Lapsiperheiden kokemuksia köyhyydestä: nälkää, häpeää ja selviytymistä

1. Lapsiperheiden kokemuksia köyhyydestä: nälkää, häpeää ja selviytymistä Allianssi-risteily 12.-13.3.2008 Juha Mikkonen <juha.mikkonen [AT] helsinki.fi> EAPN-Fin (Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto) Reetta Ruokonen <reetta.ruokonen [AT] elamantapaliitto.fi> Elämäntapaliitto http://www.eapn-fin.org/ http://www.koyhyyskirjoitukset.org/

2. Esityksen rakenne • Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailu ja aineisto (Juha) • Lapsiperheiden köyhyys tilastojen valossa (Juha) • Perheellisten köyhyyskokemukset (Reetta) • EAPN-Finin toimenpide-ehdotukset lapsiköyhyyden vähentämiseksi (Juha)

3. Tausta – Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailu (1) • Kesällä 2006 järjestettiin vapaaehtoistyönä valtakunnallinen kirjoituskilpailu köyhyydestä • Järjestäjänä Tiede, taide ja köyhä kansa ry(Työryhmä: Anna-Maria Isola, Meri Larivaara, Juha Mikkonen) • Kirjoituskilpailuhankkeen tavoitteet: 1. Monipuolistaa ymmärrystä koetusta köyhyydestä: ”Tilastotietojen tuolle puolen" 2. Tuoda julkiseen keskusteluun köyhäksi itsensä kokevien näkökulma heidän itsensä kertomana: ”Köyhän kansan ääni"

4. Tausta – Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä –kirjoituskilpailu (2) • Tavoitteena tuoda esiin toisenlainen nyky-Suomi. • 1. VÄITE: Suomi on tällä hetkellä vauraampi ja menestyvämpi kuin koskaan. • 2. VÄITE: Suomessa ei esiinny todellista köyhyyttä ja suhteellinen köyhyys johtuu ihmisestä itsestään. • Taloudellinen menestystarina jättää herkästi varjoonsa tarinan toisesta, köyhtyvästä Suomesta. • Haluttiin tarjota kanava, jonka kautta köyhäksi itsensä tuntevat ihmiset voivat saada äänensä kuuluville ja kertoa oman erilaisen tarinansa nyky-Suomesta.

5. Tausta – Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä (3) • Ohjeistus kirjoittajille: (1) Miten köyhyys tuli elämääsi? (2) Mitä keinoja käytät pärjätäksesi arjessa? (3) Mihin aikaan kokemuksesi sijoittuvat? (4) Kirjoitusten tyyli vapaa: omaelämäkerrallinen tarina, essee, runo, novelli ... (5) Pituus enintään 20 sivua

6. Kilpailun tukijat – Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä • Palkintorahat tukijajärjestöiltä: Elämäntapaliitto, Ensi- ja turvakotien liitto, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY), Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL), Mielenterveyden Keskusliitto (MTKL), Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK), Suomen Mielenterveysseura (SMS), Suomen Punainen Risti (SPR), Suomen setlementtiliitto, Takuu-Säätiö, Isolta Networks, Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyö, Kustannusosakeyhtiö Avain, Työttömien valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö (TVY), Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitto sekä Y-Säätiö.

7. Tiedotus ja verkkosivut – Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä • Tiedotus: - tukijajärjestöjen tiedotuskanavat (mm. lehdet, sähköpostilistat, verkkosivut) - mediatiedote (mm. STT:n jakelu, paikallislehdet, Kelan sanomat ) - sosiaali- ja työvoimatoimistojen ilmoitustaulut Verkkosivut: www.koyhyyskirjoitukset.org Kävijöitä verkkosivuilla: yht. 4,107 (huhti-syyskuu 2006, kilpailun käynnissäoloaika) yht. 21,331 (27.4.2006–15.2.2008)

8. Kilpailusato – Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä (1) • Kilpailuaika 13.6.2006 - 15.9.2006 (~3kk). • Yhteensä n. 850 tekstiä • Pituus 1-20 sivua, keskimäärin 4-5 sivua • Noin neljäsosa miesten kirjoittamia • Pääosa omaelämäkerrallisia kuvauksia  vahvasti läsnä arjessa selviytyminen ja sen uhat

9. Kilpailusato – Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä (2) • 1990-luvun alun laman jälkeen mittavin laadullinen aineisto suomalaisesta köyhyydestä • Vuonna 1993 kerätty Nälkä-aineisto kattaa noin 200 kirjoitusta (Heikkilä ym. 1994, 59–60) • Suomen Kirjallisuuden Seuran 1.2.1993 - 31.5.1993 keräämä Työttömän tarina –aineisto sisältää 1120 kirjoitusta

