Retoriikka

1. Retoriikka • Retoriikka on aina keskuudessamme • Retoriikan tavoitteena esiintyjän, väitteen, tuotteen tms. uskottavuuden lisääminen, suostuttelu (persuasion) • Retoriikasta on monenlaisia käsityksiä: retoriikka argumentaation täydentäjänä (Aristoteles), argumentaatiolle vastakkaisena (Platon), tai argumentaatio osana retoriikkaa (Perelman, Billig) • Retoriikka ymmärretään yleensä kuitenkin korostetummin strategisena toimintana, kun taas argumentaatiossa korostuu ratkaisuhakuisuus.

2. Mitä ”ratkaisu” tarkoittaa? • Tilanteinen yksimielisyys: joku saa yleisön puolelleen • Ratkaisu, joka tehdään siitä huolimatta, että yksimielisyyttä ei saavuteta (äänestystulos, asiantuntija-arviointi, oikeuden päätös) • Yksimielisyys, joka saavutetaan parhaan käytettävissä olevan tiedon ja argumenttien avulla • Ratkaisu, joka ”osuu oikeaan”: synnyttää kestävää ympäristöä, aikaa kestävää arkkitehtuuria, taloudellista menestystä, jne.

3. Retoriikan kolmijako • ETHOS: puhujan uskottavuuden varmistaminen, yleisökonstruktio (esim. uskottavuus asiantuntijana, ”katu-uskottavuus”) • PATHOS: yleisön mielentilaan, arvoihin ja tunteisiin vetoaminen • LOGOS: itse puheen kyky osoittaa haluttu asia joko aidosti (argumentti) tai näennäisesti • (Aristoteles: Retoriikka)

4. Retoriikan keinoja • Humiliaatio: itsensä alentaminen, vaatimattomuus (”joka itsensä alentaa, se ylennetään”) • Kvantitatiivinen argumentti, jossa viitataan suuriin tai tarkkoihin lukuihin niiden vakuuttavuuden vuoksi • Kvalitatiivinen argumentti, jossa korostetaan yleisön arvostamia ominaisuuksia puolustettavassa kohteessa tai päinvastoin • Halutun atmosfäärin luominen • Naurajien saaminen puolelleen • Kvasi-looginen argumentti eli ”melkein pätevä” päätelmä

5. Esimerkki: asuntopolitiikka • ”Suomessa asuminen on hyvin markkinavaltainen alue ja erityisen markkinavaltaisia ovat pääkaupunkiseudun asuntomarkkinat. Aravavuokra-asuntoja lainoitettiin vuonna 2002 Helsingin asuntokannasta vain vajaa promille eli 276 asuntoa.” (Juntto 2003, 59)

6. Esimerkki: markkinointi • Matinkylän uusi keskus, Espoo • ”Keskustan on oltava asukkaidensa hyvinvointia ja yhdyskunnan tasapainoista kehitystä edistävä 2000-luvun elämäntyylit ja arvot huomioon ottava vetovoimainen ja omaleimainen osa kaupunkia, jonka keskeisiä ominaisuuksia ovat lisäksi: tarkoituksenmukaisuus, toimivuus, terveellisyys, turvallisuus, toteutuskelpoisuus, taloudellisuus, tasa-arvoisuus ja kauneus.” • ”Tasakorkeaa lähiömäistä rakentamista on vältetty.”

7. Esityksen klassinen retorinen rakenne • Johdanto: puhujan ja aiheen esittely • Pääväitteen esittely • Tärkeimmät perustelut • Vasta-argumenttien tarkastelu ja kumoaminen • Mahdolliset lisäperustelut • Yhteenveto

8. Esimerkki: paradoksaalinen avaus • ”Minun ihannekaupunkini on pienimittakaavainen, tiivis, mutta harva” (Osmo Soininvaara kolumninsa avauslauseessa, Helsingin Uutiset 5.1.2005)

9. AAA - tapaustutkimuksia • ABB Strömbergin alue Yhdyskuntarakenteellisesti sopiva täydennysrakentamiseen • Ei merkittäviä menetyksiä luonnolle tai virkistykselle • Hyvä yhteistyö kaupungin ja keskeisen maanomistajan välillä, vähän asukkaita alunperin • Teollisuuden ja asumisen läheisyys potentiaalinen ongelma • ”Osattomien” eli tulevien asukkaiden ääni ei kuulu

10. AAA - tapaustutkimuksia • ”Asuntopoliittisten tavoitteiden toteuttaminen edellyttää kerrosalan suurta määrää. Asuntorakentamisen sijoittaminen olemassa oleva tuotantotoiminta huomioon ottaen johtaa kantakaupunkimaiseen tiiveyteen ja kauttaaltaan melko korkeaan rakentamiseen.” • ”Strömbergin tehtaista ei ole havaittu hajuhaittoja.”

11. AAA - tapaustutkimuksia • Friisilän alue, Espoo • Poikkeusluvilla rakentunut pientaloalue • Alueen saattaminen kaavoituksen piiriin • Rakennusoikeuden kaksinkertaistaminen olevaan verrattuna • Vahva kaupunki, useita ”heikkoja” osallisia • Tiivistämistä ei argumentoitu, vuorovaikutusta ei dokumentoitu

12. AAA - tapaustutkimuksia • Friisilän alue, Espoo • ”Alue on kaupunkirakenteen tiivistämisestä huolimatta tarkoitus säilyttää nykyisen luonteisena pientaloalueena.” • ”Kun tontit rakentuvat vähitellen vaikutukset Friisilän miljöökuvaan pysyvät hallittuina...Friisilän alueen täydentävästä pientalorakentamisesta huolimatta pientaloasumisen ajallisten arvojen ja rakennuskannan monimuotoisuuden säilyttäminen on edelleen mahdollista.”