1 / 26

Yrjö Taivainen Tekniikan Akateemisten Liitto TEK neuvottelujohtaja, DI 18.11.2008 TKK

Yrjö Taivainen Tekniikan Akateemisten Liitto TEK neuvottelujohtaja, DI 18.11.2008 TKK. Akavalaisuuden alkuajat. Ensimmäiset akateemisten alojen valtakunnalliset yhdistykset syntyivät 1800-luvun puolivälin tienoilla. Suomen lääkäriseura 1835. Suomen Yleinen Lääkäriliitto 1910.

marlo
Télécharger la présentation

Yrjö Taivainen Tekniikan Akateemisten Liitto TEK neuvottelujohtaja, DI 18.11.2008 TKK

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Yrjö Taivainen Tekniikan Akateemisten Liitto TEK neuvottelujohtaja, DI 18.11.2008 TKK

  2. Akavalaisuuden alkuajat • Ensimmäiset akateemisten alojen valtakunnalliset yhdistykset syntyivät 1800-luvun puolivälin tienoilla. • Suomen lääkäriseura 1835. Suomen Yleinen Lääkäriliitto 1910. • Tekniska Föreningen i Finland 1880. • Suomenkielisten Teknikkojen Seura STS 1896. • Metsänhoitajat 1877, hammaslääkärit 1892, agronomit 1987 • Seurat alkoivat kehittyä edunvalvontajärjestöiksi 1917 jälkeen. • Voimakas inflaatio ja palkkasuhteiden mullistus. • Uusia yhdistyksiä: papit, upseerit, farmaseutit, insinöörit, opettajat, virkamiesyhdistyksiä. • Suomen Ekonomiyhdistys 1935.

  3. Suomalainen työmarkkinajärjestelmä syntyy • 24.1.1940 Tammikuun kihlaus, joka loi pohjan järjestäytyneelle työmarkkinaneuvottelu- ja sopimusjärjestelmälle. • 1944 toimihenkilökeskusjärjestö Henkisen Työn Keskusliitto. Mukaan akateemisia liittoja. • Ensimmäinen yleissopimus STK:n kanssa 1948. Akateemiset jäivät ulkopuolelle. • 1946 keskusjärjestö STTK. Yleissopimukseen 1950 maininta työehtosopimuksista. • 1943 ja 1944 virkamiehille Neuvotteluoikeuslait. • Akateemisten alojen etujärjestötoiminta vilkastui toisen maailmansodan jälkeen. Suomen Kemistiliitto, Valtion Diplomi-insinöörien Liitto, Suomen Lakimiesliitto.

  4. Akateemis-ammatillinen valtuuskunta - AKAVA • Pelättiin virkapalkkojen ja virkamiesten yhteiskunnallisen aseman romahdusta. • Henkisen Työn Keskusliitto ei ajanut akateemisten asiaa. • 1950 ensimmäiset vapaat työehtosopimusneuvottelut palkkasäännöstelyn jälkeen. STK-SAK • 14.12.1950 Akateemis-ammatillinen valtuuskunta – AKAVA • 1952 ensimmäiset työtaistelut: lääkärit, assistentit, metsänhoitajat • 23.2.1954 AKAVA keskusjärjestöksi. N. 19 000 jäsentä. • AKAVA oli virkamiesten etuja ajava järjestö. • 1956 ensimmäinen kunnallinen työtaistelu.

  5. Kehittyvä AKAVA • Solidarinen palkkapolitiikka ja TUPO ratkaisut 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla johtivat akavalaisten realipalkkojen laskuun. • Yksityisen sektorin neuvottelutoimintaan perustettiin Ylempien Toimihenkilöiden neuvottelukunta ( YTN ) 1973. • Yksityinen sektori AKAVAan 1976: insinöörit, diplomi-insinöörit ja ekonomit. • AKAVAan liityi myös opettajat. • Yksityisen sektorin sopimustoiminnan kehitys alkuun. Perussopimus STK-YTN 1975. • Ensimmäinen teollisuuden työehtosopimus 1994. • AKAVALLA tasaisen kehityksen kausi. • Palkkakehitys positiiviseksi 1994 vuodesta lähtien.

  6. Työehtosopimustoiminta neuvottelujärjestöille • 1993 Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN. V. 2007 Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry. • 1994 AKAVAn julkisen sektorin neuvottelujärjestö AKAVA-JS. Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO v. 2005. • 2006 Tekniikan ja Peruspalvelujen Neuvottelujärjestö KTN mukaan akavalaiseen edunvalvontaan. • AKAVA luovutti työ- ja virkaehtosopimusten neuvotteluoikeuden neuvottelujärjestöille 1995. • AKAVA-JS kirkko, kunnat ja valtio. • YTN teollisuus ja palvelualat. • Neuvottelujärjestöt eivät ole suoranaisesti AKAVAn jäseniä. • KTN jäsenistä 57 % akavalaisia 43 % STTK:ssa.

