Eduskunnan oikeusasiamies ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin trESS 29.9.2010 Hel

1. Eduskunnan oikeusasiamies ja sosiaaliturvan yhteensovittaminenApulaisoikeusasiamies Maija SakslintrESS 29.9.2010 Helsinki

2. Suomen perustuslaki 38 � Eduskunta valitsee nelj�n vuoden toimikaudeksi oikeusasiamiehen sek� kaksi apulaisoikeusasiamiest�, joiden tulee olla etevi� laintuntijoita.

3. Oikeusasiamiehen teht�v�t 109 � Oikeusasiamiehen tulee valvoa, ett� tuomioistuimet ja muut viranomaiset sek� virkamiehet, julkisyhteis�n ty�ntekij�t ja muutkin julkista teht�v�� hoitaessaan noudattavat lakia ja t�ytt�v�t velvollisuutensa. Teht�v��ns� hoitaessaan oikeusasiamies valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. Oikeusasiamies valvoo my�s valtioneuvoston, valtioneuvoston j�senten sek� tasavallan presidentin p��t�sten ja toimenpiteiden laillisuutta Oikeusasiamies antaa joka vuodelta kertomuksen toiminnastaan sek� laink�yt�n tilasta ja lains��d�nn�ss� havaitsemistaan puutteista eduskunnalle.

4. Tietojensaantioikeus 111 � Oikeusasiamiehell� on oikeus saada viranomaisilta ja muilta julkista teht�v�� hoitavilta laillisuusvalvontaansa varten tarvitsemansa tiedot.

5. Kantelu Oikeusasiamiehelle voi kannella jokainen, joka katsoo valvottavan teht�v��ns� hoitaessaan menetelleen lainvastaisesti tai j�tt�neen t�ytt�m�tt� velvollisuutensa. Kantelu tulee tehd� kirjallisesti.  Oikeusasiamies tutkii kantelun, jos sen kohteena oleva asia kuuluu h�nen laillisuusvalvontaansa ja on aihetta ep�ill�, ett� valvottava on menetellyt lainvastaisesti tai j�tt�nyt velvollisuutensa t�ytt�m�tt�.  Oikeusasiamies ei tutki kantelua, joka koskee yli viisi vuotta vanhaa asiaa, ellei kantelun tutkimiseen ole erityist� syyt�.

6. Oma aloite Oikeusasiamies voi ottaa laillisuusvalvontaansa kuuluvan asian k�sitelt�v�kseen omasta aloitteestaan. tutkitaan samalla tavoin kuin kantelut. voi johtaa samoihin toimenpiteisiin kuin kantelut.

7. Tarkastukset Oikeusasiamies toimittaa tarpeen mukaan virastojen ja laitosten tarkastuksia. Erityisesti vankiloissa ja muissa suljetuissa laitoksissa valvotaan niihin sijoitettujen henkil�iden kohtelua. Puolustusvoimien eri yksik�iss� ja Suomen rauhanturvajoukoissa seurataan varusmiesten ja muiden asepalvelusta suorittavien sek� rauhanturvaajien kohtelua. Oikeusasiamiehell� tai h�nen edustajallaan on oikeus p��st� tutustumaan kaikkiin tiloihin ja tietoj�rjestelmiin. Oikeusasiamiehell� on oikeus keskustella luottamuksellisesti viraston tai laitoksen henkil�kunnan sek� siell� palvelevien tai sinne sijoitettujen henkil�iden kanssa.

8. Huomautus ja k�sitys Jos oikeusasiamies katsoo, ett� valvottava on menetellyt lainvastaisesti tai j�tt�nyt velvollisuutensa t�ytt�m�tt�, h�n voi antaa huomautuksen. Oikeusasiamies voi saattaa valvottavan tietoon:- k�sityksens� menettelyn lainvastaisuudesta - kiinnitt�� valvottavan huomiota hyv�n hallintotavan vaatimuksiin tai perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista edist�viin n�k�kohtiin.

