Yhteismetsä omistusratkaisuna

1. Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään Visa Korhonen 0400-694373 visa.korhonen@maanmittauslaitos.fi

2. Esityksen sisältö • Yhteismetsien taustoista • Yhteismetsän perustamisen vaiheet • Perustamissopimus • Yhteismetsän muodostamistoimitus • Tilan tai alueen liittyminen yhteismetsään yhteismetsäosuutta vastaan • Usein kysyttyä

3. Yhteismetsien taustoista • Perinteiset yhteismetsät • asutusyhteismetsät • tilusjärjestely-yhteismetsät • porotilallisten yhteismetsät jne. • Usean metsänomistajan yhdessä perustamat yhteismetsät • Suvun yhteismetsät • Sijoittajien yhteismetsät • Muut yhteismetsät

4. Yhteismetsän perustamisen vaiheet Ajatus yhteismetsän perustamisesta syntyy Ajatuksen kypsyttely ja neuvojen ja kokemusten kuuleminen (Metsäkeskus, Maanmittauslaitos, yhteismetsät) Neuvottelut maanomistajien kesken Perustamissopimuksen laatiminen Ohjesäännön valmistelu Yhteismetsän muodostamistoimitus Osakaskunnan ensimmäinen kokous / Metsäkeskus Ohjesäännön vahvistaminen ja ilmoitus yhteismetsärekisteriin Toiminnan käynnistäminen

5. Perustamissopimuksen sisältö Sopimuksen tarkoitus Yhteismetsän nimi ja kotipaikka Perustajien henkilötiedot Tiedot yhteismetsäksi perustettavista alueista ja niiden pinta-alat Luettelo yhteismetsän osakaskiinteistöistä ja niiden pinta-alat. Osakaskiinteistöjen osuusluvut tai peruste niiden määrittämisestä Yhteismetsän muodostamiseen liittyvät korvaukset tai korvausten laskentaperusteet Ehdotus ohjesäännöksi (liite) Päiväys ja allekirjoitukset

6. Yhteismetsän muodostamistoimitus • Yhteismetsän perustamisesta kannattaa keskustella tulevan/nimetyn toimitusinsinöörin kanssa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa • Toimitus haetaan Maanmittauslaitoksen palvelupisteestä • Hakemuksen allekirjoittavat maanomistajat • Hakemukseen on syytä liittää perustamissopimus • Toimituksessa pidetään 1-2 kokousta • Yhteismetsän ympärysrajat tarkistetaan, pyykit mitataan ja tarvittaessa kadonneet pyykit uusitaan • Toimitus tehdään valtion varoin. Rajankäynnistä ja esimerkiksi ylimääräisten rakennuspaikkojen lohkomisesta voi joutua maksamaan • Voi käynnistyä myös tilan jakamistoimituksen (halkominen / lohkominen) yhteydessä

7. Yhteismetsän muodostamistoimitus Vaiheet: • Ratkaistaan, voiko yhteismetsän perustaa • Päätetään, mistä alueista (kokonaiset kiinteistöt ja määräalat) yhteismetsä muodostetaan • Päätetään, mitkä ovat yhteismetsän osakaskiinteistöt • Vahvistetaan yhteismetsäosuuksien määritysperuste • Tehdään yhteismetsäosuuksien määrittämiseksi tarvittavat arvioinnit • Päätetään osakaskiinteistöjen osuudet • Rajapyykkien mittaus ja mahdolliset rajankäynnit • Käsitellään muut tarpeelliset asiat kuten korvaukset ja tieoikeudet

8. Ratkaistaan, voiko yhteismetsän perustaa Kiinteistönmuodostamislaki 96 § Yhteismetsä voidaan perustaa sellaisista metsätalouden harjoittamiseen käytettävistä tiluksista, jotka muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden Yhteismetsään saadaan ottaa omistajien sopimuksesta myös sellaisia muita tiluksia, joiden käyttäminen muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouteen ei ole tärkeää ja liittäminen on tarpeen tarkoituksenmukaisen kiinteistöjaotuksen aikaansaamiseksi.