10. Kilpailusato – Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä (3) • Kirjoittajat edustavat: - lapsiperheitä, yksinhuoltajia, mielenterveyskuntoutujia, pitkäaikaissairaita, pienituloisia työntekijöitä, pienyrittäjiä, velkaantuneita, pitkäaikaistyöttömiä ja eläkeläisiä. • Köyhyydelle annettuja syitä mm.: - työttömyys, pitkäaikaissairaus, lapsuuden perheolot, velkaantuminen, avioero…

11. Kilpailusato – Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä (4) • Tiedotus- ja palkintojenjakotilaisuus järjestettiin 16.3.2007 • Palkittiin 3 kirjoitusta + 1 runopalkinto • Jaettiin 5 kunniamainintaa • Tekstejä luettavissa: www.koyhyyskirjoitukset.org Syksyllä 2007 noin kymmenesosa teksteistä julkaistiin kirjassa: Isola, Anna-Maria - Larivaara, Meri - Mikkonen, Juha (toim.) (2007). Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä. Kustannusosakeyhtiö Avain. Otavan Kirjapaino, Keuruu 2007.

12. Kirjoitusten rakenteetArkipäivän kokemuksia köyhyydestä • Yksilöllistä tilannetta peilataan ympäröivään yhteiskuntaan ja köyhyyden määritelmiin • Polut köyhyyteen ja oma elämänkaari • Arjen kuvaukset • Arjen selviytymisstrategiat • Vertailu kanssaihmisiin

13. Lapsiperheet Suomessa • Lapsia (0-17-vuotiaat) 1 100 000, 20,8 % koko Suomen väestöstä • Lapsiperheitä 590 000 • Äiti, isä ja lapsi/lapset perheitä 71 % • Yksinhuoltajaperheitä 20 % • Uusperheitä (perhe, jossa on alle 18-vuotias vain toisen puolison lapsi) 9 % Lähde: Tilastokeskus, koonnut Esa Iivonen (MLL/EAPN-Fin)

14. Pienituloisuusrajan määritelmä • Tulot kulutusyksikköä kohden ovat pienemmät kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta (Eurostat, Euroopan unionin tilastokeskus) • Pienituloisuuden raja (köyhyysriskiraja) Suomessa, euroa/kulutusyksikkö vuonna 2005: 12 160€ (1013€/kk, määritelmä: käytettävissä olevat tulot). Määrittelyssä käytetään OECD:n muunnettua kulutusyksikkömääritelmää: • Kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1 • 14 vuotta täyttäneet (muut aikuiset ja 14-17-vuotias lapset) saavat painon 0,5 ja 0-13-vuotiaat lapset saavat painon 0,3 Lähde: Tilastokeskus, koonnut Esa Iivonen (MLL/EAPN-Fin)

15. Lapsiperheiden köyhyys on kasvanut Lapsiperheköyhyyden (pienituloisuusaste, kotitalouden tulot alle 60 % kotitalouksien mediaanituloista) kasvu on ollut voimakasta Lapsiköyhyysaste oli 11,6 %vuonna 2005, kun se vuonna 1995 oli vain 5,0 % Eniten pienituloisuus on kasvanut • alle 3-vuotiaiden lasten perheissä ja • yksinhuoltajaperheissä Pienituloisia 638 000 henkilöä (2005) Pienituloisissa kotitalouksissa127 800 lasta(2005) Lähteet: Tilastokeskus tulonjakotilasto, Esa Iivonen (MLL/EAPN-Fin)

16. Pienituloisuus kasautuu • Suhteellisella mittaustavalla pienituloisuus kasvaa väestöryhmissä, joiden tulokehitys ei pysy keskitulokehityksen vauhdissa. • Tuloerot kasvoivat voimakkaasti 1990-luvun lopussa ja näyttävät 2000-luvulla vakiintuneen 1970-luvun alun tasolle (Tilastokeskus 2007) • Pienituloisuus kasautuu yksinhuoltajaperheisiin ja monilapsisiin perheisiin. • Lapsiperheiden suurimmat kulutusmenoerät kohdistuvat asuntoon, liikenteeseen ja ruokaan. • Erityisesti yksinhuoltajaperheissä korostuvat välttämättömät asuminen ja syöminen