9. Esitys Oikeusasiamies voi tehd� toimivaltaiselle viranomaiselle esityksen tapahtuneen virheen oikaisemiseksi, ep�kohdan korjaamiseksi tai hyvitt�miseksi. Oikeusasiamies voi kiinnitt�� valtioneuvoston tai muun lains��d�nn�n valmistelusta vastaavan toimielimen huomiota s��nn�ksiss� tai m��r�yksiss� havaitsemiinsa puutteisiin sek� tehd� esityksi� niiden kehitt�miseksi ja puutteiden poistamiseksi.

10. Syyte ja kuripitomenettely syytteen nostaminen asian saattaminen kurinpitomenettelyyn

11. Ruotsista el�kett� saavien henkil�iden sairausvakuutusmaksu, 26.5.2010 Kantelu Sosiaali- ja terveysministeri�n menettelyst� STM tulkinnut v��rin Ruotsin Socialdepartementin antamaa lausuntoa ja sen vuoksi antanut virheellisen lausunnon verohallitukselle. Ruotsin sjukers�ttning -etuutta ei tule k�sitell� el�ke-etuutena. Lausuntoa on oikaistava ja t�ydennett�v�. STM on viivytellyt vastaamisessa kirjeisiin.

12. Sosiaali- ja terveysministeri�n lausunto Kysymys on ministeri�n asian C-50/05 Nikula yhteydess� antamasta lausunnosta verohallitukselle, sen pyynn�st�. Asetusta sovellettaessa ei etuuden nimityksell� ole merkityst�. Ratkaisevaa j�senvaltion ilmoitus siit�, mink� luvun s��nn�ksi� sovelletaan etuuslains��d�nt��n. Asia oli lis�ksi tarkistettu erikseen Ruotsin socialdepartementilta.

13. Apulaisoikeusasiamies Pajuojan p��t�s Ei aihetta toimenpiteisiin, koska: Yksitt�isen henkil�n verotusta koskevan p��t�ksen tekee verottaja. P��t�ksest� on muutoksenhakuoikeus. Kantelijan ensimm�iseen tiedusteluun oli vastattu kymmenen p�iv�n kuluessa eli viivytyksett�. Vastauksessa kerrottiin asian k�sittelyst� yhdess� Ruotsin viranomaisten kanssa eli asian sen hetkinen vaihe. Kantelijan ministeri�n lausuntoa koskevaan tiedusteluun 18.6.2007 vastattiin 27.11.2007, ett� asia on selvitett�v�n�. Vastaaminen kesti yhteens� puolitoista vuotta. Ruotsin vastauksen j�lkeen kului viel� seitsem�n kuukautta. AOA:n k�sityksen mukaan Ruotsin vastauksen saapumisen j�lkeen olisi tullut vastata kantelijalle. Stm:n huomiota kiinnitettiin siihen, ett� kansalaiskirjeeseen tulee vastata viivytyksett�.

14. El�kehakemusten k�sittely el�keturvakeskuksessa 27.8.2010 Kantelija hakee el�kett� Ruotsista. El�kehakemus j�tetty tammikuussa 2009 vakuutusyhti�lle. Yhti� toimitti hakemuksen ETK:lle viivytyksett�. ETK ei l�hett�nyt selvityspyynt�� Ruotsiin toukokuuhun menness�.

15. 13.1. hakemus saapui yhti�lle 14.1. hakemus saapui ETK:lle 20.1. hakemus k�sittelyyn 26.1. vakuutuskaudet ETK:lta 28.1. vakuutuskaudet Kelalta 23.6. hakemus Ruotsiin 29.1.2010 p��t�s Ruotsista

16. ETK:n selvitys ja lausunto Ty�skentely� Ruotsissa vain noin kolme vuotta > asia ei kiireellinen. Vaikka asiakas kiirehti asiaa nelj� eri kertaa, sit� ei siirretty t�m�n vuoksi jonon k�rkeen. Hakemusten m��r� lis��ntyi 10%. Prosesseja kehitet��n.

