Download
suomalainen uskonnollisuus perinteiset uskonnolliset yhteis t n.
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Suomalainen uskonnollisuus: perinteiset uskonnolliset yhteisöt PowerPoint Presentation
Download Presentation
Suomalainen uskonnollisuus: perinteiset uskonnolliset yhteisöt

Suomalainen uskonnollisuus: perinteiset uskonnolliset yhteisöt

198 Views Download Presentation
Download Presentation

Suomalainen uskonnollisuus: perinteiset uskonnolliset yhteisöt

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. Suomalainen uskonnollisuus: perinteiset uskonnolliset yhteisöt UST/USH 254, USH 341, UST/USH 352 (5op) - Vetäjä: Heikki Pesonen - Vastaanotot ke 14–15 - sposti: heikki.pesonen@helsinki.fi - puh: 191 24332

  2. Ohjelma • 17.1. Järjestäytyminen, katsaus suomalaisen uskonnollisuuden muotoutumiseen sekä tämän hetken uskonnolliseen kenttään • 24.1. Ortodoksinen kirkko • 31.1. Jehovan todistajat • 7.2 Helluntailaisuus • 14.2. Tataarit • 21.2. MAP-kirkko • 28.2. Vapaat suunnat (baptistit, metodistit, vapaakirkko, pelastusarmeija)

  3. Kurssin suorittaminen • Osallistuminen luennoille ja pikanäkökulmat • Jalkautuminen ja raportti • Essee

  4. Kurssin suorittaminen • Osallistuminen luennoille ja pikanäkökulmat • N. 1 sivun esseet kolmesta käsiteltävänä olevasta uskonnollisesta yhteisöstä  yht. 3s. • Lähteenä internet: some, kotisivut, tiedotusvälineiden sivustot jne. • Tehtävä: miten yhteisöön liittyen puidaan jotain ajankohtaista ilmiötä (joko/sekä yhteisössä että mediassa) • Oleellista tiivis ilmaisu • Käytettyjen sivustojen linkit mukaan

  5. Kurssin suorittaminen b) Jalkautuminen ja havainnointipäiväkirja - Vierailu mieluiten itselle vieraan kurssilla käsitellyn (tai muun) perinteisen uskonnollisen yhteisön tilaisuudessa - Havainnointi ja havainnointipäiväkirjan kirjoittaminen - Ohjeistuksia: https://koppa.jyu.fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/menetelmapolku/aineistonhankintamenetelmat/havainnointi-eli-observointi-osallistuminen-ja-kenttaetyoe http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L6_4.html - Havainnointi ja päiväkirja: Mitä tapahtuu, miten tapahtuu (välineet, laulu, puhe jne.), tilan havainnointi, reflektointi (miten sinuun reagoidaan, miten itse reagoit)

  6. Kurssin suorittaminen c) Essee - Havaintoraportin yhdistäminen tarkasteltavan uskontoperinteen kontekstiin, esim.: 1. Otsake: ”Körttiseurat luterilaisen kirkon heterogeenisyyden heijastajina” 2. Sisällysluettelo (myös sivunumerot) 3. Johdanto: lähtökohdat ja taustat + aihe ja näkökulma 4. Uskonnollisen yhteisön esittely (luentojen ja/tai kirjallisuuden pohjalta)  rajatumpi tarkastelu havainnoimanne tapahtuman paikasta uskonnollisessa yhteisössä/uskontoperinteessä

  7. Kurssin suorittaminen 5. Oma havainnointi ja sen esittely  menetelmän esittely, reflektio (miten sujui), päiväkirjan purku, esim. a) tapahtuman kulku, b) ihmisten käyttäytyminen, c) tila ja esineistö sekä d) miten tapahtuma on suhteessa tutkimuksessa/muualla kuvattuihin vastaaviin tapahtumiin 6. Yhteenveto ja johtopäätökset  Langat yhteen ja uudet mahtavat havainnot 7. Kirjallisuus ja lähteet Pituus 8s. Pikanäkökulmien ja esseen palautus 15.3. Heikin lokeroon

  8. Kurssin suorittaminen • Luentojen diat: blogs.helsinki.fi/hpesonen

  9. Yleistä kirjallisuutta • Ketola 2008: Uskonnot Suomessa • Martikainen 2004: ImmigrantReligions in LocalSociety. Historical and ContemporaryPerspectives in the City of Turku. http://www.doria.fi/handle/10024/4125 • Uskonnot.fi • Metso & Ryökäs 2005 (toim.): Kirkkotiedon kirja

  10. Suomen tataarit • Tataarit?

  11. Suomen tataarit: lähtökohtia • Tulivat 1800-luvulla periaatteessa yksiuskontoiseen maahan • Leitzinger: varhaiset ”toisuskoiset” ryhmittymät kertovat suomalaisesta monikulttuurisuudesta ja –uskonnollisuudesta ja pienimuotoisesta ”kansojen sulatusuunista” • Martikainen: ei pidä paikkaansa, koska uskonnonharjoitus ja siihen liittyvä elämäntapa pidettävä salassa

  12. Suomen tataarit: lähtökohtia • Ensimmäiset kierteleviä kauppiaita Pietarista • Peräisin Kazanin alueelta, Keski-Venäjältä, Tatarstanin tasavallasta, muutamasta misäärikylästä

  13. Suomen tataarit: lähtökohtia • Alun perin pientilallisia, joista monet sukua toisilleen • Sunnimuslimeita • 1800-luvun lopulta 1920-luvun loppupuolelle rakensivat perhekuntiansa ja yhteisöänsä Suomessa • Kaupunkilaisia (Helsinki, Tampere, Turku, Järvenpää) … • … ja kauppiaita (1940-luvulla 98%, yhä vielä tärkeä ammatti)

  14. Suomen tataarit: lähtökohtia • