1 / 43

Dementoituva ikääntynyt

Dementoituva ikääntynyt. Dementia. tila, jossa henkilön useat älylliset toiminnat ja aivotoiminnat ovat heikentyneet rajoittaen hänen sosiaalista selviytymistään dementiaa voivat aiheuttaa monet keskushermoston sairaudet, puutostilat, myrkytykset tai lääkkeet

nasya
Télécharger la présentation

Dementoituva ikääntynyt

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Dementoituva ikääntynyt

  2. Dementia • tila, jossa henkilön useat älylliset toiminnat ja aivotoiminnat ovat heikentyneet rajoittaen hänen sosiaalista selviytymistään • dementiaa voivat aiheuttaa monet keskushermoston sairaudet, puutostilat, myrkytykset tai lääkkeet • Voi taustastaan riippuen olla ohimenevä, etenevä tai jälkitila

  3. Oireet • Muistihäiriö • ominaista vaikeus oppia uusia asioita tai palauttaa mieleen aiemmin opittua • Muut oireet • puheen sisällön köyhtyminen (afasia) • pukeutuminen ja motoristen liikesarjojen suorittaminen (apraksia) • nähdyn merkityksen käsittäminen (agnosia) on vaikeutunut

  4. Kyky suunnitella päivittäisiä toimintoja heikentyy • Kyky jäsentää kokonaisuuksia ja ymmärtää vertauskuvallisia ilmauksia on heikentynyt • Etenkin vaikeampaan dementiaan liittyy usein erilaisia käytöshäiriöitä

  5. Yleisimmät syyt etenevään tai pysyvään dementiaan • Alzheimerin tauti (osuus keskivaikeista ja vaikeista dementioista on 65–75 %) • Aivoverenkierron häiriöistä johtuva (vaskulaarinen) dementia (20–30 %) • Lewyn kappaletauti (5–10 %). • Aivovammat • Taustalla voi olla myös erilaisia harvinaisia keskushermoston sairauksia; • otsa- ja ohimolohkoon paikallistuva frontotemporaalinen dementia • Pickin tauti • Creutzfeldt–Jakobin tauti • Huntingtonin tauti

  6. Dementia numeroina • Dementian esiintyvyys lisääntyy iän mukana. • Suomessa 6,7 % yli 65-vuotiaista sairastaa vähintään keskivaikeaa dementiaa. • Esiintyvyys dementiatyypeittäin • Alzheimerin taudin esiintyvyys yli 65-vuotiailla on 3,6 % • vaskulaarisen dementian 2,7 %. • Esiintyvyys ikäluokittain • Dementian esiintyvyys on 30–64-vuotiailla 0,26 %, • 65–74-vuotiailla 4,2 % • 75–84-vuotiailla 10,7 % • yli 85-vuotiailla 35 %

  7. Keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyys Suomessa nykytila ja trendi

  8. Diagnosointi • Dementiaan viittaavien oireiden ilmetessä on syytä aina kääntyä lääkärin puoleen oireiden taustan selvittämiseksi

  9. Dementia oireiden taustalla voi olla • hoitamaton keskushermoston sairaus • aivo-selkäydinnestekierron häiriöt • Parkinsonin tauti • Aivokasvaimet • Keskushermoston tulehdukset (esimerkiksi borrelioosi, kuppa) • aineenvaihdunnan häiriö (esimerkiksi kilpirauhasen sairaudet) • vitamiinien puutostila (esimerkiksi B12-vitamiinin puutos) • myrkytys • liiallinen lääkkeen käyttö

  10. Pseudodementia • Etenkin iäkkäillä henkilöillä vakava depressio voi aiheuttaa dementiaa muistuttavan tilan (pseudodementia), joka usein korjaantuu asianmukaisella masennuslääkityksellä

  11. Muistihäiriöitä pahentavia tekijöitä (1) • Sopimaton lääkitys, mm. rauhoittavat lääkkeet • Nautintoaineiden runsas käyttö, erityisesti alkoholi • Hoitamaton infektio • Uni-valverytmin häiriö • Aineenvaihdunnan häiriö • Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen häiriöt • Munuaisten ja lisämunuaisten häiriöt • Maksan ja munuaisten toimintahäiriöt

  12. Muistihäiriöitä pahentavia tekijöitä (2) • Hypoglykemia ja hyponatremia • Hapenpuute, sydänperäiset syyt ja krooniset keuhkosairaudet • Matala verenpaine • Ahdistus, depressio, jotkut psyykkiset sairaudet • Yksinäisyys • Liialliset tai liian vähäiset virikkeet • Ravitsemusongelmat

