1 / 27

LAPSEN JA PERHEEN KOHTAAMINEN MONIKULTTUURISESSA PÄIVÄKODISSA

LAPSEN JA PERHEEN KOHTAAMINEN MONIKULTTUURISESSA PÄIVÄKODISSA. 12.00–12.45 Tervetuloa Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen monikulttuurisessa päiväkodissa Arniika Kuusisto , projektitutkija, Monikulttuuriset lapset ja aikuiset päiväkodeissa (MUCCA) – hanke

marika
Télécharger la présentation

LAPSEN JA PERHEEN KOHTAAMINEN MONIKULTTUURISESSA PÄIVÄKODISSA

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. LAPSEN JA PERHEEN KOHTAAMINEN MONIKULTTUURISESSA PÄIVÄKODISSA 12.00–12.45 Tervetuloa Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen monikulttuurisessa päiväkodissa Arniika Kuusisto, projektitutkija, Monikulttuuriset lapset ja aikuiset päiväkodeissa (MUCCA) – hanke 12.45–13.20 Kokemuksia kulttuurisesti monimuotoisten päiväkotien arjesta Merja Puurula, johtaja, ja Päivi Uusimäki, lastentarhanopettaja, päivähoitoyksikkö Kivilinna-Portti, Kivikko Tommi Pesonen, johtaja, päivähoitoyksikkö Hertta-Susanna, Länsi-Pasila Nina Onufriew, päivähoidon kehittämiskonsultti, Sosiaalivirasto, Helsinki 13.20–14.10 Keskustelua 14.10–14.30 Tauko 14.30–15.15 Perheen kohtaaminen ja kasvatuskumppanuus monikulttuurisessa päiväkodissa Mohamud Ahmed, monikulttuurisuuden asiantuntija, asioimistulkki, Väestöliiton Kotipuu 15.15–16.00 Keskustelua Seminaarin päätös

  2. Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen monikulttuurisessa päiväkodissa MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

  3. Monikulttuuriset lapset ja aikuiset päiväkodeissa (MUCCA) -hanke • Toimintatutkimuksena toteutettava tutkimus- ja kehittämisprojekti 10/08–12/09 (HKI SOSV & Hy) • Lähtökohtana tutkimuspäiväkotien toimijoiden (lapset, perheet, työntekijät) tarpeet liittyen kulttuurisesti monimuotoiseen toimintaympäristöön • Tutkimustietoa ja kehittämishankkeiden tuloksia hyödynnetty kehittämistoiminnan perustana • Kehittämisteemojen kohdennettu tutkimuspäiväkodeissa lapsiryhmän tarpeisiin • Toimivien käytäntöjen näkyväksi tekeminen ja levittäminen, uusien toimintamallien kehittäminen MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

  4. Hankkeen toimintamallin kuvaus MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

  5. Hanketoimintaa • Hankkeen käynnistäminen henkilöstöjen ryhmäkeskusteluilla työyhteisöittäin: • Mitä monikulttuurisuus merkitsee meidän päiväkodissamme? Miten se näkyy? • Miten rikastuttaa arkea, entä mitä kehittämishaasteita nykytilanteessamme on?  Monikulttuurisuuskäytänteiden kehittäminen päiväkodeissa: • Monimuotoisuutta esiin tuovat näyttelyt, näytelmät, juhlat, taideprojektit, jne. • Vanhemmat mukaan toimintaan • Tutkimuspäiväkotien tarpeisiin räätälöidyt iltapäiväseminaarit • Hankintatukea monikulttuurisen toimintaympäristön vahvistamiseen • Hankkeelle suunniteltu Kristiina Louhen julistekuva • Kartoittavat kyselyt päiväkodeissa ja seminaareissa • Internet-sivuston mucca.fi avaaminen ja ylläpito • Intensiivisemmät havainnointi- ja yhteistyöjaksot tutkimuspäiväkodeissa • Vanhempien haastattelut MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

  6. Hankkeen Internet-sivusto MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

  7. LAPSEN KASVUN JA KEHITYKSEN TUKEMISEN HAASTEITA MONIKULTTUURISESSA PÄIVÄKODISSA • Kulttuurisen kuvaston yksipuolisuus  ulossuljetuksi tuleminen • Eriyttämisen tavat jos monikulttuurisuus päiväkodissa uutta • Joskus syrjintää; kiusaaminen – usein taustalla vanhempien asenteet • Rikkautena & haasteena lapsiryhmien heterogeenisuus • Monimuotoisuus voimavarana kasvuympäristössä! (mm. suvaitsevaisuus: ’värisokeat’ lapset Helsingin monikulttuurisuustaskuissa / Koskela, 2002) • Erilaiset tuen tarpeet (mm. kielitaidon tasot, sosiaaliset taidot) • Miten tukea kieli- ja kulttuuri-identiteettien kirjoa? • Perheiden pahoinvointi, sosiaaliset ongelmat • Lisäresurssoinnin tarve! • Pienryhmätoiminnan suunnittelu ja toteutus, lasten (kielen)kehityksen tukeminen • Kasvatuskumppanuuden rakentaminen eri kielisten perheiden kanssa • Monikulttuuriset työntekijät työyhteisössä rikkaus! • Kotikielten kerhot, oman uskonnon tuokiot joulukirkon tms. aikana • Vanhemmilla joskus huolta lasten suomen kielen kehityksestä MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

