Matti Suoraniemi 09F

1. Matti Suoraniemi 09F

2. joonian kapina • Persia valloitti Joonian vuonna 547 eaa. • Hallitakseen Joonian kaupunkivaltioita, Persian kuningas Kyyros II Suuri lähetti jokaiseen polikseen tyrannin • 499 eaa. Miletuksen kansa nousi tyrannia vastaan • Johtohahmona Aristagoras • Kapina levisi laajalle alueelle • Aristagoras pyysi apua Eretriasta ja Ateenasta • 498 eaa. Eretrian ja Ateenan joukot tuhosivat Sardiksen, Persian Kreikan maaperän pääkaupungin • Kapina jatkui aina vuoteen 494 eaa., kunnes Persian joukot löivät Joonian kapinalliset Ladeen meritaistelussa • Kapina kukistettiin kokonaan 493 eaa.

3. persialaisten ensimmäinen invaasio • Persian kuningas DariusI halusi turvata oman valtakuntansa • Hän päätti hyökätä ja valloittaa Kreikan osaksi Persian valtakuntaa • Hän halusi myös kostaa Eretrialle ja Ateenalle Sardiksen polttamisen • Ensimmäinen invaasio alkoi 492 eaa. • Persialainen kenraali Mardonios johti kostoretken Kreikkaan ja valtasi Makedonian ja Traakian • 490 eaa. Dareios I matkasi kohti Kreikkaa • Matkalla valloitti useita saaria, mm. Eretrian • 25 000 sotilasta laskeutui syyskuussa maihin Attikaan, Marathonin lahteen, 35 kilometrin päähän Ateenasta • Persialaisten eteneminen pysäytettiin Marathonin taistelussa

4. marathonin taistelu • Taistelu käytiin Persian valtakunnan ja Ateenan välillä syyskuussa vuonna 490 eaa. • Ateena sai apua Plataiasta • Invaasion toinen yritys ateenalaisten kukistamiseksi. • Kaksi vuotta aikaisemmin myrsky tuhosi Persian laivastonmatkallaan Ateenaan • Joukot tarkkailivat toisiaan kahdeksan päivää • Yhdeksäntenä päivänä persialaiset aloittivat etenemisen • Kreikkalaiset myös, lähinnä siksi, koska heidän oli ehdittävä persialaisten kimppuun ennen heidän ratsujoukkojensa hyökkäysvalmiutta • Hyökkääjät saartoivat persialaisten joukot • Suurten menetysten jälkeen persialaiset pakenivat laivoilleen

5. marathonin taistelu • Milititadesymmärsi että persialaiset saattaisivat hyökätä laivastollaan suojaamattomaan Ateenaan. • Armeija marssi pikavauhtia takaisin Ateenaan ja ehti juuri ennen persialaisten tuloa • Nähdessään kreikkalaiset persialaiset päättivät olla hyökkäämättä • Marathonin taistelu päätti kymmenen vuotta kestäneen konfliktin Kreikan ja Persian välillä. • Persialaiset lyötiin ensimmäistä kertaa taistelussa maalla.

6. interbellum • Ensimmäisen hyökkäyksen epäonnistuttua Darius ryhtyi kokoamaan uutta sotajoukkoa • 496 eaa. egyptiläiset nousivat kapinaan, lykäten hyökkäystä • Dariuspäätti marssittaa armeijansa Egyptiin lopettaakseen kapinan, mutta menehtyi itse ennen sitä • Valtaistuimen peri hänen poikansa Kserkses I • Kserkses murskasi kapinoitsijat • Aloitti nopeasti uudelleen Kreikan invaasion suunnittelun • Neljän vuoden valmistelun jälkeen 491 eaa. Kserkses kutsui koolle armeijansa,joka koostui Herodotoksen mukaan 46 maan kansalaisista

7. persialaisten toinen invaasio • Kostonhimoinen Kserkses I lähti vuonna 480 eaa. suuren sotajoukon kanssa kukistamaan kreikkalaisia • Herodotos kirjoitti joukkojen määrän olleen 1,7 miljoonaa, mutta lukua on epäilty • Nykyään uskotaan armeijan koon olleen n. 200 000 sotilasta • Persialaisia vastaan nousi kreikkalaisten liitto, jota johtivat Sparta ja Ateena • Kuitenkin monet kreikkalaiskaupungit, mm. Theba, asettuivat persialaisten puolelle, joita pitivät sodan varmoina voittajina • Päästäkseen käsiksi Kreikan eteläosaan jalan, persialaisten tarvitsisi kulkea kapean Thermopylain solan lävitse