9. Ratkaistaan, voiko yhteismetsän perustaa Kiinteistönmuodostamislaki 99 § Jos asianosaiset ovat sopimuksessa sopineet osuuksien suuruudesta tai laskutavasta, yhteismetsän muodostaminen ja tilusten liittäminen yhteismetsään osuutta vastaan suoritetaan sopimuksen mukaisesti, jollei sopimus loukkaa kenenkään oikeutta • sopijapuolten oikeus • yhteismetsän osakkaiden oikeus • pantinhaltijoiden oikeus

10. Esimerkki yhteismetsän muodostamisesta Lähtötilanne: Teerilehto 2:47 Väliharju 2:48 Kuikkalehto 2:49 Suontaus 2:67 Peräpalsta 2:62 Lopputulos: Yhteismetsä 402-874-2-2 Osakastilat ja osuudet 1. Teerilehto 2:47 0,239437 2. Väliharju 2:48 0,211268 3. Kuikkalehto 2:39 0,267606 4. Suontaus 2:67 0,135026 5. Peräpalsta 2:62 0,146663 Yht 1,000000

11. Esimerkki Kangastalon yhteismetsä 564-874-1-3 n. 800 hehtaaria 11 osakastilaa 17 palstaa

12. Tilan tai alueen liittäminen olemassa olevaan yhteismetsään yhteismetsäosuutta vastaan • Tilusten luovuttaja saa luovuttamiaan tiluksia (=tiluksien arvoa) vastaavan osuuden yhteismetsään • Edellytyksenä kiinteistön omistajan ja yhteismetsän välinen sopimus. Sopimuksessa on syytä mainita luovutettavaa aluetta koskevan osuuden suuruus tai ainakin laskentaperuste. • Sopimus ei saa loukata kenenkään oikeutta • Liittäminen tehdään maanmittaustoimituksessa, johon sovelletaan samoja säännöksiä, mitkä edellä yhteismetsän perustamisen yhteydessä on kerrottu • Toimitus tehdään valtion varoilla. Rajankäynneistä voi voi joutua maksamaan • Lopputuloksena kiinteistö tai alue on osa yhteismetsää ja luovuttaja saa osuuden yhteismetsään

13. Usein kysyttyä yhteismetsästä • Mikä on haamutila? • Voivatko yhteismetsän alueet tai osakastilat sijaita eri kunnissa ?

14. Mikä on haamutila • Haamutila on tila, jolla ei ole maa- tai vesialuetta, vaan ainoastaan osuus yhteiseen alueeseen, esimerkiksi YHTEISMETSÄÄN • Haamutilaa käsitellään kuten tavallistakin tilaa; sen voi myydä, ostaa, kiinnittää, lainhuudattaa, jakaa jne. • Haamutila syntyy mm., kun koko kiinteistö liitetään yhteismetsään ja luovuttajalle muodostetaan tila, joka käsittää tilan arvoa vastaavan osuuden yhteismetsään

15. Esimerkki haamutilasta Haamutila

17. Voivatko yhteismetsän alueet tai osakastilat sijaita eri kunnissa? • Kyllä voivat • Eri kunnissa olevat yhteismetsän alueen näkyvät kiinteistörekisterissä kunnittain omalla tunnuksellaan • Esim. Makkosen yhteismetsä 140-874-2-1 • 140-874-2-1 • 148-874-5-1 • 762-874-4-1 • 925-874-1-1 • Yhteismetsän osakastila voi olla missä päin tahansa Suomea • Yhteismetsällä pitää olla kotipaikka

18. Kuvat Veijo Vilska • Lisätietoa: • www.maanmittauslaitos.fi • (Kiinteistöt / Maanmittaustoimitukset / Yhteismetsätoimitukset) • esitteet Kiitos mielenkiinnosta ja tervetuloa keskustelemaan!