17. Lapsiköyhyysaste, prosenttia 1990-2005. Köyhyysrajana 60 % kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen mediaanista Lähde: Tilastokeskus

18. Lapset tuloviidenneksen mukaan ja pienituloisuusrajan alittaneet 1990-2005.Lähde: Tilastokeskus 18

19. 19

20. Kahden vanhemman perheiden ja yksinhuoltajaperheiden köyhyysaste (pienituloisuusaste), prosenttia 1990-2005Lähde: Tilastokeskus

21. Lapsiperheiden köyhyyteen on monia syitä (1) • Työttömyys, osa-aika- ja pätkätyöllisyys ja näistä johtuva pienituloisuus • Perhepoliittisten tulonsiirtojen reaaliarvon rapautuminen (ja niihin 1990-tehdyt leikkaukset) • Lapsiperheiden korkea verorasitus (mm. perhepoliittisten verovähennysten poisto, arvonlisäveron korkea taso, pääomatulojen suosinta verotuksessa ansiotuloihin nähden) • Vähimmäisvanhempainrahojen ja kotihoidon tuen matala taso • Asumiskustannusten kalleus Lähde: Lapsiköyhyysraportti, 2007, EAPN-Fin

22. Lapsiperheiden köyhyyteen on monia syitä (2) • Opiskelijalapsiperheillä opintorahan matala taso • Yksinhuoltajaperheillä avio/avoerosta johtuva tulotason lasku • Yksinhuoltajien heikko työllisyys; syrjitäänkö työmarkkinoilla yksinhuoltajia? • Pitkäaikaissairaudesta tai vammaisuudesta johtuva rajoittunut kyky osallistua työmarkkinoille ja siitä johtuva pienituloisuus sekä sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvat kustannukset • Maahanmuuttajaperheiden vanhempien muuta väestöä alhaisempi työllisyysaste Lähde: Lapsiköyhyysraportti, 2007, EAPN-Fin

23. Lapsiperheiden kokemuksia köyhyydestä: Tutkimuskysymykset • Minkälaista on elää köyhyydessä varakkaassa suomalaisessa yhteiskunnassa? • Minkälaisia kokemuksia köyhyydestä suomalaisilla perheillä on ja mitä seurauksia köyhyydestä on heille? • Mitä moraalisia emootioita köyhyyteen liittyy? • Minkälaisia selviytymiskeinoja kirjoittajat käyttävät?

24. Teoriaa – Selviytymiskeinot • Psyykkiset selviytymiskeinot - Miten henkilö selviytyy uhkaavista tilanteista henkisesti? • Taloudelliset selviytymiskeinot - Millä keinoin tulojen puutetta voi kompensoida? Jaettu em. luokkiin aineistolähtöisesti.

25. Teoriaa – Moraaliset emootiot • Erityisen sosiaalisia emootioita (Fischer & Tangney, 1995.) • Oletetaan edistävän moraalista käyttäytymistä ja estävän moraalisääntöjen rikkomista (Tangney, 1995). • Henkilön minä tulee tietoiseen tarkasteluun ja sitä arvioidaan yhdessä muiden kanssa. (Fischer & Tangney, 1995.) • Tarjoavat välittömän rankaisun tai palkinnon toiminnalle (Tangneyn, Stuewigin ja Mashekin 2007) • Tärkeä osa moraalijärjestelmäämme(Mt.)

26. Teoriaa – Häpeä ja syyllisyys (1) • Nousevat esiin tunteesta, että käyttäytymisemme tai jokin luonteenpiirteemme on ristiriidassa moraalisten standardiemme tai moraalisten ajatustemme kanssa: olemme tehneet jotain väärää tai epäonnistuneet jossain. (Tangney, 1995.) • Syyllisyydessä kadutaan jotain tekoa tai epäonnistumista teossa. • Häpeässä tunteen kohteena on koko minä. (Tangney, Wagner, Fletcher & Gramzow, 2001; Ferguson & Stegge, 2001; Lindsay-Hartz, Rivera, & Mascolo, 2001.)

27. Teoriaa – Häpeä ja syyllisyys (2) • Syyllisyydessä minä pysyy vahingoittumattomana ja kykenee edelleen toimintaan, häpeä puolestaan motivoi katoamiseen ja piiloutumiseen. • Häpeä voi motivoida myös vihaa, erityisesti tietyntyyppistä vihamielistä nöyryytettyä raivoa. Syyllisyyttä kärsivä käsittelee vihan tunteensa rakentavammin. (Tangney ym. 2001.)