8. thermopylain taistelu • Kserkses suunnitteli kulkevansa Thermopylain solan lävitse Olympialaisten aikaan • Hän tiesi että spartalaiset pitivät olympialaisten keskeyttämistä jumalattomana tekona • Vastoin odotuksiaan Spartan kuningas Leonidas piti vaaraa niin suurena, että lähti 300 henkisen eliittijoukkonsa kanssa Thermopylain solaan • Spartalaiset saivat täydennystä muista kaupunkivaltioista • Yhteensä kreikkalaisia oli n. 7000 • Persialaisten saavuttua, taistelua edelsi kolmepäiväinen odotus • Persialaiset odottivat kreikkalaisten hajaantuvan nähdessään valtavan armeijan • Lopulta Kserkses komensi armeijansa hyökkäykseen

9. thermopylain taistelu • Kreikkalaisten sijainti solassa oli taktisesti kestävä • He kestivät persialaisten hyökkäyksiä kahden päivän ajan • Toisen päivän loppupuolella kreikkalainen asukas Ephialtes petti kreikkalaiset kertomalla vuoritiestä, joka johti kreikkalaisten joukkojen selustaan • Tajuttuaan toivottoman tilanteen Leonidas käski suurimman osan liittolaisien joukosta perääntymään • Hän jäi taistelemaan n. 2000 sotilaan kanssa ja suunnitelmana oli tappaa niin monta persialaista kuin mahdollista • Lopputuloksena oli persialaisten voitto, mutta voitto ei tullut helposti

10. artemisionin meritaistelu • Persialaiset pyrkivät pääsemään etelä-Kreikkaan myös meritse • Persialaisten laivaston suuruus oli n. 800 laivaa • Kreikan kaupunkivaltioiden liittouma taisteli persialaisten laivastoa vastaan 271 triremen kanssa • Taistelu käytiin samaan aikaan kuin Thermopylain taistelu • Kreikkalaiset taistelivat persialaisia vastaan Artemisionin niemessä kahden päivän ajan • Menetykset olivat melko samansuuruisia, joskin kreikkalaisten pienemmälle laivastolle se oli liikaa • Suunnitelmana oli pysäyttää hyökkäykset sekä Artemisionissa että Thermopylaissa • Kuullessaan Leonidaksen epäonnistumisesta, kreikkalaiset perääntyivät • Tuloksena Attika oli avoimena persian hyökkäykselle

11. ateenan menetys • Uhan ollessa läsnä, Ateenan väestö evakuoitiin Salamiin saarelle • Kreikkalaisten liittouma perusti puolustuslinjan Korintin kannakselle rakentamalla muurin • Ateena jätettiin persialaisille ja Ateenan Akropolikseen linnoittautuneet joukot lopulta lyötiin lyhyessä taistelussa • Kserkses antoi komennon tuhota Ateena maan tasalle • Persialaiset olivat valloittaneet suurimman osan Kreikkaa, vaikkakin se oli ollut vaikeampaa kuin Kserkses oli suunnitellut • Nyt hänen tärkein tavoitteensa oli valloittaa loput Kreikasta niin nopeasti kuin mahdollista • Tuhoamalla lopullisesti liittouman laivaston, hän voisi pakottaa liittoumaa antautumaan

12. salamiin meritaistelu • Myös kreikkalaiset suunnittelivat meritaistelua ylivoimaista vihollistaan vastaan • Kreikkalaiset houkuttelivat persialaiset taistelemaan ahtaaseen Salamiin salmeen • Lopulta Persian laivasto lankesi ansaan • Ahtaassa salmessa persialaisten laivaston suuruudesta tuli haitta ja muodostelmat hajosivat • Huomatessaan tilaisuutensa tulleen, kreikkalaiset hyökkäsivät laivaston kimppuun • He upottivat ja valloittivat ainakin 200 alusta • Voitokas taistelu varmisti Peloponnesoksen turvallisuuden • Herodotoksen mukaan Kserkses suunnitteli tappion jälkeen pengertien rakentamista, jotta pääsisi Ateenasta evakuoitujen kimppuun • Suunnitelma hylättiin ja Kserkses pakeni takaisin Aasiaan ottaen mukaansa valtaosan armeijastaan

