1 / 17

Kahden sijan järjestelmät Poor two-term case systems Limits of neutralization Peter M. Arkadiev

Kahden sijan järjestelmät Poor two-term case systems Limits of neutralization Peter M. Arkadiev. Suvi Välimaa Sijojen teoriaa - kurssi 28.4.2009. Esitelmän sisältö. Kahden sijan järjestelmiin liittyvien käsitteiden esittely

meira
Télécharger la présentation

Kahden sijan järjestelmät Poor two-term case systems Limits of neutralization Peter M. Arkadiev

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. KahdensijanjärjestelmätPoor two-term case systemsLimits of neutralizationPeter M. Arkadiev Suvi Välimaa Sijojenteoriaa -kurssi 28.4.2009

  2. Esitelmän sisältö • Kahden sijan järjestelmiin liittyvien käsitteiden esittely • Kahden sijan järjestelmien alueellinen ja geneettinen distribuutio • Funktionaalisia ominaisuuksia • Morfologisia ominaisuuksia • Kahden sijan järjestelmien historiasta ja tulevaisuudesta

  3. Kahden sijan järjestelmät • Two-term case systems/bicasual systems • Antavat tietoa siitä, millainen minimaalinen sijajärjestelmä voi olla • Sekaannuksen ja etukäteen leimaamisen välttämiseksi sijoille nimitykset Dir(ect) ja Obl(ique) • Dir on se sija, joka vastaa sanan sanakirjamuotoa

  4. Areaalinenjageneettinendistribuutio • Melkolaajallelevinneitämaailmankielissä • Melkeinkaikillapääkielialueilla, muttaepätasaisesti • YksittäisiäEuroopassa: aiemminpuhutuissakielissäkutenmuinaisranskassajamuinaisprovensaalissa, nykykielistäromaniassajajoissainmurteissa • Nykyenglanninpronomineissa: esim. I – me, he – him

  5. EsimerkkejäkahdensijanjärjestelmistäEuroopanulkopuolella • Aasiassarunsaastiesim. iranilaisissajadardilaisissakielissä, vähemmänindoarjalaisissakielissä, myösluoteiskaukasialaisissakielissä • PääasiassaAfrikanafroaasialaisissakielissä: melkeinkaikissaberberikielissä, seemiläistenkieltenetiopialaisessahaarassa, monissakuushilaisissakielissä • Niililäisissäkielissä • Amerikoissaeivätniinyleisiä: joissainatsteekkikielissä, salish-kielissä, movimassa • Tyynenmerenalueellayksittäisissäkielissä: niasissa, yimasissa, maungissa • myös aleutissa

  6. Funktionaalisia ominaisuuksia • Mitäsemanttis-syntaktisiafunktioitailmaistaansijoilla (eikäadpositioilla)? • ‘case zone’, the range of functions • Kahdensijanjärjestelmienkinkielissäyleensälisäksiadpositioitaja ‘case zone’ yleensälaaja: sekäydinroolejaettämuitafunktioita • Mitennämäfunktiotovatjakautuneet Dir- jaObl-sijanvälillä? • mitkä “sijavyöhykkeen” funktiotilmaistaantoisellajamitkätoisellasijalla

  7. Esimerkkejä muinaisranskasta • Il vit un home crucefié. He(DIR) saw a (OBL.SG) man(OBL.SG) crucified(OBL.SG) • Il est me-s pere. He(DIR) is my-DIR.SG father(DIR.SG) • La niece le duc ‘the niece of the duke’ The niece the(OBL.SG) duke(OBL.SG)

  8. Funktioidendistribuutiokahdensijanvälillä • Kieliopillisten ydinargumenttien suhteen kaikkia mahdollisia merkintätapoja: • nominatiivi-akkusatiivi yleisin (esim. muinaisranska, berberi, persia) • neutraali koodaus (esim. salish, yimas) • ergatiivi-absolutiivi (esim. adyge, nias) • Yleensä S/A tai S/P koodataan Dir-sijalla • Subjektia voidaan koodata myös Obl-sijalla • ‘Split’ case marking hyvin yleistä

