Työpaikkatapaturmien lukumäärä ja taajuus

1. Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi TyösuojeluiltapäiväTurku, 7.3.2012Jan SchugkYlilääkäriElinkeinoelämän keskusliitto EK

2. Työpaikkatapaturmien lukumäärä ja taajuus

3. Työpaikkatapaturmien taajuus: rakentaminen ja teollisuus

4. Vaaran ja riskin käsitteet • Vaara • Työvälineiden, -menetelmien, -materiaalien tai vastaavien ominaisuus tai kyky, joka voi aiheuttaa haittaa • Riski • Todennäköisyys että haitta syntyy käyttö- tai altistumistilanteessa ja haitan mahdollinen suuruus • Riskien arviointi • Prosessi, jossa arvioidaan työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle työpaikalla ilmenevästä vaarasta aiheutuva riski • Riskien hallinta • Havaittujen riskien poistaminen tai minimointi työn suunnittelulla, teknisillä ratkaisuilla tai työmenetelmiä kehittämällä

5. Työturvallisuuslaki (738/2002) Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 § Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite … • Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tällöin on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavia periaatteita: • 1) vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään • 2) vaara- ja haittatekijät poistetaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, ne korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla … • Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen.

6. Työturvallisuuslaki (738/2002) Työnantajan yleiset velvollisuudet 10 § Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi • Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tällöin on otettava huomioon muun ohella: 1) tapaturman ja muu terveyden menettämisen vaara… 2) esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä vaaratilanteet 3) työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut hänen henkilökohtaiset edellytyksensä 4) työn kuormitustekijät 5) mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara • Jos työnantajalla ei ole … toimintaan tarvittavaa riittävää asiantuntemusta, hänen on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita • Työnantajalla tulee olla hallussaan … tarkoitettu selvitys ja arviointi. Selvitys ja arviointi on tarkistettava olosuhteiden olennaisesti muuttuessa ja se on muutenkin pidettävä ajan tasalla

7. Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi • Työhön, työympäristöön ja työoloihin liittyvät vaaratekijät on selvitettävä ja tunnistettava järjestelmällisesti • Jos vaaratekijöitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle = riskien arviointi • Tunnistamatonta vaaraa ei voi poistaa, eikä sen aiheuttamaa riskiä pysty arvioimaan!

8. Vaarojen tunnistaminen ja selvittäminen • Työympäristön vaaroja voivat olla • Tapaturmavaarat • Fysikaaliset vaaratekijät • Kemialliset vaaratekijät • Biologiset vaaratekijät • Fyysiset kuormitustekijät • Psykososiaaliset kuormitustekijät • Selvitetään • Ketkä ovat vaaralle alttiina • Missä tilanteessa vaara esiintyy • Vaikeimpia arvioitavia • Henkinen työkuormitus • Väkivallan uhka

9. Riskien arvioinnin lähtötiedot • Työtehtävät ja prosessit • Kone- ja laitekanta • Kemikaaliluettelot ja käyttöturvallisuustiedotteet • Ammattitauti-, työtapaturma- ja sairauspoissaolotilastot • Työpaikkatarkastuspöytäkirjat • Työterveyshuollon työpaikkaselvitys- ja työpaikkakäyntiraportit • Viranomaisten tarkastuskertomukset • Tiedot toimialalle tyypillisistä altisteista, vaaroista, tapaturmista ja ammattitaudeista

10. Riskin suuruuden ja merkittävyyden määrittely • Ensin arvioidaan haitallisten seurausten vakavuus ja sitten haitallisen tapahtuman todennäköisyys • Jos riski on merkittävä tai sietämätön, tulee toimenpiteet toteuttaa välittömästi

11. Laadukkaan riskien arvioinnin kriteerit • Riskien arviointi on avointa ja läpinäkyvää • Riskien arviointi tunnistaa hyvin eri vaaratekijät • Työpaikan henkilöstö voi osallistua laajasti riskien arviointiin • Riskien arviointi on osuvaa, riskit luokitellaan oikein ja toistettavasti • Riskien arviointi huomioi myös erityisryhmät (ikä, sukupuoli jne.) • Riskien arviointi on hyvin dokumentoitu, uudelleenarviointi on dokumentoinnin pohjalta mahdollista

12. Riskien arvioinnin menetelmiä • STM:n työkirja ”Riskinarviointi työpaikoilla” • Riski-Arvi • ASKELMA • Five Steps • BS 8800/OHSAS 18001 –standardi • PK-RH –menetelmä • Safety Check –tarkistuslistat • TIKKA • Pienyrityksen työturvallisuus ja työterveysriskien hallinta -opas

13. Riskien arvioinnin kattavuudesta • Arviot riskien arvioinnin suorittamisen kattavuudesta Suomen työpaikoilla vaihtelevat 30-80 prosentin välillä • EU-maissa tehtyjen selvitysten perusteella suurilla työpaikoilla (> 250 työntekijää) riskien arviointi on lähes poikkeuksetta tehty, mutta pienillä työpaikoilla riskien arvioinnin kattavuus on 30-50 % • Pienillä työpaikoilla kannattaa yhdistää työpaikan riskien arviointi ja työterveyshuollon työpaikkaselvitys > Työterveyslaitoksen tuore opas ”Pienyrityksen työturvallisuus ja työterveysriskien hallinta”

