1 / 27

Kuntakenttä muutoksessa – löytääkö asiakas sosiaalipalvelut tulevaisuudessa?

Kuntakenttä muutoksessa – löytääkö asiakas sosiaalipalvelut tulevaisuudessa?. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Sosiaalialan asiantuntijapäivät, 13.3.2013. Kuinka suomalainen hyvinvointiyhteiskunta selviytyy 2020- ja 2030-luvuilla?.

Télécharger la présentation

Kuntakenttä muutoksessa – löytääkö asiakas sosiaalipalvelut tulevaisuudessa?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Kuntakenttä muutoksessa – löytääkö asiakas sosiaalipalvelut tulevaisuudessa? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Sosiaalialan asiantuntijapäivät, 13.3.2013

  2. Kuinka suomalainen hyvinvointiyhteiskunta selviytyy 2020- ja 2030-luvuilla? Kuntauudistuksen ytimessä on kolme isoa kysymystä, joista kaikkien suomalaisten tulisi käydä vakavaa keskustelua: Kuinka kuntaperusteinen järjestelmä kestää 2020- ja 2030-luvulla? Kuinka paljon joudumme siirtämään ylimääräistä talouden taakkaa pienten ikäluokkien harteille 2020- ja 2030-luvulla?

  3. Väestönmuutos 2009-2030 Positiivisen väestönkehityksen kunnissa väkimäärä lisääntyy ennusteen mukaan 2009-2030 yhteensä noin 600 000 henkilöllä. Väestöään menettävissä kunnissa väkimäärä puolestaan vähenee ajanjaksolla yhteensä noin 100 000 henkilöllä. Koko maan väestönkasvu olisi tällöin noin 500 000 henkilöä. Muutos 2009-2030 henkilöä 50 000 25 000 5 000 -5 000 -25 000 -50 000 Kuva: Suomen Kuntaliitto Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste

  4. Muutosten aikailematon toteuttaminen indeksi indeksi 80 80 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Talous kiristyy 70 70 Hoivatarve kasvaa 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 60 60 Eläköityminen lisääntyy Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli hyvin edullinen huoltosuhde 50 50 40 40 0 0 1980 1990 1970 2000 2010 2020 2030 vuosi 2040

  5. Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään, indeksi 2012=100

  6. Kuntien ulkoiset menot ja hankinnat 2000 – 2010, mrd €

  7. Kunta-alan eläkepoistuma 2010–2030 2010-luvulla eläkkeelle siirtyy 166 000 kuntatyöntekijää (KuEL- ja VaEL-vakuutetut). Keva 2011 10

  8. Kuntauudistus ei ihan uusi asia • 1960-luvun pienkuntakomitea esitti kunnan vähimmäiskooksi 8000 asukasta • Sopivaksi kuntamääräksi katsottiin 315 kuntaa (1969) • Tilanne 2013: Kunnan mediaanikoko 6000 asukasta, kuntamäärä 304 • Kuntien tehtävämäärä moninkertaistunut, Suomen aluerakenne muuttunut

  9. Miksi kunnille ei löydy yksiselitteistä optimikokoa? 1. Kuntien väliset erot saman kokoluokan sisällä ovat suurempia kuin eri kokoluokkien välillä 2. Saman kokoluokan kunnat voivat järjestää oman palvelutuotantonsa hyvin eri tavoin (esim. pinta-alaltaan pieni ja väestöltään keskittynyt kaupunki on edullisessa asemassa) 3. Erikokoisissa kunnissa on erilainen palvelutarjonta (esim. keskuskaupunkien erityistehtävät) 4. Eri palveluilla on erilaiset tuottamisen optimikoot - se vaikeuttaa optimikokomäärittelyjä 5. Suurilla kaupungeilla on parhaat edellytykset käyttää hyväksi palveluiden optimikokoja ja tuottaa palvelut lähellä optimaalista kokoluokkaa ja palveluverkkoa

  10. Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen • Hallitusohjelma asettaa vahvoille peruskunnille ja kuntarakenteen kehittämiselle seuraavat reunaehdot: • Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista • Vahva peruskunta on riittävän suuri vastatakseen itsenäisesti peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta • Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön • Vahva peruskunta voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen.