  13. Tutkimukset • Huolellinen anamneesi, myös omaiselta • Toimintakyvyn ja kognitiivisen kyvyn heikentymisen sekä käyttäytymismuutosten alku • Neurologinen status • Aivojen kuvantamistutkimus (magneettikuvaus tai tietokonekartoitus)

  14. Dementian vaikeusaste • Lievä dementia • Ei pysty enää monimutkaisiin älyllisiä kykyjä vaativiin tehtäviin • Pystyy asumaan kotona • Tarvitsee säännöllistä päivittäistä tukea

  15. Keskivaikea dementia • Useimpien muistamista vaativien tehtävien suorittaminen ilman apu ei onnistu • Pystyy asumaan kotona ainoastaan päivittäisen avun ja valvonnan turvin

  16. Vaikea dementia • Ei kykene yksinkertaistenkaan päättelyä tai muistamista vaativien tehtävien suorittamiseen ilman apua • On laitoshoidon tarpeessa • Joudutaan auttamaan jatkuvasti päivittäistoiminnoissa • Tarvitsee jatkuvaa valvontaa

  17. Alzheimerin tauti • Alzheimerin tauti on hitaasti etenevä aivoja rappeuttava sairaus • Aivojen muistijärjestelmään liittyvät hermosolut ja aivoalueet vaurioituvat. • Nämä hermosolut tarvitsevat toiminnassaan asetyylikoliini välittäjäainetta. • Yksi varhaisimpia tautiin liittyviä muutoksia on asetyylikoliinin määrän huomattava väheneminen tärkeissä hermoverkoissa.

  18. Etenee yleensä tasaisesti tiettyjen vaiheiden kautta • Uuden oppiminen vaikeutuu, muistivaikeudet lisääntyvät • Lähimuisti heikkenee ja erityisesti tiettyyn aikaan ja paikkaan liittyvien tapahtumien muistamisessa on häiriötä.

  19. Kielelliset vaikeudet • Sanojen hakeminen, kiertoilmaukset • Hahmotusvaikeudet • Keskittymiskyvyttömyys • Aloitteellisuuden puute • Masentuneisuus • Epäluuloisuus • Käytösoireet

  20. Tyypilliset käytösoireet • Apatia • Depressio • Ahdistuneisuus • Agitaatiokohtaukset (ahdistuneisuus johon liittyy voimakas liikkeiden levottomuus ) • Unihäiriöt • Vaeltelu • Keräily • Epäasiallinen seksuaalinen käyttäytyminen • Suuruusharhat

  21. Vaskulaarinen dementia • Vaskulaarinen dementia (VaD) on yleiskäsite ryhmälle erilaisia dementoivia aivoverenkiertosairauksia, jotka näkyvät aivojen kuvantamistutkimuksissa. • Oirekuvaltaan ja etenemistavaltaan erilainen kuin Alzheimerin tauti.

  22. Muisti toimii paremmin • Potilaalla on häiriöitä enemmän suunnitelmallisuudessa, päätöksenteossa, sekä päättely- ja arvostelukyvyssä. • Sairauden alku on usein helposti määritettävissä ja sairaus etenee usein, mutta ei aina portaittaisesti. • Pahenemisvaiheiden välillä saattaa olla pitkiä ajanjaksoja, jolloin sairaus ei etene. • Potilaan oma sairaudentunto säilyy pitkään.

  23. Lewyn kappale -tauti • Alkaa keskimääri 60 -65 vuotiaana • Älyllisen toiminnan heikentymistä • alkuvaiheessa voi olla lievää • Oireet tulevat esiin vain väsyneenä • Oivaltamiskyky ja huumorintaju säilyvät pitkään

  24. Tyypillisiä oireita: • Jäykkyys ja hitaus • Lepovapina • Oireiden nopea vaihteleminen • Näköharhat • Kaatumiset: heikentynyt kävelykyky ja tasapaino sekä taudille tyypillinen matala verenpaine • Tajuttomuuskohtaukset • Käytöshäiriöt: aggressiivisuus voi ilmetä kiroiluna, huutamisena ja lyömisenä

  25. Frontotemporaalinen dementia • Alkamisikä hyvin alhainen - yleensä 45–65 ikävuoden välillä • Kesto vaihtelee 2- 20 vuoden välillä. Keskimäärin 8 vuotta • Iso osa on periytyviä • Usein hankalia käyttäytymismuutoksia: • Toiminta pidäkkeetöntä ja estotonta • Epäsopivaa käyttäytymistä, maanisuutta, holtittomuutta esim. raha-asioissa • Motivaation puute ja aloitekyvyttömyys • Apatia, johon ei kuitenkaan yleensä liity surullisia tai ahdistavia ajatuksia • Alkuvaiheessa muisti hyvä, mutta sanojen hakeminen vaikeutuu ja lopulta puheen tuottaminen loppuu