  7. Akava • Työmarkkinakeskusjärjestö • perustettu 1950 • Järjestäytymisperiaate • tutkintoliitto- tai ammattikuntaliitto • korkea-asteen koulutus • tehtäväasema • Strategiset roolit • edunvalvoja ja vaikuttaja • asiantuntija • korkeakoulutettujen voimien kokoaja ja yhdistäjä • jäsenjärjestöjen palvelu

  8. Akava-yhteisö • 31 jäsenjärjestöä • 2 neuvottelujärjestöä: • Julkisen alan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO • Ylempien Toimihenkilöiden YTN ry • Lisäksi tiivis yhteistyö KTN:n kanssa • 15 aluetoimikuntaa + AKAVA-Åland • 498 000 jäsentä, joista 101 000 opiskelijoita • Yhteisöstrategia • yhteisö ajaa akavalaisten etuja työelämässä ja yhteiskunnassa • yhteisö tukee akavalaisten vaikutusmahdollisuuksia työssään

  9. Akavan tehtävät • Yhteiskunnallinen edunvalvonta • talous-, sosiaalipolitiikka, verotus • koulutus- ja työvoimapolitiikka • työelämän kehittäminen ja tasa-arvo-politiikka • hyvinvointiyhteiskunta • Tulopolitiikka • sopimukset ja suositukset • tulonjako • Kansainvälinen edunvalvonta • Pohjoismaat, eurooppataso, globaalisuus • työvoiman liikkuvuus • Järjestötoiminnan infrastruktuuri • järjestäytyminen • tutkimus- ja muut asiantuntijapalvelut • jäsenjärjestöjen tukeminen

  10. Akavalaisia erityispiirteitä • Korkeasti koulutettujen lukumäärä, Akavan jäsenmäärä ja vaikutusmahdollisuudet kasvavat • Vastuullinen asema työssä • Pitkä koulutus ja jatkuva kouluttautuminen • Edunvalvontatarpeet • palkkapolitiikka • veropolitiikka • koulutuspolitiikka • sosiaalipolitiikka • työssä jaksaminen • Järjestöllinen toimintakulttuuri • ammattikunta/tutkintopohja järjestäytymisessä • ammatti-identiteetti • ammatillinen edunvalvonta

  11. Akavan ja neuvottelujärjestöjen päätöksenteko jäsenjärjestöt JUKO:n kokous JUKO:n hallitus liittokokous neuvottelukunnat hallitus jaostot YTN:n kokous valiokunnat YTN:n hallitus toimikunnat työvaliokunta työryhmät tausta- ja valmisteluryhmät

  12. Liittokokous Hallitus Akavan toimielinorganisaatio Työvaliokunta Puheenjohtajisto Elinkeinopoliittinen toimikunta - Ammatinharjoittajien ja yrittäjien jaosto - Julkisen sektorin jaosto Koulutus- ja työvoimapoliittinen toimikunta Järjestötoimikunta Sosiaalipoliittinen toimikunta Opiskelijavaltuuskunta AOVA - AOVA työjaosto Työelämän toimikunta - Tasa-arvojaosto - Työelämän tutkijat Aluetoimikunnat (15)

  13. Lähde: Akavan työmarkkinatutkimus 2006

  14. 1/2

  15. 2/2

  16. 1/2

  17. 2/2

  18. Opiskelijoiden Akava • Akava on myös opiskelijoiden järjestö • Viidesosa akavalaisista opiskelijoita • noin 101 000 opiskelijajäsentä • Jäsenjärjestöjen opiskelijatoiminta ja opiskelijoiden edunvalvonta • Opiskelijat mukana kaikessa Akavan toiminnassa • hallitus • toimikunnat • aluetoiminta • Opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden työmarkkina-asiat • koulutuspolitiikka • sosiaalipolitiikka • kansainväliset asiat • järjestöpoliittiset asiat • vastavalmistuneiden asema työmarkkinoilla

  19. Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA25 vuotta • Perustettu vuonna 1983 • Akavan hallituksen alainen toimikunta • Toimikausi kaksi vuotta • Edustettuina kaikki Akavan jäsenjärjestöt, joilla opiskelijatoimintaa (26 liittoa) • Valitsee keskuudestaan työjaoston kalenterivuosittain • Puheenjohtajana Heidi Handolin (OAJ) • Yhteistyöelin • AOVA ottaa kantaa kaikille korkeakouluopiskelijoille ja vastavalmistuneille yhteisiin koulutus- ja työmarkkinakysymyksiin • ”Opiskelijan ääni” Akavan sisällä

  20. 13 12 14 11 8 15 9 10 5 7 3 4 6 2 1 Akavan aluetoimikunnat 2007-2009 1. Uusimaa (Helsinki) 2. Varsinais-Suomi (Turku) 3. Satakunta (Pori) 4. Häme (Lahti) 5. Pirkanmaa (Tampere) 6. Kaakkois-Suomi (Kouvola) 7. Etelä-Savo (Mikkeli) 8. Pohjois-Savo (Kuopio) 9. Pohjois-Karjala (Joensuu) 10. Keski-Suomi (Jyväskylä) 11. Pohjanmaa (Vaasa) 12. Pohjois-Pohjanmaa (Oulu) 13. Lappi (Rovaniemi) 14. Kainuu (Kajaani) 15. Etelä-Pohjanmaa (Seinäjoki)

  21. Akavan aluetoimikunnat ovat Akavan toimielimiä, joiden tulee toiminnassaan • tukea Akavan tavoitteiden toteutumista aluetasolla • yhteen sovittaa edunvalvonnassa alueelliset tavoitteet keskusjärjestön mukaisiksi akavalaisiksi tavoitteiksi Alueellisia keinoja: • edustukset alueellisissa toimielimissä (MYR ym.) • kannanotot • seminaarit • luentotilaisuudet • vaikuttajatapaamiset • tiedottaminen • ym.

More Related