  9. Kahdensijanjärjestelmienfunktionaalinenjärjestäytyminen • ‘Dividing’ systems, joissakaikkiperifeerisetfunktiotyhdelläsijalla (yleensäObl:lla) • selvästiyleisimpiä, esim. muinaisranska: Dir: S, A, Pred Obl: P; vastaanottaja, omistaja, lokaatio, kohde, tapa • ‘Distributing’ systems, joissamolemmillasijoillasekäydin- ettäperifeerisiäfunktioita - vain muutamissakielissä, esim. katinkielessä (Kamkata-viri) Dir: S, A, P; kohde, lokaatio Obl: A menneessä, määräinen P; vastaanottaja, omistaja

  10. Kahdensijanjärjestelmienmorfologisiaominaisuuksia • Tyypillisimminsijaamerkitäänsidonnaisellaaffiksilla, kahdensijanjärjestelmissätypologisestiharvinaisiajaepätavallisiatapojamuodonja position osalta: • Joissainsalish-kielissäjapersiassaObl on kliitti • NiasissaObl on morfofonologinenprosessi, kannanensimmäisenkonsonantinmuuttuminen: • Dir = fakhe, Obl = vakhe • ‘Suffixing preference’ eitoteudu 30 % kahdensijanjärjestelmistä, niissäprefikseillämerkitäänsijaa

  11. Nominiparadigmojen rakenteesta • Yleisintä erillinen, muuttumaton sijamerkintä toiselle sijalle (yleensä vain Obl:lle) • Poikkeuksia: • Luku (ja sukukin) voidaan ilmaista kumulatiivisesti • Erilaisia neutralisaatioita: • ei sijadistinktiota monikossa • indoiranilaisissa kielissä obliikvin yksikkö samannäköinen kuin suoran sijan monikko

  12. Esimerkki muinaisranskasta • Ei vain samannäköiset obliikvin yksikkö ja suoran sijan monikko, vaan myös suoran sijan yksikkö ja obliikvin monikko: Sg Pl Dir mur-s mur Obl mur mur-s - Kahden sijan järjestelmät alttiimpia erikoisille piirteille kuin useamman sijan järjestelmät

  13. Sijajärjestelmienhistoriallisestakehityksestä • Suurimmasta osasta kahden sijan järjestelmiä ei ole kirjoitettuja lähteitä historiasta • Kaksi kahden sijan järjestelmään johtavaa prosessia: • Useampisijaisen järjestelmän supistuminen (kuten indoeurooppalaisissa kielissä) • Toisentyyppisten merkitsimien kuten adpositioiden, demonstratiivien tai artikkelien kieliopillistuminen (kuten salishissa ja berberissä)

  14. Monisijaisen järjestelmän pieneneminen kahden sijan järjestelmäksi • Romaanisissa ja indoiranilaisissa kielissä • Fonologinen eroosio ja syntaktis-semanttiset prosessit syynä: • Alkuperäisten sijojen käytön päällekkäisyys ja sijasynkretismi helpottivat sekoittumista • Uudella sijalla enemmän merkityksiä, ei aina samoja kuin aiemmilla • Sogdin kielessä viiden sijan järjestelmä samanaikaisesti kahden sijan järjestelmän kanssa (syynä rhythmical law):

  15. Sogdin nominaalitaivutus yksikön maskuliinissa ‘people’ (light) ‘day’ (heavy) Nom ram-i Dir meθ Acc ram-u Obl meθ-i Gen ram-e Loc ram-ya Abl ram-a - Kahden sijan järjestelmä kaikkialla feminiini- ja monikkomuodoissa

  16. Kahden sijan järjestelmien kohtalo • Voivat olla pitkäänmuuttumattomia, muttakaksimuutostyyppiä: • Voitoimiapohjanauseampisijaisellejärjestelmälle • Indoarjalaisissakielissäpostpositioitaliitetäänobliikvisijaan • Vanhastaobliikvisijastavoitullauusisija • Voihävitäjättäenkielenilmansijakategoriaa • Keskiajanranskassauseamminkäytettyobliikvivaltasisuoransijanalaa, joissainlekseemeissäsuorasijajäijäljelle

  17. Loppuyhteenvetokahdensijanjärjestelmistä • Kattavatyleensälaajastisemanttisiarooleja, eivät vain ydinrelaatioita • Sijojenfunktiotvaikuttavatniidentunnusmerkkisyyteen, merkittynominatiivilaajallelevinnyt • Harvinaisiasijanmerkitsimiä, prefiksejä, kliittejäjatooninmuutoksia, myöserikoisiaparadigmarakenteita • Tärkeävaihekielensijajärjestelmänkehityksessä

More Related