  26. Hoitotyön auttamismenetelmät dementoituneen hoidossa • Valitaan joustavasti tarpeen mukaan • Tuetaan säilyneitä voimavaroja ja kiinnitetään huomio onnistumisiin • Tuetaan kuntouttavalla työotteella nopean laitostumisen ehkäisemiseksi • http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/5527/stadia-1176132198-2.pdf?sequence=1

  27. Tarjotaan yksi pieni ruoka-annos kerrallaan, aloitetaan vaikka mielijälkiruoalla. • Tarjoillaan ruokaa ensin jatkuvasti ruokaa kyselevälle. Ruokailujen välillä toistuvaan ruoan kyselyyn tarjotaan mehua, vettä tai pientä välipalaa. • Tarjotaan sosemaista ruokaa nielemisvaikeuksista kärsiville. Muistetaan ruoan miellyttävä ulkonäkö. • Huolehditaan päivittäisestä suun ja hampaiden hygieniasta ja säännöllisistä hammaslääkärillä käynneistä. • Mahdollinen aliravitsemus hoidetaan tarvittaessa esimerkiksi kliinisillä ravintovalmisteilla.

  28. Liikkuminen ja turvallisuus • Huolehditaan liikunnasta aiempien liikuntatottumusten mukaisesti omatoimisuutta tukien. • Huolehditaan päivittäisestä liikkumisesta, voimistelusta, tasapainoharjoittelusta ja kävelykoulusta. • Tehdään nivelten liikeharjoituksia. • Huolehditaan, ettei lähdetä väsyneenä liikkumaan. • Yksiväriset lattiat, ei mielellään mattoja, hyvä valaistus, yövalot, tarvittaessa lukittavat ovet ja turvaportit hahmotushäiriöiden ja heikentyneen tasapainon vuoksi.

  29. Tarkastetaan lääkkeiden sivuvaikutukset ja yhteisvaikutukset liikuntakykyyn. • Hankitaan mahdolliset apuvälineet. • Kaiteet ja tuet helpottavat istahtamista, nousemista ja laskeutumista. Huomioidaan liikerajoitukset ja virheasennot. • Asianmukaiset silmälasit ja kuulolaitteet heikentyneen kuulo- ja näköaistin vuoksi.

  30. Erittäminen • Tuetaan omatoimisuuteen ja käyttämään jäljellä olevia voimavaroja. • Hienotunteinen auttaminen tukee aikuista identiteettiä. • Tarvittaessa ohjataan säännöllisesti WC:hen sairaudesta johtuvan virtsankarkailun vuoksi. Rauhattomuus voi olla merkki inkontinenssista. • Värikäs WC-ovi ja -istuin auttavat löytämään WC:hen ja hahmottamaan istuimen. • Selvitetään inkontinenssin mahdolliset muut syyt, esimerkiksi virtsatieinfektio, diureettien käyttö ja annosteluajankohta. • Ulosteenpidätyskyvyttömyys lisääntyy myös yleensä taudin keskivaikeassa vaiheessa. • Pidätyskyvyttömyydestä ei pidä torua, sillä se lisää ahdistusta ja masennusta.

  31. Viestiminen ja orientaatio • Tuetaan sosiaalisten kontaktien säilyttämisessä. • Ryhmässä keskustelun vaikeutuessa pyritään järjestämään häiriöttömiä kahdenkeskisiä keskustelumahdollisuuksia. • Orientaatiota tuetaan kalenterin ja selkeän päivärytmin avulla. Muistin tukena käytetään muistilappuja. • Ympäristö pidetään mahdollisimman tuttuna ja muuttumattomana. Tavarat pidetään samoilla paikoilla.

  32. Mielipidettä kysyttäessä tarjotaan selkeät vaihtoehdot, esimerkiksi "tummaa vai vaaleaa leipää?". • Käytetään tuttuja sanoja ja ilmaisuja (etunimi) sekä puhutaan selkeästi, lyhyesti ja aina yksi asia kerrallaan. Puhutaan normaalilla äänellä ja kuin aikuiselle. • Käytetään kuvia ja näytetään konkreettisia esineitä viestimisen tueksi. • Käytetään paljon sanatonta viestintää ja kehon kieltä. Sanallisen ja sanattoman viestinnän tulee olla yhdenmukaista. • Lapsena puhuttu äidinkieli pysyy pisimpään muistissa ja rauhoittaa.