  8. HOMMA HANSKASSA! PÄIVÄKODIN MONIMUOTOISUUS RIKKAUTENA

  9. PÄIVÄKODIN KASVUYMPÄRISTÖ • Arvot läsnä kaikessa kasvatustoiminnassa • Tukeeko oppimisympäristö monimuotoisuutta? Millaisen ensivaikutelman päiväkodista saa? Rikkaus vai rajoite? • Kasvatuskumppanuus: Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen yhdessä vanhempien kanssa MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

  10. PÄIVÄKODIN MONIMUOTOISUUS • Lapsi tulee päiväkotiin monisyisen arvomaailman kanssa (koti vs. pk?) • Jotta jokainen lapsi ja perhe kohdataan arvostavasti, tarvitaan aikaa tutustumiseen: Millaista tukea tämä lapsi tarvitsee ja miten sitä voitaisiin hänelle antaa? • Avoin suhtautuminen kulttuurisia ja uskonnollisia taustoja kohtaan! • Monimuotoisuuden tiedostaminen kantaväestön ja toisaalta vähemmistöryhmien sisällä (mm. uskonnot) • Riskinä sisältöjen ja toimintatapojen ohentuminen (Kalliala 2001; 2005; Kuusisto & Lamminmäki-Vartia, 2010a; 2010b) Päinvastoin: Monimuotoisuus mahdollisuus rikastaa niitä! MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

  11. KUKA MINÄ OLEN? • Voidakseen kohdata toisen myönteisellä tavalla, on ensin kohdattava itsensä: Millaisia asioita pidän tärkeänä? Millainen maailmankatsomus minulla on? Mihin koen kuuluvani? • On tärkeää tunnistaa myös pelkonsa ja ennakkoluulonsa, jotta ne eivät ole esteenä toisten kunnioittavalle kohtaamiselle • Kulttuurien (Bennett, 1993) ja uskontojen (Abu-Niemer, 2001) kohtaamiseen liittyvä sensitiivisyys ei kehity itsestään ympäristön monimuotoistuessa! • Työskentelymalli aikuisille: 1. Tunne itsesi, 2. Kohtaa toinen, 3. Mitä voisimme tehdä yhdessä? (Bennett, 1993) • Lasten kanssa: maalataan vesiväreillä oma kuva. Mietitään omaa silmien, hiusten, ihon väriä – miten sekoittaisin väreistä juuri oikean sävyn? Kaikki ovat aivan ainutlaatuisen näköisiä ja kokoisia – se on suuri rikkaus! Järjestetään kuvista näyttely seinälle. MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

  12. ARVOSTAVA KOHTAAMINEN • Sukupuolisensitiivisyys, uskontosensitiivisyys, kulttuurisensitiivisyys kasvatuksessa  erilaisuuden tunnistaminen ja aktiivinen huomioiminen • JOKAINEN lapsi ja aikuinen kohdatuksi myönteisellä tavalla päiväkodissa JOKA PÄIVÄ – ei vain rimpsumekkoiset prinsessat! • Toista arvostavan käytöksen huomioiminen ja mallin näyttäminen – ettei aina keskitytä vain huonosta käytöksestä torumiseen • Ikärasismi pois suhteessa lapsiin! Kunnioittava asenne! (pienimmätkin mukaan; ’päiden yli puhuminen’  leikki jatkuu, mutta viesti meni perille) • Lasten kanssa: ’VIIKON HENKILÖ’ MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

  13. TUNTOSARVET KÄYTTÖÖN! • Monikulttuurisessa päiväkodissa suvaitsevaisuus ei yksin riitä!  Antirasistinen kasvatusote • Myös hienosyisen kiusaamisen aistiminen ja siihen puuttuminen HETI – arjen kiireistä huolimatta! • Erityishuomiota tarvitsevat lapset; mm. perheiden sosiaaliset ongelmat - ”Mun isi aina juo”: Milloin & miten puuttua? • Se, ettei ota kantaa, voi olla kannanotto: ”tästä ei voi puhua” • Omien virheiden myöntäminen! Lapsilla vahva oikeustaju! Syytä EI saa vierittää lapselle: ”Minä otan vain hiljaisia käsiä..” • Lapset aistivat aikuisten asenteen jo äänensävyistä ”No en varmana oo!” (S L-V) MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