  11. Kuntauudistus on kokonaisuus • Kuntarakennerakennelaki • Kuntalain kokonaisuudistus • Kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus • Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ohjaavien lakien uudistus • Metropolialueen hallintoratkaisut • Kuntien tehtävien arviointi • Näiden kaikkien tulee tukea toisiaan ja varmistaa tulevaisuuden kannalta riittävän vahvat ja elinvoimaiset kunnat

  12. Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit • Yleiset edellytykset • Selvitysalueiden tulee muodostaa alueellisesti eheä kokonaisuus tai muu toiminnallinen kokonaisuus • Perustuslain reunaehdot • kunnallinen itsehallinto, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet sekä kielelliset oikeudet (kansalliskielet ja saamenkieli) ja saamelaisten kulttuuri-itsehallinto • Kolme pääkriteeriä: • Palvelu- ja väestöpohjakriteeri • Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteeri • Talouskriteeri • Kunnalla on tarve selvittää kuntaliitosta, jos yksikin kolmesta pääkriteeristä osoittaa selvitystarvetta • Kunta ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei yksikään pääkriteeri osoita selvitystarvetta, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta.

  13. Kuntarakennelain keskeinen sisältö • Kuntarakenneuudistuksesta säädettäisiin kuntajakolaissa, jonka nimike muutettaisiin kuntarakennelaiksi • Kuntarakenneuudistusta koskevat säännökset olisivat määräaikaisina voimassa vuoteen 2017 saakka • Selvitysvelvollisuus ja –velvollisuuden sisältö • Selvitysperusteet • Selvitysten määräaika ja seuranta • Poikkeusperusteet ja poikkeamista koskeva päätöksenteko • Kuntien yhdistymisselvitysten ja yhdistymisen taloudellinen tuki • Lain toistaiseksi voimassa olevia säännöksiä muutettaisiin joiltakin osin, mm. • kuntajaon kehittämisen tavoitteet • valtioneuvoston nk. kriisikuntia koskeva toimivalta päättää kuntien yhdistymisestä

  14. Selvitysvelvollisuus Kunnalla on selvitysvelvollisuus, jos se täyttää yhdenkin selvitysperusteen Kunnalla on selvitysvelvollisuus lisäksi, jos alueella ei muuten ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta Selvitysalueiden ulkopuolelle jäämässä oleva kunta voi valita selvityskumppanikseen naapurikunnan, jonka kanssa se muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden Selvitysvelvollisuuden lähtökohtana on, että selvitysalue täyttää kuntajaon muuttamisen edellytykset (ml. perustuslain reunaehdot)

  15. Selvitysten määräaika ja seuranta Kuntien tulee tehdä yhdistymisselvitys ja mahdollinen siihen perustuva yhdistymisesitys 1.4.2014 mennessä Kunnan tulee ilmoittaa ministeriölle 30.11.2013 mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä Ministeriö voi määrätä erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta, jos kunta ei ole 1.4.2014 mennessä tehnyt kuntien yhdistymisesitystä.

  16. Henkilöstön asema • Henkilöstön asema turvattaisiin vuosien 2014–2017 alusta voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa nykyisen tasoisena: • Kuntajaon muutos, joka johtaa työnantajan vaihtumiseen katsotaan liikkeenluovutukseksi • Uuden kunnan palvelukseen siirtyvällä henkilöstöllä viiden vuoden irtisanomissuoja • Yhdistymisselvitysten ja -esitysten valmistelu yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa

  17. Sote-uudistuksen eteneminen SOTE-palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki (nk. järjestämislaki). STM asetti 21.3.2012 työryhmän valmistelemaan muodostuvien kuntien pohjalta palvelurakenneselvityksen. Työryhmä antoi 31.5.2012 sosiaali- ja terveyspoliittiselle ministerityöryhmälle kuvaukset käsittelemistään palvelurakennemalleista sekä työryhmän välijohtopäätökset. Sote-poliittinen ministeriryhmä linjasi jatkotyötä. Työryhmältä väliraportti 27.6.2012 ja loppuraportti 11.1.2013. Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä linjasi sote-palvelurakennetta lausunnolle lähteneen kuntarakennelakiluonnoksen liitteeksi 15.11.2012. Palvelurakenneuudistuksen valmistelun tueksi on asetettu selvityshenkilöryhmä, joka selvittää yhdessä kentän toimijoiden kanssa alueellisesti parhaita sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja. Sotepol antoi selvityshenkilöiden toimeksiannolle täydentäviä linjauksia 13.12.2012. Selvityshenkilöryhmän ehdotukset valmistuvat 19.3.2013.