  33. Vuorovaikutus ja kohtaaminen • https://wiki.metropolia.fi/download/attachments/44961136/Koulutusmateriaali.pdf?version=1&modificationDate=1333009484000Hoitajan ja muistisairaan ihmisen välisen vuorovaikutuksen tukeminen • http://theseus17-kk.lib.helsinki.fi/bitstream/handle/10024/44556/rasanen_riitta_vehniainen_katja.pdf?sequence=1 • https://www.youtube.com/watch?v=CrZXz10FcVMGladys Wilson and Naomi Feil

  34. Peseytyminen ja pukeutuminen • Tuetaan omia voimavaroja selkeällä ohjauksella. • Avustavan henkilön myönteinen asenne ja rauhallisuus sekä tutut toimintatavat auttavat pesu- ja pukeutumistilanteissa. • Hahmottamishäiriöt ja pelokkuus aiheuttavat passiivisuutta ja kieltäytymistä hoitotilanteista. • Kannustus ja kiittäminen parantavat yhteistyöhalukkuutta. • Tottumusten mukaiset peseytymisolosuhteet ja vaatetus lisäävät turvallisuuden tunnetta. • Annetaan mahdollisuus valita pesu- ja pukeutumistilanteessa selkeistä vaihtoehdoista. • Asetetaan vaatteet puettavassa järjestyksessä valmiiksi esimerkiksi sängyn päälle. Annetaan hienotunteista konkreettista apua tarvittaessa.

  35. Lepo • Unen tarve on yksilöllinen. Uni- ja valverytmin häiriöt kuuluvat taudinkuvaan. • Kiireettömyys, viesti välittämisestä ja kädestä pitäminen voivat korvata unilääkkeen. • Unilääkkeiden käyttöä pitää harkita tarkkaan. • Tutut ja rauhoittavat rituaalit, kuten rauhallinen musiikki, iltarukous, lukeminen tai lasi lämmintä maitoa ja voileipä saattavat auttaa unettomuuteen. • Selvä ero päivän ja yön valaistuksessa tukee vuorokausirytmin säilyttämistä.

  36. Ohjaus • Ohjaus kohdennetaan sairauden alkuvaiheessa ensisijaisesti sairastuneelle. • Annetaan tietoa ja tukea myös omaishoitajalle sairaudesta, mahdollisista käytösoireista ja lääkityksestä. • Tuetaan muistia ylläpitävää toimintaa, monipuolista aivojen käyttöä ja terveellisiä elämäntapoja. • Kiinnitetään huomiota riskitekijöiden hallintaan. • Etsitään yksilölliset selviytymismallit päivittäisissä toiminnoissa.

  37. Turvataan kotihoidon jatkuvuus, sairastuneen ja omaisen jaksaminen. • Kotipalvelu, kotisairaanhoito, yöpartiokäynnit tarvittaessa, fysikaalinen kuntoutus, sosiaalipalvelut (ateriapalvelu) • Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta ja ystäväpalvelu • Päivätoiminta • Järjestetään päiväsairaala- tai yöhoito sekä kuntouttavia lyhytaikaishoitoja dementiayksikössä tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Omaiselle taataan huoleton loma-aika. • Dementoituneen ja hänen omaisensa mielekäs arki kotona -opas kotona hoitamiseen http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/5527/stadia-1176132198-2.pdf?sequence=1

  38. Apuvälineet ja hoitotarvikkeet, turvajärjestelmät (esimerkiksi kulunvalvonta, turvaliesi, muistiturvatarra). • Sosiaalinen tuki • Hoitotuet, omaishoidon tuki • Korvattavat lääkkeet • Kuljetustuki. • Asuntojen varustamis-, korjaus- ja muutostyöt. • Yhteystiedot, mihin ottaa yhteys ongelmatilanteissa. • Tuetaan omaista myös sairastuneen siirtyessä pysyvään laitoshoitoon, kun kotihoito ei enää onnistu.

  39. Tiedotetaan paikallisen Alzheimer- tai dementiayhdistyksen toiminnasta, esimerkiksi omaisryhmistä. Alzheimer-keskusliitto on dementiapotilaiden ja omaisten etujärjestö, jolla on paikallisyhdistyksiä ja dementianeuvojia. • Tiedotusmateriaali • Sopeutumisvalmennuskurssit, omaisten ensitietokurssit, virkistysleirit ym. • http://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/201404090101742_v0.shtml

  40. Lääkehoito • Lääkitystä käytetään yleensä sairauden kaikissa vaiheissa. • Varhain aloitettu lääkitys voi vähentää oireita yli vuoden ajaksi. • Lievittää käytösoireita ja siirtää niiden ilmaantumista.

  41. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=amhhttp://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=amh

  42. Videoita http://vetamix.net/node/6821 http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/pitkat_jaahyvaiset_45188.html#media=45193

More Related