17. Apulaisoikeusasiamies Pajuojan p��t�s Jokaisella on oikeus saada asiansa k�sitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytyst� (perustuslaki 21 � ja hallintolaki 23 �) Hakemuksen l�hett�minen kesti l�hes viisi kuukautta tarvittavien tietojen saapumisesta. K�sittelyaika oli pidempi kuin vastaavissa asioissa keskim��rin ja hakija kiirehti asiaa nelj� kertaa. Asiaa ei AOA:n k�sityksen mukaan k�sitelty viivytyksett�. Hakemus olisi tullut siirt�� EU-lomakkeelle ja l�hett�� Ruotsiin viivytyksett� tietojen saamisesta. Hakija kiirehti asiaa nelj� kertaa. K�sittely ei tapahtunut asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytyst�.

18. Kelan menettely 25.2.2009 Kantelu: 9.3.2005 alkaen kantelija asunut Suomessa, mutta sosiaaliturvalains��d�nt�� ei ole sovellettu h�neen jatkuvasti. Ensin kantelijalle annettu p��t�s sosiaaliturvalains��d�nn�n soveltamisesta, mutta ty�tt�myyden alettua hakemus hyl�tty. Ei annettu tulkkipalveluita. Kohtelu oli ep�asiallista.

19. Kelan selvitys Asuminen ei vakinaista, eik� henkil� ty�skennellyt Suomessa >, sosiaaliturvalains��d�nt�� ei sovellettu. Ty�skentely ei kest�nyt lain edellytt�m�� nelj�� kuukautta, sosiaaliturvalains��d�nt�� ei sovellettu. Uusi ty�suhde, sosiaaliturvalains��d�nt�� sovellettiin. Ty�suhde p��ttyi, uusi p��t�s, sosiaaliturvalains��d�nt�� ei sovellettu. Muutoksenhakulautakunnan p��t�s.

20. Oikeusasiamies Paunion p��t�s Oikeusasiamiehen teht�v�n� on Suomen perustuslain mukaan valvoa, ett� tuomioistuimet ja muut viranomaiset sek� virkamiehet noudattavat lakia ja t�ytt�v�t velvollisuutensa. Oikeusasiamies ei voi puuttua siihen, miten viranomainen tai tuomioistuin on k�ytt�nyt sille lain mukaan kuuluvaa harkintavaltaa, jos sit� ei ole ylitetty tai k�ytetty v��rin. Oikeusasiamies ei voi muuttaa tai kumota viranomaisten tai tuomioistuinten ratkaisuja.

21. Oikeusasiamies Paunion p��t�s Kela ja muutoksenhakulautakunta olivat ratkaisseet hakemukset ja valitukset niille lain mukaan kuuluvan harkintavallan rajoissa. P��tett�ess� siit�, tuliko henkil��n soveltaa sosiaaliturvalains��d�nt��, oli otettava huomioon muun muassa: oliko asuminen katsottava vakinaiseksi? oliko ty�skentely luonteeltaan m��r�aikaista vai vakinaista? puolsivatko perhesiteet my�nteist� ratkaisua? Kysymyksess� kokonaisharkinta