28. Teoriaa – Ylpeys • Ylpeys seuraa siitä, että henkilö on vastuussa sosiaalisesti arvostetusta teosta tai on sosiaalisesti arvostettu henkilö. • Ylpeys palvelee itsetunnon kohottamista ja erityisesti kannustaa käyttäytymään tulevaisuudessa sosiaalisten standardien mukaan saavuttaakseen meriittejä ja arvokkuutta. (Mascolo & Fisher 1995.) • Saavutetaan, kun lopputulos on positiivinen ja odotettu ja se täyttää tai ylittää normatiiviset tai moraaliset standardimme. Lisäksi täytyy kokea olevansa vastuussa tapahtuneesta. (Kornilaki & Chlouverakis 2004; Harris 1989)

29. Teoriaa – Moraalinen viha / oikeutettu viha • Nousee esiin tietyn tyyppisissä vihaa aiheuttavissa tilanteissa, joita ovat tekijän tai norminrikkojan toimiminen moraalisten standardien vastaisesti. • Tilanteiden ei tarvitse olla itse koettuja. (Tangney ym., 2007.) • Esiin usein silloin, kun se loukkaa niin sanottua autonomian etiikkaa, eli yksilön oikeuksia. (Rozin, Lovery, Imada & Haidt, 1999) • Oikeutettu viha voi toimittaa moraalista tehtävää siten, että se voi motivoida ulkopuolista, kolmatta osapuolta, tarttumaan toimeen parantaakseen havaitsemansa epäoikeudenmukaisuuden (Tangney ym., 2007).

30. Aineiston valinta ja analyysi • Perheellisten aikuisten kirjoittamia tekstejä. Pyrin rajaamaan kirjoitukset vain perheisiin, joissa on kirjoitushetkellä alle 18-vuotiaita lapsia. • Menneen ajan lapsiperheistä kertovat on jätetty pois, tavoitteena tutkia nykypäivän köyhyyttä. • Kirjoitustyyliltään ei-fiktiiviset (ei novelleja/runoja) • Analyysiin yhteensä 54 kirjoitusta, kirjoittajista 47 oli naisia ja 7 miehiä, noin 160 sivua. • Teoriasidonnainen laadullinen sisällönanalyysi

31. Mitä köyhyys on?Rahan ja mahdollisuuksien puutetta (1) • Saadut tulot eivät riitä koko kuukaudeksi • Tarkka taloudensuunnittelu välttämätöntä • Aina kaikkia laskuja ei voi maksaa kerralla, muuten raha ei riitä ruokaan • Useat kirjoittajista velkaantuneita (köyhyyden syy vai seuraus?), lainanotto usein keino hoitaa köyhyyttä • Palvelut kalliimpia

32. Mitä köyhyys on? Rahan ja mahdollisuuksien puutetta (2) • Yllättäviin kuluihin ei voi varautua, talous sortuu - kodinkone hajoaa, pakko kulutusluottoon – velkakierre valmis • Huonolaatuisen tavaran ostaminen tulee kalliimmaksi • Rajoittaa ystävien tapaamista, osallistumista • Elämänlaadun muuttuminen pelkäksi selviytymiseksi

33. Mitä köyhyys on? Nälkä: ruoan vähäisyys ja huono laatu (1) • Useat kirjoittajat joutuvat päivittäin tinkimään ruoasta; sen raaka-aineista ja laadusta. Vaikka ruokaa olisi tarpeeksi, se ei ole tarpeeksi ravitsevaa ja monipuolista. • Ruoasta säästäminen ainoa vaihtoehto tehdä kuluttamiseen liittyviä valintoja. Ruoka ainoa asia, mistä voi tinkiä, kun muusta on jo luovuttu. • Kirjoittajien mielestä halvin ruoka epäterveellistä • Ruoan korkea hintataso • Juhlapyhät kauhistus, kun rahaa ei saa yhtään enemmän, mutta parempaa ruokaa pitäisi olla. • Tärkeää, että lapset saavat tarpeeksi syödäkseen. Lapsille pyritään tarjoamaan parasta mahdollista ruokaa, vaikka vanhemmat jäisivät kokonaan ilman.

34. Mitä köyhyys on? Vaikutus hyvinvointiin • Useat kertovat kuinka köyhyys on vaikuttanut heidän psyykkiseen ja fyysiseen terveyteensä. • Monet kirjoittaneista kertovat olevansa masentuneita. Kirjoituksissa masennuksen ja köyhyyden välinen yhteys tuodaan esiin suorana; köyhyys ja sen seurannaisvaikutukset tuovat helposti mukanaan paljon huolia, jotka voivat johtaa masennukseen. • Terveyden heikkeneminen voi ajaa yhä syvempään köyhyyteen. • Väsymys yleistä. Haluttomuus ja fyysinen väsymys • Lasten hyvinvoinnin takia yritetään pitää omaa mielialaa korkealla.

