1 / 16

KEMIKAALIN AIHEUTTAMAT VAARATEKIJÄT 2

KEMIKAALIN AIHEUTTAMAT VAARATEKIJÄT 2. TkT Sakari Halmemies 6.5.2005. Palavat nesteet VAK 3. Tyypillisiä nesteitä ja niiden syttymisalueita (t-%): n-heksaani: 1,1 - 7,5 % bensiini: 1 - 8 % asetoni: 2,5 - 13 % etanoli: 3 - 19 % Palamisedellytys: höyryinä (lämpötila yli leimahduspisteen)

max
Télécharger la présentation

KEMIKAALIN AIHEUTTAMAT VAARATEKIJÄT 2

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. KEMIKAALIN AIHEUTTAMAT VAARATEKIJÄT 2 TkT Sakari Halmemies 6.5.2005

  2. Palavat nesteet VAK 3 Tyypillisiä nesteitä ja niiden syttymisalueita (t-%): • n-heksaani: 1,1 - 7,5 % • bensiini: 1 - 8 % • asetoni: 2,5 - 13 % • etanoli: 3 - 19 % Palamisedellytys: • höyryinä (lämpötila yli leimahduspisteen) • räjähdysvaara ”tyhjillä” astioilla

  3. Palavat kiinteät aineet VAK 4.1 Kuivien jauheiden ja pölyjen syttymisalueita (t-%): • useimmat pölyt (esim. elintarvikejauheet, turvepöly jne.): • ASR: 20 - 50 g / m3 • YSR: 2 - 6 kg / m3 • jotkut metallipölyt: • ASR: < 10 g / m3 • alle 60 µm:n pöly herkästi räjähtävää

  4. Itsestään syttyvät aineet VAK 4.2 Tyypillisiä itsestään syttyviä aineita ilmassa: • metallijauheet (esim. sinkki-, alumiini- ja magnesiumjauheet) • valkoinen tai keltainen fosfori • pellava-, soija- ja rapsiöljy kuivettuaan (vrt. öljyiset trasselit)

  5. Veden kanssa palavia kaasuja muodostavat aineet VAK 4.3 Veden kanssa vetyä kehittävät aineet: • alkalimetallit (esim. natrium, kalium ja litium) • maa-alkalimetallit (esim. magnesium ja kalsium) Veden kanssa asetyleeniä kehittävät aineet: • karbidit (esim. kalsiumkarbidi)

  6. Hapettavat aineet VAK 5 • Epäorgaaniset hapettavat aineet (VAK 5.1): • eivät pala • vetyperoksidi, kloraatit, kloriitit, nitraatit • Orgaaniset peroksidit (VAK 5.2): • sisältävät sekä palavan materiaalin että hapettimen => kuten räjähde • vetyperoksidin johdannainen (esim. dimetyyliperoksidi) • esim. asetoperoksidi (vetyperoksidi + asetoni + suolahappo) • yli 80 °C:n lämpötila usein räjäyttää

  7. SalamavalokuvausjauheMg + AgNO3 + H2O

  8. Myrkylliset aineet VAK 6 Raja-arvoja: HTP15(ppm) Kuolema (ppm) • Akryylinitriili 4 >> 100, tod. cars. • Arseenipitoiset suola- kyllästeet 0,01-1 mg/m3 LD50 = 100, cars. • Bentseeni 15 20.000 (5 - 10’),cars. • Fenoli 10 >> 200 • Kaliumsyanidi 10 mg/m3 100 - 300 mg • Metanoli 250 50.000 (15’);60-250 ml (suu) • Parationi LD50 = 2 (rotta) • Vinyylikloridi 20 >> 25.000, cars.

  9. Myrkyllisyys • Erittäin myrkyllinen (T+); • LD50 <25 mg (rotta), < 2,5 g (ihminen) • Myrkyllinen (T) • LD50 25 - 200 mg (rotta), 2,5 - 20 g (ihminen) • Haitallinen (Xn, Xi) • LD50 200 - 2000 mg (rotta), 20 - 200 g (ihminen)

  10. Radioaktiiviset aineet VAK 7 • Alfa: heliumytimiä, ei läpäise paperia • Beeta: elektroneja, ei läpäise kehoa • Gamma: sähkömagneettinen säteily, läpäisee jopa metallilevyn (varoitusraja 100µSv/h, max. vuosiannos 50 mSv, pakkauksen pinnalla max. 2 mSv/h) • Neutroni: neutroneja, tunkeutuu syvemmälle kuin beetasäde Palovaaraa ei yleensä esiinny !

  11. Syövyttävät aineet VAK 8

  12. Palo- tai räjähdysvaara Aine:haihtuvuus palavuus muu vaara • Etikkahappo kyllä 4 -20 % > 1000 ppm • Fosforihappo ei ei vety • Metyyliamiini kyllä 5 - 21 % >100 ppm • Muurahaishappo kyllä 12 - 38 % häkä • Natriumhydroksidi ei ei vety • Rikkihappo ei ei (hapetus) vety • Suolahappo kyllä ei vety • Typpihappo ei ei (hapetus)NOx Vetyräjähdysvaara !

  13. Korroosio • kaikki metallit liukenevat happoihin • epäjalot metallit liukenevat vahvoihin happoihin ja osittain emäksiinvetyä vapauttaen esim. 2 Al + 6 HCl => 2AlCl3 +3 H2 • typpihappo + metallit => NOx-kaasut • jalot metallit liukenevat typpihappoon tai kuningasveteen NOx-kaasuja vapauttaen

  14. Jännitesarja

  15. Typpihapon aiheuttama NOx-kaasupilvi

  16. Tunnistaminen • varoituslipukkeet • päällysmerkinnät • tunnusnumerokilvet • vaarantunnusnumero ja YK-numero • rahtikirjat, kuljettaja

More Related