  18. Sote-uudistuksen lähtökohdat Uudistuksella vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä integraatiota. Näin luodaan mahdollisimman laajat palvelukokonaisuudet, vähennetään byrokratiaa ja vahvistetaan peruspalveluita. Uudistuksella turvataan kuntalaisten lähipalvelut. Tavoitteena on kaksitasoinen palvelurakenne. Päävastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta on jatkossa perustasolla. Sitä tukee pääosin koordinaation keinoin erityisvastuutaso. Kunta voi tuottaa palvelut itse, yhdessä toisten kuntien kanssa tai ostaa ne toiselta kunnalta tai yksityisiltä palvelutuottajilta (yritykset, järjestöt, säätiöt).

  19. Sosiaali- ja terveystoimen järjestäminen 1.1.2013 Sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue, 203 kuntaa Terveydenhuollon kuntayhtymä, 10 kuntaa Sosiaalitoimen yhteistoiminta-alue, 2 kuntaa Kunta järjestää palvelut itse, 89 kuntaa Etunimi Sukunimi titteli | Tapahtuma

  20. Sosiaali- ja terveystoimen yhtenäisyys 1.1.2013 Sosiaali- ja terveystoimi yhdessä, ratkaisun väestöpohja alle 20 000 asukasta, 79 kuntaa Sosiaali- ja terveystoimi yhdessä, ratkaisun väestöpohja 20 000 – 50 000 asukasta, 96 kuntaa Sosiaali- ja terveystoimi yhdessä, ratkaisun väestöpohja Yli 50 000 asukasta, 42 kuntaa Yhteistoiminta-alue järjestää kaikki terveystoimen tehtävät ja yksittäisiä sosiaalitoimen tehtäviä, ratkaisun väestöpohja alle 20 000 asukasta, 3 kuntaa Yhteistoiminta-alue järjestää kaikki terveystoimen tehtävät ja yksittäisiä sosiaalitoimen tehtäviä, ratkaisun väestöpohja 20 000 – 50 000 asukasta, 45 kuntaa Yhteistoiminta-alue järjestää kaikki terveystoimen tehtävät ja yksittäisiä sosiaalitoimen tehtäviä, ratkaisun väestöpohja yli 50 000 asukasta, 4 kuntaa Yhteistoiminta-alue järjestää terveystoimen tehtävät, ratkaisun väestöpohja alle 20 000 asukasta, 14 kuntaa Yhteistoiminta-alue järjestää terveystoimen tehtävät, ratkaisun väestöpohja 20 000 – 50 000 asukasta, 12 kuntaa Yhteistoiminta-alue järjestää terveystoimen tehtävät, ratkaisun väestöpohja yli 50 000 asukasta, 5 kuntaa Yhteistoiminta-alue järjestää sosiaalitoimen tehtäviä, Ratkaisun väestöpohja yli 50 000 asukasta, 2 kuntaa Ahvenanmaa, 16 kuntaa Kuntien välinen yhteistoiminta

  21. Kuntauudistuksen eteneminen • Rakennelakiluonnoksen lausuntokierros päättyi 7.3.2013 • Yhteensä 384 lausuntoa, lausuntopalautetta kootaan • Hallituksen esitys eduskuntaan huhtikuussa • Yhdistymiset voimaan muutoksen suuruudesta riippuen 2015/2017, kuitenkin viimeistään 1.1.2017 • Hallitus arvio kuntauudistuksen etenemistä loppuvuodesta 2013 • Kunnille, jotka eivät täytä rakennelain kriteereitä tai eivät ole tehneet tarvittavia päätöksiä 1.4.2014 mennessä, varaudutaan asettamaan valtion erityisselvittäjät

  22. Kuntauudistus • Lisätietoa kuntauudistuksesta ja taustamateriaalia: www.kuntauudistus.fi www.kommunreformen.fi

More Related