1 / 11

KARJALA

KARJALA. NSV / 2010. Karjala, monisyinen asia Suomen historiassa. 1800-luvulla kansallisuusaate nosti päätään perinteen keruu nosti karelianismia  Lönnrot ja aikalaiset Sota-ajat vaikuttivat voimakkaasti  Suomi itsenäistyi Venäjästä 1. maailman sodan jälkimainingeissa

lisbet
Télécharger la présentation

KARJALA

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. KARJALA NSV / 2010

  2. Karjala, monisyinen asia Suomen historiassa • 1800-luvulla kansallisuusaate nosti päätään • perinteen keruu nosti karelianismia  Lönnrot ja aikalaiset • Sota-ajat vaikuttivat voimakkaasti  Suomi itsenäistyi Venäjästä 1. maailman sodan jälkimainingeissa • Talvi- ja jatkosodassa Suomi menetti Karjalan, Porkkalan, Sallan ja Petsamon Neuvostoliitolle

  3. Karjalan alueetlähde ja kartta: http://www.karjalanliitto.fi/index.phtml?s=85 • Karjala on maantieteellinen alue Suomessa ja Venäjällä. Se on oma kulttuurialueensa. Karjalalla on oma historia idän ja lännen taistelukenttänä. • Suomessa ovat Etelä-Karjala ja Pohjois-Karjala, Venäjällä sijaitsevat luovutetun Karjalan alueet, Karjalankannas, Laatokan Karjala ja Raja-Karjala. Venäjän karjalaisalueita ovat myös Aunus ja Viena sekä Tverin Karjala.

  4. Suomen Karjala KARTTA OSOITTEESSA: http://www.luovutettukarjala.fi/historia/suomenkarjala.htm • Keskusteltaessa Karjalasta ennen v. 1939 Talvisotaa voidaan erottaa seuraavat Karjalat: • Suomeen kuulunut ns. Suomen Karjala (josta osasta tuli osa luovutettua Karjalaa), • Itä-Karjala, • Aunuksen Karjala joka on osa Itä-Karjalaa sekä • Moskovan länsipuolella oleva Tverin Karjala

  5. Itä-KarjalaKARTTA JA LÄHDE OSOITTEESSA:http://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4-Karjala • Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta. Itä-Karjala on vanhastaan ollut karjalaisten kotiseutua. Itä-Karjala rajoittuu Suomen entiseen itärajaan, Laatokkaan, Syväriin, Ääniseen, Vienanmereen ja Imandrajärveen. Itä-Karjala jakautuu Aunuksen ja Vienan historiallisiin maakuntiin.

  6. Vienan KarjalaKARTTA JA LÄHDE: http://www.juminkeko.fi/viena/taustaa.html • Viena on Karjalan osista tarunhohtoisin. Sieltä kerättiin pääosa Kalevalan eeppisistä aineksista. • Runonlaulu säilyi pitkään Vienan kylissä ja tuli siksi ylöskirjattua. • Syitä runonlaulun säilymiselle: • Alueen syrjäinen sijainti ja eristyneisyys • Luku- ja kirjoitustaito tulivat alueelle myöhään, vasta 1920-luvulla. Runonlaulu, sananlaskut, vertaukset ja sadut, starinat, olivat muoto, jolla elämänkokemus välitettiin sukupolvelta toiselle.

  7. Etelä-Karjala lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Etel%C3%A4-Karjalan_maakunta • Se on nykyisin nimensä mukaisesti eteläinen osa Suomen puolelle jääneestä osasta vanhaa historiallista Suomen Karjalaa. Kulttuurillisesti ja historiallisesti alue on osaa vanhaa Viipurin lääniä. Etelä-Karjalan pohjoisin kunta on Parikkala. • Tanssitut tanssit Etelä-Karjalasta:

  8. Karelianismi ja Suur-Suomiaate • Karelianismi oli taiteilijoiden, kirjailijoiden ja säveltäjien kansallisromanttista Karjala-harrastusta ja karjalaisuuden pitämistä suomalaisuuden alkulähteenä. Karelianismi oli voimakkaimmillaan 1890-luvulla. • Vaikuttanut mm. kansanperinteen keräämiseen

  9. Suur-Suomiaate LÄHDE: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suur-Suomi#Karelianismi • Itämerensuomalaisten kansojen yhteenkuuluvuutta korostaneen heimoaatteen muoto, johon sisältyi halu tai tavoite liittää Suomen valtioon itämerensuomalaisen väestön asuttamia muiden valtioiden alueita. • Erityisesti haaveiltiin Neuvostoliitolle kuuluneen Itä-Karjalan liittämisestä Suomeen. Aatteen kannatus oli voimakkaimmillaan Suomen itsenäisyyden alkuaikoina. • Kielisukulaisuus ja “luonnollisten rajojen ajatus keskeisiä.

  10. Luovutettu Karjala KARTTA OSOITTEESSA: http://www.luovutettukarjala.fi/kartat/luovkarjkar.htm • Suomi menetti Karjalan kolme kaupunkia, Viipurin, Sortavalan ja Käkisalmen sekä kaksi kauppalaa, Koiviston ja Lahdenpohjan. Lisäksi Suomi luovutti kokonaan 39 maalaiskuntaa sekä osittain alueita 21 kunnasta. • Karjalasta luovutetun alueen koko oli noin 24 700 neliökilometriä, noin kymmenesosa koko maan pinta-alasta. Suomi joutui sijoittamaan yhteensä noin 430 000 pakolaista, sillä kotiseudultaan joutuivat siirtymään pois myös petsamolaiset sekä osa Sallan ja Kuusamon asukkaista, yhteensä 23000 henkeä.

  11. Luovutettu Karjala jatkuu • Lisäksi Suomi joutui vuokraamaan Neuvostoliitolle alueita Helsingin läheltä Porkkalasta 50 vuodeksi, jolloin myös Porkkalan asukkaat joutuivat lähtemään evakkoon. Porkkala kuitenkin palautettiin Suomelle vuonna 1955. • Siirtolaisia oli 11 prosenttia kaikista Suomen asukkaista. Noin mittavan joukon sijoittaminen oli varsin suuri operaatio vielä sodan runtelemassa maassa. Sen Suomi toteutti kansainvälistä tunnustusta saaneena tavalla.

More Related