  14. JUHLAT PÄIVÄKODISSA • Suomalaisen kulttuuriperinteen siirtäminen, myös muihin perinteisiin tutustuminen  yhteisiä elämyksiä ja juhlaa • Monikulttuurinen päiväkoti on usein myös moniuskontoinen yhteisö • Katsomuskasvatuksen tulee sisältää kaikki lapsiryhmässä läsnä olevat uskonnot (Vasu 2005; EOPS 2000) • Moniuskontoisessa ympäristössä oman identiteetin merkitys korostuu: yhteiset & omat tuokiot (esim. Kuukka & Lehtinen, 2000. ’Oikeat vaakakupit - kertomuksia kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden piiristä. ’ Helsinki: Lasten Keskus) • Uskontojen ja kulttuuriperinteiden juhlien huomioiminen silloin kun ne ovat jonkun lapsen elämässä ajankohtaisia • Valokuvien / esineiden tuominen päiväkotiin; maistiaiset MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

  15. TEHDÄÄN YHDESSÄ! • Itsensä ilmaiseminen: taito- ja taidesisällöt • Tasa-arvoa ja onnistumisen elämyksiä vertaisryhmässä myös kieltä vasta opetteleville • Yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen – lapsiryhmässä, mutta myös (iso)vanhemmat mukaan • Retket, ympäristötaide – lähiluonnon suojeleminen, eläimistö, lähiympäristön ‘haltuun ottaminen’ • Maalausprojekti; tai perheiden urheilupäivä johon jokainen perhe tuo yhden lajin MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

  16. ”SAANKO TULLA LEIKKIIN MUKAAN?” • Leikkisanaston perusteet avaimena vertaisryhmän sosiaaliseen jäsenyyteen  Kielitaito: motivaatio, sanasto, kaverit! • Kotikielten huomioiminen päiväkodissa: - Kielitaitojen merkityksen korostaminen vanhemmille, tukeminen kotikielen ylläpitoon - Fraasit kotikielellä: ’Kiitos!’, ’Hyvää ruokahalua!’  ’Virallinen’ asema kodin ulkopuolella; kotikieli positiivisena lisätaitona  identiteetin tukeminen • Kotikielten tuokiot jos henkilöstöllä kielitaitoa • Lasten kanssa: kaveriarvonta; ohjattu leikki MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

  17. MAISTIAISIA MAAILMALTA • Ruokaperinne on tärkeä osa kulttuuria: kurkistuksia erilaisiin perinteisiin ja kotien herkkumaailmaan • Suomalaiset perinneruuat: Mitä lapset söivät isovanhempien aikaan? Mitä syödään jouluna? Entä mitä lapset syövät eri maissa? (herkkuja kalakukosta baklavaan..) • Nyyttikestit tai grillijuhlat perheiden kanssa • Vanhemmat tai henkilökunta voivat avustaa välipalojen valmistuksessa - makuelämyksiä • Lasten kanssa: ’Matkustan ympäri maailmaa’ – leivän ja piimän ohelle myös muut herkut MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

  18. PIENRYHMÄTOIMINTA • Pienessä ryhmässä toimimisella paljon etuja sekä kantasuomalaisten että maahanmuuttajataustaisten lasten kannalta • Matalampi kynnys osallistua; oma vuoro kohdalle useammin • Vuorovaikutuksen määrä ja laatu tukevat oppimista paremmin • Erilliseen ’eriyttämiseen’ ei ole tarvetta  sosiaalinen ulossulkeminen ja kategorisointi (ruskea vs. kultainen) vähenee (”Ai niin, Abridahmanhan ei saa osallistua tähän..” / S L-V) • Perhetaustojen huomioiminen, esim. oman uskonnon tai kotikielen tukeminen luontevaa  identiteettien tukeminen • Pienryhmätoiminnan ei tarvitse kulkea ’S2’(tms) alla • Kielenopetuksen (S2) materiaaleista ja menetelmistä paljon soveltamismahdollisuuksia koko ryhmälle MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

  19. KASVATUSKUMPPANUUS • Kasvatuskumppanuuden luominen ja luottamuksen rakentaminen vaatii aikaa jos yhteistä kieltä ei ole • Vanhemmille avataan yhdessä kasvattamisen mallia: toimimme yhdessä lapsenne parhaaksi! • Vanhempia rohkaistaan mukaan päiväkotiin • pehmeä lasku, muutoksen silloittaminen • Connected Day • myös vanhemmille tietoa ja luottamusta • Yhteiset sosiaaliset tapahtumat  verkostot • Joulujuhlien jne. sisällön avaaminen räätälöidyissä vanhempainilloissa; Talvilaulajaiset • Yhteiset projektit, tuokiot, sadutus jne. (Sadutusohjeet eri kielillä: Karlsson, Levamo & Siukonen, 2006) MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

  20. Bangladesh MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

  21. Kotitalo Somalian maaseudulla MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

  22. Mummon talo Marokossa MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

  23. Muumiperheen iloa MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

  24. Senegalista: aasi, Senegalin lippu, mangopuu, meri, aurinko MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

  25. Sisilian tulivuori Etna MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

  26. Omakuvia seinällä MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

  27. Kiitos! www.mucca.fi MUCCA / Arniika Kuusisto 2009

More Related