14. Riskien hallinta • Työhön liittyvät riskit pyritään poistamaan tai minimoimaan kehittämällä työn suunnittelua, työmenetelmiä tai teknisiä ratkaisuja • Koska riskejä ei useinkaan pystytä kokonaan poistamaan, jäännösriskejä hallitaan henkilösuojaimin tai vakuutuksin, vaaroista tiedottamalla sekä koulutuksin • Riskien hallinta on merkittävä osa työturvallisuusjohtamista, joka on nimenomaan ylimmän johdon tehtävä • Tavoitteiden asettaminen • Esimerkin näyttäminen • Tulosten seuranta • Korjaavien toimenpiteiden edellyttäminen jos ongelmat eivät poistukaan > Työturvallisuuskulttuuri

15. Työterveyshuolto ja riskien hallinta • Työterveyshuolto voi auttaa työpaikkoja riskien hallinnassa • Selvittämällä altisteet ja altistumistilanteet • Antamalla tietoa altisteiden vaikutuksista • Seuraamalla altistumista terveystarkastuksin • Toimittamalla tietoa työperäisistä oireista ja sairauksista • Arvioimalla syy-yhteyksiä • Ylläpitämällä ensiapuvalmiutta • Ohjaamalla ja neuvomalla työntekijöitä terveystarkastusten yhteydessä • Työterveyshuollon tekemät työpaikkaselvitykset palvelevat työterveyshuollon omaa vaarojen tunnistamista ja riskien arviointia, mutta ne myös täydentävät työpaikkojen riskien arviointia • Prosessien yhdistäminen usein hyödyllistä muuallakin kuin pientyöpaikoilla

16. EK:n työkykyjohtamisen mallin osa-alueet • Aktiivinen vuorovaikutus • Sairauspoissaolojen seuranta ja hallinta • Työkyvyttömyyden ehkäisy • Ongelmien varhainen puheeksi ottaminen • Työhön paluun tuki • Työpaikan terveellisyys ja turvallisuus • Työkykyä edistävä yhteistyö työpaikalla • Terveysriskien kartoittaminen • Työhyvinvoinnin ja työkyvyn mittarit • Elämäntavat • Palautuminen • Kiireen ja stressin hallinta YDINPROSESSIT APUVÄLINEET ELÄMÄN HALLINTA

17. Työpaikan terveellisyys ja turvallisuus • Työpaikan vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi • Toiminta säännöllistä ja jatkuvaa myös työpaikkaselvitysten ulkopuolella • Toimenpiteiden toteutumista ja niiden vaikuttavuutta seurataan • Työpaikkaselvitystoiminta • Määritelty toteutus, sisältö, seuranta ja korjaavat toimenpiteet • Korjaavien toimenpiteiden toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan • Työtapaturmien lukumäärän ja niiden syiden seuranta ja analysointi • Myös läheltä piti –tilanteiden seuranta • Ammattitautien ja sairauksien työperäisyyden seuranta • Aina kannanotto sairauden työperäisyydestä

18. Työkyvyttömyys hallintaan järjestelmällisin toimin • Pitkäaikaisen/pysyvän työkyvyttömyyden riskit tunnistettu • Toimenpiteet riskien pienentämiseksi (esim. ergonomia, työjärjestelyt, työyhteisön pelisäännöt) • Työkyvyttömyyden syyt ja kustannukset selvillä • Säännöllinen raportointi johdolle • Työkyvyttömyyden hallintaohjelma käytössä • Ennaltaehkäisy • Tehokas ja oikea-aikainen hoito • Sairauspoissaolojen seuranta ja hallinta • Varhainen kuntoutus (lääkinnällinen, ammatillinen) • Hallittu työhön paluu

19. Terveysriskien kartoittaminen • Terveysriskikartoituksen sisältö ja kyselytaajuus määritetty • Kartoitusmenetelmä on luotettava ja perustuu validoituihin kysymyksiin • > 70 % henkilöstöstä osallistuu terveyskartoitukseen • Terveysriskien pohjalta laaditaan suunnitelma ennaltaehkäisevistä ja korjaavista koko yritykseen tai määriteltyihin henkilöstöryhmiin kohdentuvista toimenpiteistä • Terveysriskien pohjalta laadittu yksilöllinen terveyssuunnitelma • Jatkotutkimukset • Työterveyshuollon toimenpiteet • Oma terveyttä edistävä ohjelma • Seuranta • Tavoitteena oleva organisaation riskiprofiili määritelty • Esim. > 50 % matala riski, < 30 % kohonnut riski, < 20 % korkea riski • Seurannassa riskiprofiili kehittyy tavoitteiden mukaisesti