35. Mitä köyhyys on? Vaikutus lapsiin • Lasten tarpeiden tyydyttäminen on vaikeaa. Lisäksi yltäkylläinen ympäristö aiheuttaa kohtuuttomiakin vaatimuksia. • Monien vanhempien mielestä lasten kärsimys tuntuu pahimmalta. Vanhemmat saattavatkin jättää monia omia tarpeitaan tyydyttämättä, jotta saisivat lapsilleen jotakin. • Koulu vie monien kirjoittajien mielestä aivan liikaa rahaa. • Lasten tarjoama konkreettinen apu • Lapset oppivat köyhyydestä, arvostamaan muuta kuin rahaa (rakkaus, läsnäolo), oppivat ymmärtämään rahan ja työn arvon

36. Mitä köyhyys on? Muiden negatiivinen suhtautuminen (1) • Muiden suhtautumiseksi koetaan usein: • Jokainen on oman onnensa seppä • Köyhä on automaattisesti laiska ja syypää köyhyyteensä • Välttely köyhyyden tai työttömyyden takia. • Sääli. Sääliin suhtautumista pidetään vaikeana ja tämä saattaa myös lisätä eristäytymistä. • Ahdistavat kommentit: ”Miten noin vähäisillä varoilla voi edes elää?” tai: ”Mitä sä teet tällä hetkellä?” • Muiden negatiivinen suhtautuminen saa monet kirjoittajista välttelemään muita ihmisiä.

37. Mitä köyhyys on? Muiden negatiivinen suhtautuminen (2) • Ulkopuoliset antavat neuvoja tilanteen parantamiseksi. • Neuvojen kuvitellaan soveltuvan kaikille • Ei huomioida henkilökohtaisista rajoitteita, jotka estävät toteuttamasta esimerkiksi yleispäteviksi säästämisohjeiksi tarkoitettuja neuvoja. • Kirjoittajat kokevat usein neuvot ikävinä: ihmiset, jotka eivät tunne heidän tilannettaan, esittävät neuvoja, jotka eivät tilanteeseen välttämättä sovi. • Kateus • Työtön: saa olla kotona • Yksinhuoltaja: yhteiskunta tukee

38. Köyhyys on selviytymistä • Aineistossa kirjoittajat kuvaavat köyhyyttä nimenomaan selviytymisen näkökulmasta • Luettelevat useita keinoja, miten köyhyydestä selviydytään • Perhe on selviytymisen subjekti • Ilman lapsia luovuttaisivat

39. Psyykkiset selviytymiskeinot Keinoja lievittää stressiä ja pärjätä (to cope) tilanteessa. Psyykkisiksi selviytymiskeinoiksi luokiteltu myös asiat, jotka eivät sinällään aktiivisia toimia, vaan esimerkiksi sellaisia hyviä asioita, jotka edesauttavat jaksamista (esim. asiat, jotka tuottavat kirjoittajalle iloa). • Sosiaaliset suhteet • Usko ja toivo • Konkreettinen tekeminen • Tunteiden säätely

40. Psyykkiset selviytymiskeinot – Sosiaaliset suhteet • Perhe, puoliso ja lapset tärkeitä • ”Rikas rakkaudesta” • Läheisimmät suhteet saattavat kompensoida muita suhteita. Heikkoutena suuri riippuvuus tästä läheisimmästä suhteesta (Kortteinen ja Tuomikoski , 1998, 167, 63–69) • Suvun tuki • Hyvien ystävien tärkeyttä korostaa harva • Näyttääkin siltä, että ystävyyssuhteista eristäydytään, eikä esim. kehdata kertoa köyhyydestä. • Eristäytyminen voi olla selviytymiskeino (Breakwell, 1986, 109–110), ei kohtaa muiden oletettuja neg. reaktioita. Selviytymiskeinona kuitenkaan harvoin toimiva.

