Puolueet ja vaalit

Puolueet ja vaalit Petri Koikkalainen 23.2.2008 (valtio-opin lehtori, Lapin yliopisto) petri.koikkalainen@ulapland.fi

1. Mikä on puolue? Puolueet ovat kansalaisten muodostamia yhdistyksiä, mutta mikä erottaa puolueen muista kansalaisten muodostamista yhdistyksistä? Mikä on puolueen ja kansalaisliikkeen ero?

Puolueiden synty • Puolueen kaltaisista poliittisista ryhmittymistä on tietoa suunnilleen koko kirjoitetun historian ajalta • Esimerkiksi antiikin Kreikassa oli monenlaisia äänestyksiä ja demokraattisia ja aristokraattisia ”puolueita” • Nykyistä muistuttava vaaleihin liittyvä puolueorganisaatio alkaa kehittyä 1600-luvulla, joukkopuolueet paljon myöhemmin • Puolue, ryhmäkunta, sektio, fraktio yms. ovat olleet suuren osan historiastaan negatiivisesti värittyneitä termejä: ne edustavat erityisintressejä ja vaarantavat kokonaisuuden edun • Myös nykyään voidaan pyrkiä ”irti puoluevallasta”

Parlamenttipuolueet ja parlamenttien ulkopuolella syntyneet puolueet • Verrattain pysyviä, aatteellisten erojen ympärille syntyneitä ryhmittymiä on syntynyt parlamenttien sisällä • Esimerkiksi guelfit ja ghibelliinit (1300-l. Firenze), Court ja Country 1600-l. Englannissa, federalistit ja antifederalistit 1700-l. lopun Pohjois-Amerikassa • Puolueita on syntynyt myös muista yhdistyksistä, järjestöistä ja kansalaisliikkeistä • Esimerkiksi Ranskan vallankumouksen jakobiinit, työväenliike, maaseutupuolueet • Monet nykyiset puolueet ovat alun perin äänioikeutta vailla olleiden ihmisten kansalaisliikkeitä!

Puolueet ja ideologiat • 1800-luvun puolivälin jälkeen syntyy näihin päiviin asti vallinnut kuva ”ideologisesta” puolueesta • Vasemmisto–oikeisto-jako niin ikään 1800-luvun tuote • Liberalismi, konservatismi, sosialismi (anarkismi) • Politiikasta tulee arvojen tai periaatteiden edistämistä • Ainakin osa ideologioista kytkeytyy teoreettisiin tai filosofisiin oppirakennelmiin (liberalismi, sosialismi, alkiolaisuus) • Myös nykyaikaisen ammattipoliitikon rooli alkaa muotoutua

1900-luvun puoluejakojen perusteita Suomessa (Nousiainen) • Kielikysymys • Luokka- eli ns. ”sosiaalinen kysymys” • Nationalismi vs. internationalismi • Kaupunki vs. maaseutu • Suhde Venäjään/Neuvostoliittoon • Uskonto

Intressipuolueet ja yleispuolueet • 1900-luvun puoliväliin asti suomalaiset puolueet olivat tyypillisesti intressi- tai luokkapuolueita: työväestö, maanviljelijät, sivistyneistö, ruotsinkieliset . . . • Viimeistään 1960-luvulta lähtien puolueet pyrkivät laajenemaan perinteisen kannattajakuntansa ulkopuolelle => yleispuolueet • Mitä ”yleispuolueistumisen” myötä on menetetty?

Puolueet nyky-Suomessa • ”Valtiollistuneita”, taloudellisesti ja organisatorisesti kohtuullisen vahvoja • Puoluetuki (v:sta 1969) muodostaa eduskuntapuolueiden toiminnan keskeisen taloudellisen perustan • Vahvasti ja monella tasolla kytkeytyneitä poliittiseen päätöksentekojärjestelmään • Kritiikin kohteena aatteellisuuden, ideologisuuden ja jopa ”poliittisuuden” väheneminen. • Löytyvätkö vaihtoehdot puolueiden sisältä vai kansalaisliikkeistä?

2. Puoluetyyppejä ja –järjestelmiä (Mickelsson 2007): a) Kaaderipuolue • Perinteiset parlamenttipuolueet (usein esim. liberaali- ja konservatiivipuolueet) olivat usein pelkkien vaalien alla aktivoituvia vaalipuolueita • Organisaatio kevyt, harvojen aktiivien (kaaderien) varassa. Pieni aktiivijäsenistö. • Usein näkyviä yksilöjohtajia, jotka hankkineet kannuksensa liikemiehinä, professoreina, sotilaina, virkamiehiä jne. . . • Ei vahvaa pysyvää instituutiota, järjestökoulutusta, suhteellisen heikko puoluekuri • Parlamenttiryhmä tyypillisesti vahvempi kuin puolueorganisaatio

