Yhteiset työpaikat ja työsuojeluvaltuutettujen asema

1. Yhteiset työpaikat ja työsuojeluvaltuutettujen asema Timo Koskinen SAK:n työympäristöseminaari, Kiljava 21.10.2006

3. Yhteisen työpaikan määritelmä Työpaikalla, jolla yksi työnantaja käyttää pääasiallista määräysvaltaa ja jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai korvausta vastaan työskentelevä itsenäinen työnsuorittaja siten, että työ voi vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen on yhteinen työpaikka (työturvallisuuslaki 49 §) Yhteisten vaarojen työpaikan määritelmä Milloin teollisuus- tai liikehallissa taikka vastaavassa yhtenäisessä tilassa toimivien yhden tai useamman työnantajan ja itsenäisen työnsuorittajan työ tai näiden yhteiset toiminnot muulloin kuin 49 §:ssä tarkoitetussa tilanteessa aiheuttavat haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle on yhteisten vaarojen työpaikka. (työturvallisuuslaki 54 §)

4. Työnantajapuolelle saatiin yhteistoimintaan velvoittavat säännökset vuonna 2003 Yhteisellä työpaikalla tulee pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen huolehtia: 1) työpaikalla toimivien työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien toimintojen yhteensovittamisesta; 2) työpaikan liikenteen ja liikkumisen järjestelyistä; 3) työpaikan yleisestä turvallisuuden ja terveellisyyden edellyttämästä järjestyksestä ja siisteydestä; 4) muusta työpaikan yleissuunnittelusta; ja 5) työolosuhteiden ja työympäristön yleisestä turvallisuudesta ja terveellisyydestä. (työturvallisuuslaki 51 §)

5. Yhteisellä työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen varmistettava, että hänen työpaikallaan työtä teettävä ulkopuolinen työnantaja ja tämän työntekijä ovat saaneet tarpeelliset tiedot ja ohjeet työhön kohdistuvista työpaikan vaara- ja haittatekijöistä sekä työpaikan ja työn turvallisuuteen liittyvistä toimintaohjeista. (työturvallisuuslaki 50 §) Yhteisellä rakennustyömaalla on pääurakoitsijan asemassa olevan työnantajan tai, jos sellaista ei ole, rakennushanketta johtavan tai valvovan rakennuttajan tai muun henkilön huolehdittava 51 §:ssä tarkoitetuista velvoitteista. (työturvallisuuslaki 52 §)

6. Työntekijäpuolen henkilöstöedustus yhteisillä työpaikoilla ennen lakiuuudistusta Yhteisen työpaikan työntekijöiden henkilöstöedustus ollut perinteisesti sidottu tiukasti omaan työnantajaan. Henkilöstöedustajan toimintaoikeus lain mukaan kuten tiedonsaanti, asioiden selvitysoikeus ja työn keskeytysoikeus ainoastaan suhteessa omaan työnantajaan tai oman työnantajan kautta. Kunkin työnantajan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö ja korvaukset sidottu oman työnantajan työntekijälukumäärään. ONGELMA 1: Työsuojeluvaltuutetun oikeudet sidottu omaan työnanta- jaan, jolloin yhteinen työpaikka henkilöstöedustuksen näkökulmasta kokonaisuutena ei ole kenenkään hallussa. ONGELMA 2: Valtaosa vakavista työtapaturmista sattuu yhteisillä työpaikoilla. ONGELMA 3: Ulkoistamisen, vuokratyön, toimistohotellien lisään- nyttyä yhä useampi työpaikka on yhteinen työpaikka

7. Työntekijöiden henkilöstöedustuksesta yhteisellä työpaikkalla uudet säännökset syyskuussa 2006 Valvontalakia uudistettaessa ei päästy yhteisymmärrykseen yhteisten työpaikkojen säännöksistä. Asia siirrettiin kolmikantaiseen jatkovalmisteluun. Uudet säännökset voimaan syyskuussa 2006. Uusien yhteisten työpaikkojen työsuojeluedustajia koskevien säännösten mukaan: 1) Jokaisella yhteisellä työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan palveluksessa oleva työsuojeluvaltuutettu on automaattisesti koko yhteisen työpaikan ”yhteinen työsuojeluvaltuutettu”. 2) Yhteisestä työpaikasta ei voida sopia toisin. 3) ”Yhteisen työsuojeluvaltuutetun” säännökset eivät missään määrin vähennä kunkin työnantajakohtaisen työsuojeluvaltuutetun oikeuksia tai asemaa.

8. 4) ”Yhteisen työsuojeluvaltuutetun oikeudet ovat soveltuvin osin samat kuin kullakin työnantajankohtaisella työsuojeluvaltuutetulla ainoastaan sillä poikkeuksella, että työn keskeyttämisoikeus on jatkossakin ainoastaan työsuojeluvaltuutetun oman työnantajan työntekijöiden osalta. Käytäntö ja sopimukset viimeksi mainitun osalta laveampi. • Oikeus itsenäisesti ja oma-aloitteisesti kysellä, keskustella, pyytää selvitystä suullisesti ja kirjallisesti suoraan jokaiselta yhteisellä työpaikalla työtä suorittavalta työntekijältä, työnantajalta ja yrittäjältä. • Ajankäyttömäärä määräytyy soveltuvin osin koko yhteisen työpaikan työnsuorittajamäärän mukaan (työntekijät, yrittäjät jne.) • Korvaukset määräytyvät lisääntyvien työtehtävien mukaan • Koulutusoikeus lavenee käsittämään laajasti kaikki yhteisen työpaikan tehtävät ja niiden mahdolliset vaarat ja uhat.

9. 5) Työsuojelutoimikunnassa käsiteltävä tarpeen mukaan yhteisen työpaikan työsuojeluasioita laajennetulla kokoonpanolla • Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan työsuojelutoimikuntaan kutsuttava tarvittaessa muita työnantajia, näiden henkilöstöedustajia ja itsenäisiä yrittäjiä • Sekä ”yhteisellä työsuojeluvaltuutetulla” että muilla yhteisen työpaikan toimijoilla oikeus ehdottaa asioiden käsittelyä ko. elimessä.

10. Keskeneräisenä asiana on vielä yhteisten vaarojen työpaikkojen tilanne Yhteisten vaarojen työpaikkoja muun muassa • kauppakeskukset, teollisuushallit ja muut laajat työpaikat, joissa sinällään yhteiset tilat, mutta tilojen hallinta eri toimijoilla • Henkilöstöedustuksen kehittäminen tarpeen erityisesti esimerkiksi kauppakeskuksissa, joissa yhteisiä työsuojeluriskejä kuten väkivalta, rikosuhat ja liikekeskuksen rakenteellinen terveellisyys ja turvallisuus. Asia on selvitettävän tällä hetkellä liikealan työnantaja- ja työntekijäpuolen liittojen kesken. Ellei asiaan saada säännöksiä, asian selvittäminen jatkunee keskusjärjestötasolla.

11. Kiitos!