliso itse edunvalvojana, tarvitaan edunvalvojan sijainen (jääviys). • Suostumusta koskevat normaalit oikeustoimen pätemättömyysperusteet.

46. Suostumuksen voimassaolo • Ei laissa säädettyä voimassaoloaikaa; - Puoliso voi itse asettaa sellaisen. - Suostumus voidaan myös antaa ehdollisena. • Suostumuksen yleisyys/konkreettisuus • Aarnio-Helin: Myös täysin yleinen ja avoin suostumus mahdollinen (puolisolla toisin peruuttamisoikeus). • Saarenpää: Suostumus täysin oikeustoimikohtainen. • Luennoitsija: kumpikin kanta äärimmilleen vietynä ongelmallinen. • Suostumuksen antaneen peruuttamisoikeus ymmärrettävä laajaksi (vrt. valtuutus).

47. Vallinnanrajoitukset ja avioliiton purkaantuminen I 1) Puolison kuolema • Perillisten oikeustoimet: AL 86.1 §: Kunnes ositus toimitetaan, osallistuu eloonjäänyt puoliso kuolleen puolison omaisuuden hallintoon, niin kuin perintökaaressa säädetään. • Jos leski on osakas, AL 38 ja 39 §:ssä tarkoitettuihin oikeustoimiin tarvitaan aina hänen myötävaikutuksensa (PK 18:2.1). Osakasasemaa vailla olevan lesken suoja? • PK 3:1a ja PK 12:6 estävät perillisiä määräämästä asunnosta. • Lesken oikeus hakea pesänselvittäjän määräämistä?

48. b) Lesken oikeustoimet AL 86.2 §: Eloonjäänyt puoliso on oikeutettu sanottuna aikana yksin vallitsemaan omaisuuttaan. - Jos eloonjäänyt puoliso tahtoo tehdä sellaisen luovutus- tai muun toimen, johon toisen puolison suostumus 38 tai 39 §:n mukaan olisi tarpeen, siihen on kuitenkin hankittava joko oikeuden lupa tai perillisten kirjallinen 66 §:n mukaisesti annettu suostumus. - Suostumuksen voinee antaa myös perillisen edunvalvoja. - Vrt toisin esim. Saarenpää ja Halijoki. - Huomaa: irtaimen omaisuuden osalta vallintasuostumuksen muotovaatimus on tiukempi kuin AL 39 §:ssä normaalisti.

49. AL 86.2 §:n rajoitusten mielekkyys? - Lesken tasinkoprivilegi: perilliset eivät tarvitse suojaa tasingon menettämisen varalta - Perillisten tasingonmaksuvelvollisuuden kasvamisen vaara? Tältä osin perillisiä suojaa ns. restituutioperiaate. - Perillisten omaisuuskohtaiset intressit Kodin menettämisen uhka. - Perillisten muut varallisuusvaateet osituksessa Lesken nimissä olevaan omaisuuteen kohdistuva ”salainen” omistus. Mahdollisuus saada esim. perusteettoman edun palautusta .

50. Vallinnanrajoitukset ja avioliiton purkaantuminen II 2) Avioero AL 86.3 §: Milloin avioliitto on tuomiolla purettu, olkoon, kunnes ositus on toimitettu, puolisolla avioliiton purkautuessa ollut omaisuus edelleen hänen vallittavanaan, niinkuin avioliitto vielä jatkuisi. Ilmaisun ”ositus on toimitettu” tulkinta? • Ositus saatettu loppuun, b) ositus tullut lainvoimaiseksi vai c) myös tasinkosuoritus tehty? - Oikeuskirjallisuudessa eniten kannatusta kohdalla b. • Puolison suojaamisen kannalta paras olisi vaihtoehto c (näin myös KKO 1972 II 36.) - Ongelma: sivullisen vaikea kontrolloida tasinkosuorituksen tapahtumista.