b) Joukkopuolue • Alkuperäiseltä taustaltaan usein 1800- ja 1900-lukujen ideologisia äänioikeudettomien puolueita (esim. SDP, Maalaisliitto) • Vahva ja pysyvä organisaatio, pyrkimys mahdollisimman suureen jäsenistöön • Vahva järjestökoulutus ja puoluekuri • Pyrkimys mahdollisimman suureen jäsenistöön • Järjestötyö ja puolueen sisäinen päätöksenteko korostuu, eduskuntaryhmä usein alisteinen puolueorganisaation päätöksille

c) Integraatiopuolue • Perusyksikkönä muutamasta henkilöstä koostuva solu. Jatkuva järjestökoulutus • Hierarkkinen, monitasoinen rakenne • Johtajiston ja jäsenistön välinen ero on selkeä • Puolue on etujoukko suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan, mutta myös puolueen sisällä voi olla etujoukko • Kommunistiset ja kansallissosialistiset puolueet, usein maanalaiset puolueet

Yksipuoluejärjestelmä • Entiset sosialistiset maat, kehitysmaat, Kiina • Keskustelu ja erimielisyys voidaan sallia puolueen sisällä • Mitä etuja on yksipuoluejärjestelmästä? • Mitä ongelmia voi seurata yksipuoluejärjestelmän korvaamisesta monipuoluejärjestelmällä?

Kaksipuoluejärjestelmä • USA, Britannia (pääasiassa) • Yleensä oikeisto–vasemmisto-jaon ympärille syntynyt • Pääpuolueiden asema yleensä hyvin vakiintunut. Välillä yrityksiä kaksipuolueasetelman murtamiseksi (erit. Britannia) • Voittava puolue saa yleensä hyvin vahvan aseman politiikassa. Ei tarvetta hallituskoalitioille. • Mitä etuja on kaksipuoluejärjestelmästä? Entä haittoja?

Monipuoluejärjestelmä • Useimmat Euroopan maat, mm. Suomi • Useita erikokoisia puolueita • Puolueet jäävät monesti pieniksi ja lyhytikäisiksi, puoluekentän ”epävakaisuus” • Hallituksen muodostamiseksi puolueiden pitää yleensä muodostaa koalitioita • Mitä etuja ja haittoja on monipuoluejärjestelmällä?

3. Vaalitavat • Ovatko kaikkien kansalaisten antamat äänet yhtä arvokkaita? • Meneekö ääni aina äänestäjän kannalta oikeaan osoitteeseen? • Toteutuuko suhteellisuus (paikkojen määrän ja äänimäärän vastaavuus)? • Millaiset ehdokkaat tulevat valituiksi? • Millainen on kansalaisten suhde ehdokkaisiin ja valituiksi tulleisiin?

Enemmistövaalitavat • Yksinkertainen enemmistövaalitapa (”winner takes all”): vaalipiirejä on yhtä paljon kuin valittavia edustajia. Kussakin vaalipiirissä eniten ääniä saanut valitaan • USA, Britannia, Kanada, Intia • Yhteys kaksipuoluejärjestelmään • Suomen presidentinvaali on kaksivaiheinen enemmistövaali: toiselle kierrokselle pääsee kaksi ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saanutta

Suhteelliset vaalitavat • Tavoitteena varmistaa, että ehdokkaita asettaneen ryhmän osuus valituista vastaa ryhmän ääniosuutta • Valtiollisissa vaaleissa yleisempi kuin enemmistövaali • mm. d’Hondtin järjestelmä, Sainte-Laguën järjestelmä • Yhteys monipuoluejärjestelmään • Avoimet vs. suljetut listat (Suomi ja Ruotsi)

Vaalipiirin koko ja äänikynnys, vaaliliitot • Vaalipiirin koko voi asettaa ongelmia suhteellisuuden toteutumisessa • Piilevä äänikynnys: pienissä vaalipiireissä pienten puolueen ensimmäisen ehdokkaan läpimenemiseksi on usein saatava huomattavan suuri määrä ääniä. Siksi d’Hondtin järjestelmä suosii suuria puolueita maassa, jossa on useita pieniä vaalipiirejä • (Liian) suurten vaalipiirien ongelma: alueellinen edustavuus vaarantuu • Vaaliliitto: puolueet voivat muodostaa yhteisen listan. Valituksi tullaan äänimäärien mukaisessa järjestyksessä. Äänestäjän ääni voi mennä eri puolueen ehdokkaan hyödyksi.

Kirjallisuutta • Rauli Mickelsson: Suomen puolueet: historia, muutos ja nykypäivä (2007). • Jukka Paastela: Puolueet ennen puolueita: puoleet ja puoluekäsitykset historiallisen ilmiönä antiikin Kreikasta nykyaikaisen puoluelaitoksen muodostumiseen (1984). • Eeva Aarnio: Päämäärät liikkeessä: puolueohjelmien kirjoittamisen muuttuvat merkitykset 1950-luvulta 1990-luvulle (1998). • Olavi Borg: Suomen puolueideologiat (1964); Suomen puolueohjelmat 1880–1964 (1965). • Jaakko Nousiainen: Suomen poliittinen järjestelmä (useita painoksia)

Puolueet ja vaalit