41. Psyykkiset selviytymiskeinot – Usko ja toivo • Useat kirjoittajat uskovat kaikesta huolimatta huomiseen ja toivovat parempaa elämää. • Monille haaveilu paremmasta tuo lohtua ja auttaa jaksamaan. Pitää elämän koossa. • Erittäin monet kirjoittajat painottavat sitä, että on tärkeä elää yksi päivä kerrallaan. Toisilla tämä liittyy kristilliseen maailmankatsomukseen. • Uskonto ja hengellisyys ovat monille kirjoittajille asioita, jotka antavat voimaa. • Toiset haaveilevat rahasta ja kulutushyödykkeistä.

42. Psyykkiset selviytymiskeinot – Konkreettinen tekeminen Aktiivinen toiminta, jolla helpotetaan psyykkistä oloa: • Harrastukset ja liikunta • Luonnossa kävely, sen muutosten seuranta • Kirjaston palvelujen käyttäminen • Jne.

43. Psyykkiset selviytymiskeinot – Tunteiden säätely Aktiivinen omien tunteiden muokkaus siten, että vallitseva elämäntilanne tuntuu helpommalta. Kassajonossa - - minä tunnen omalaatuista ylväyttä tilanteesta. Minulla on sittenkin varaa ja kanttia kieltäytyä. Oikeasti minua tietenkin harmittaa se, etten voi ostaa herkkuja, mutta olen oppinut ovelasti kääntämään asiat muuksi kuin ne ovat. (15.) • Tilanteen kieltäminen. Unohtaa koko taloudellisen tilanteensa ja keskittyy muuhun. • Positiivisuus tapana suhtautua elämään. • Huumori

44. Taloudelliset selviytymiskeinot Tavat, joilla yksilö yrittää helpottaa konkreettista köyhyydestä selviytymistä. Eli miten hän mahdollistaa sen, että ruokaa tai rahaa ruokaan ja muihin välttämättömiin kulutustarvikkeisiin olisi enemmän. • Aktiivinen itse tekeminen • Ulkopuolinen apu • Säästäminen

45. Taloudelliset selviytymiskeinot – Aktiivinen itse tekeminen • Työttömillä: aktiivinen työnhaku tai kouluttautuminen • Työssäkäyvillä: lisätyöt • Ruoan valmistaminen alusta loppuun itse • Terveelliset elämäntavat (ei juo/polta)

46. Taloudelliset selviytymiskeinot – Ulkopuolinen apu • Taloudellinen tai materiaalinen apu • Epävirallisista tai virallisista lähteistä • Ruokapankit • Läheisiltä lainaaminen, saaminen ja vastavuoroisuus • Kouluruokailu Sukulaisilta tai muilta läheisiltä saaminen on sidoksissa siihen, miten läheiset suhteet ovat.

47. Taloudelliset selviytymiskeinot – Säästäminen • Ruokaostoksilla punaisten lappujen etsintä • Valintojen tekeminen (lapset etusijalle) - Vanhemmat saattavat karsia omasta syömisestään, jotta lapsille saataisiin tarpeeksi ravintoa. Kyllä lapsille on aina ruoka saatu, vaan itse aikuisina olemme tekevinämme ruokailun ajan jotain muuta, etteivät lapset huomaisi, ettei isi ja äiti mitään syöneetkään. (42.) • Ei passiivista, vaan aktiivista strategista toimintaa selviytymisen edistämiseksi (Krok, 2007).

48. Köyhyyteen liittyvät emootiot • Kärsimyksen ja onnettomuuden tunteet (näköalattomuus ja menetetty usko huomiseen) • Epävarmuus ja huolet sekä katkeruus • Ahdistus • siitä, ettei pärjää • ei voi tarjota lapselle, mitä haluaisi • ei saa tehdä töitä • Onnellisuus köyhyydestä huolimatta

49. Moraaliset emootiot – Häpeä ja nöyryytys (1) • Kirjoituksissa nöyryyttävät kokemukset aiheuttavat häpeää. • Häpeä liittyy köyhyyteen itseensä. • Hävetään sitä, ettei pärjätä omillaan. • Työttömyys koetaan hävettävänä (esim. kaupassa käyminen keskellä päivää).

50. Moraaliset emootiot – Häpeä ja nöyryytys (2) • Avun vastaanottamiseen liittyvä häpeä • Häpeälliset ja nöyryyttävät kokemukset liittyen avun saamiseen virallisilta tahoilta, kuten sosiaalitoimistoista. • Kirjoittajat joutuvat vakuuttelemaan itselleen, että esim. toimeentulotuki on tehty sellaisia vaikeita taloudellisia tilanteita varten, joissa he ovat. • Köyhyydestä kertominen ystäville hankalaa häpeän takia – eristäytyminen • Lasten kokema häpeä