22. Tulkkaus ja k��nt�minen Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi, jokaisen oikeus k�ytt�� omaa kielt��n turvataan lailla. Hallintolain mukaan viranomaisen on j�rjestett�v� tulkitseminen ja k��nt�minen asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta, jos henkil� ei osaa viranomaisessa k�ytett�v�� suomen tai ruotsin kielt�. Asia voidaan tulkata ja k��nt�� kielelle, jota asianosaisen voidaan todeta riitt�v�sti ymm�rt�v�n. Henkil�n oikeuksien turvaamiseksi tulkitsemisesta ja k��nt�misest� voidaan huolehtia muussakin asiassa. Asianosaisen aloitteesta vireille tulleissa asioissa l�ht�kohta on, ett� h�n huolehtii tulkitsemisesta ja k��nt�misest� itse ja omalla kustannuksellaan. Koska asia tuli vireille kantelijan hakemuksesta, tulkkipalvelujen tilaamatta j�tt�minen ei ollut lain vastaista. Puutteellisen kielitaidon ja hoidettavan asian monimutkaisuuden vuoksi olisi tulkkipalvelun k�ytt�� voinut harkita. Silt� osin, kun asiat ovat olleet vireill� Kelan aloitteesta, Kela oli huolehtinut joko avustajan tai tulkin �Tulkitseminen ja k��nt�minen oli tapahtunut lain tarkoittamalla tavalla. Nyttemmin tulkkauspalvelua saa Kelassa riippumatta siit� kenen aloitteesta asia tulee vireille. Tulkkauspalvelut on siten j�rjestetty Kelassa paremmin kuin hallintolain v�himm�isvaatimus edellytt��.

23. Oikeusasiamies Paunion p��t�s Neuvonta, opastus, kohtelu Hallintolain mukaan palveluperiaate ja palvelun aisanmukaisuus tarkoittaa asianmukaisia palveluita ja tuloksellisuutta. Asiakkaalle on annettava tarpeen mukaan neuvontaa sek� vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin.

24. Menettely ty�kyvytt�myysasiassa 4.8.2009 Kirkon keskusrahasto my�nsi ty�kyvytt�myysel�kkeen p��t�ksell��n 17.10.2006. Muutoksenhakuohjauksen mukaan muutosta voi hakea vasta, kun Ruotsin el�kelaitos on tehnyt p��t�ksen ja yhteenvetop��t�s on toimitettu. Ruotsin laitos antoi p��t�ksens� joulukuussa 2006. ETK ei voinut antaa yhteenvetop��t�st�, koska Kelan p��t�s puuttui. Kantelijan mukaan el�kkeen m��r� oli liian alhainen, mutta h�n ei voinut hakea p��t�kseen muutosta.

25. Kelan lausunto Viiv�styminen johtui henkil�kunnan suuresta vaihtuvuudesta, perhevapaista, toimintamallin muuttumisesta ja uusien ty�ntekij�iden pitk�st� koulutuksesta.

26. Oikeusasiamies Paunion p��t�s Kirkon keskusrahasto my�nsi el�kkeen 17.10.2006. Muutosta ei ollut mahdollista hakea ennen yhteenvetop��t�st�. Ruotsin laitos teki p��t�ksen joulukuussa 2006. Kelan p��t�s vasta 30.1.2008 eli yli vuotta my�hemmin. ETK antoi yhteenvedon 13.2.2008. K�sittely viiv�styi Kelassa. Asiassa olisi voitu Kelan selvityksen mukaan antaa p��t�s jo vuotta aikaisemmin.K�sittelyaika ei ollut kohtuullinen eik� hyv�n hallintotavan mukainen.

27. Perustuslaissa turvattu oikeus saada asia k�sitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viiv�styst� ei toteutunut. Kelan lausunnossa esitetyt syyt selitt�v�t osaltaan asian pitk�� k�sittelyaikaa. Ne eiv�t kuitenkaan ole sellaisia perusteita, jotka oikeuttaisivat asian k�sittelyn viiv�stymisen tapahtuneella tavalla. Viranomaisen on organisoitava toimintansa perusoikeudet turvaavalla tavalla.

28. Muita ratkaisuja Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluminen ja sairausvakuutusmaksujen maksaminen Suomeen, E 121, E 106 Muutto Suomesta, lomakkeen E111, E 112 antaminen, muutoksenhakumahdollisuuden puuttuminen lomakkeen antamatta j�tt�misest� Ennakkotieto ulkomaille maksettavan kansanel�kkeen m��r�st� Vammaistuen ja el�kkeensaajan hoitotuen maksaminen toisesta j�senvaltiosta el�kett� saavalle henkil�lle.