13. potidean ja olynthuksen taistelut • Kenraali Mardonius jäi vapaaehtoisesti Kreikkaan pienemmän armeijan kanssa samalla luvaten kuninkaalleen vievänsä loppuun valloitusretken • Herodotoksen mukaan kenraali Artabazoksen kuljetettua Kserkseksen takaisin Aasiaan 60 000 miehen saattueessa, hän päätti Mardoniuksen luokse palatessaan hyökätä kapinoivaan Potideaan • Valloitusyritykset kestivät kolme kuukautta • Potidean piirityksen aikana Arthabazos myös hyökkäsi Olynthukseen ja kukisti kaupungin kapinalliset • Persialaiset yrittivät päästä käsiksi kaupunkiin meren kautta matalan vuoroveden aikaan • Palaava vuorovesi kuitenkin saattoi useat sotilaat veden varaan hukuttaen monia ja pinnalla olevat tapettiin veneissä olevien potidealaisten toimesta • Lopulta Arthabazos joutui perääntymään Potidea & Olynthus

14. viimeiset hetket lähestyvät • Kenraali Mardonius talvehti Boiotiassa ja Thessaliassa • Ateenalaiset pystyivät palaamaan tuhottuun kaupunkiinsa talven ajaksi • Talven aikana liittouman keskuudessa oli pientä jännitettä • Erityisesti ateenalaiset tunsivat olonsa hyväksikäytetyiksi • Heidän laivastonsa oli elintärkeä Peloponnesoksen turvaamisessa, mutta heitä ei kannaksen puolustus suojellut • He vaativat, että liittouman joukot marssisivat Peloponnesoksesta Attikaan vuoden alussa turvaamaan heitä • Vaade ei käynyt toteen ja ateenalaiset kieltäytyivät liittymästä liittouman laivastoon • Molempien joukkojen meri- ja jalkavoimat piileskelivät omilla alueillaan, eivätkä uskaltaneet aloittaa taistelua

15. viimeiset hetket lähestyvät • Saadakseen Ateenan laivaston pois taistelusta, Mardonius tarjosi Ateenalle rauhaa, itsehallintoa ja aluelaajennusta • Ateenalaiset kieltäytyivät, ja joutuivat jälleen perääntymään kannaksen eteläpuolelle • Mardonius toisti uudelleen tarjouksensa ja Ateena, yhdessä Plataian ja Megaran kanssa, lähetti Spartaan lähettiläitä pyytämään apua • Samalla he uhkasivat liittyä Persian joukkoihin jos apua ei kuuluisi • Vastauksena Sparta kokosi suuren armeijan Peloponnesoksen kaupungeista ja lähtivät apuun • Mardoniuksen kuullessa kreikkalaisten armeijan olevan liikeellä, hän perääntyi Boiotiaan, lähelle Plataiaa • Hän yritti houkutella kreikkalaiset aukealle alueelle, jotta voisi käyttää ratsujoukkojaan

16. plataian taistelu • Pausaniuksen komennossa oleva liittouman joukko ei kuitenkaan langennut ansaan vaan jättäytyi ylängölle • Mardonius käski ratsumiesten hyökätä siitä huolimatta, mutta yritys epäonnistui ja ratsumiesten komentaja kuoli • Ensimmäisen yhteenoton voitto houkutteli kreikkalaisia lähestymään persialaisia silti edelleen pysyen ylängöllä • Tuloksena persialaisten onnistui katkaista kreikkalaisten huoltoyhteydet ja pakottiaaheidät perääntymään uusiin asemiin • Huomatessaan tilaisuutensa koittaneen, Mardonius komensi koko armeijansa hyökkäykseen • Persialainen jalkaväki ei kuitenkaan pärjännyt raskaasti panssaroiduille hopliiteille • Lopulta spartalaiset murtautuivat Mardoniuksen henkivartijoiden linjan lävitse ja tappoivat hänet • Artabazos pakeni komennossaan olevien 40 000 persialaisen kanssa Thessaliaan vievää tietä pitkin

17. plataian taistelu • Voitokkaat kreikkalaiset jatkoivat etenemistään samalla kun johtajansa menettäneet persialaiset pakenivat kohti leiriään • Persialaiset puolustivat leirinsä muureja, mutta lopulta kreikkalaiset pääsivät sisään ja taistelun loputtua henkiin jäi vain 3000 antautunutta persialaista • Voiton innoittamana liittouman laivasto löi persialaisten laivaston rippeet Mykalen taistelussa • Vuosien saatossa Persia ja Kreikan kaupunkivaltiot ajautuivat jälleen kahinoihin, mutta Persia ei kuitenkaan enää yrittänyt suoranaisesti vallata Kreikkaa samalla tavalla. • Eräänlaisena jatkona persialaissodille voidaan nähdä Aleksanteri Suuren noin 150 vuotta myöhemmin aloittama sotaretki, jossa persialaiset kukistettiin täydellisesti.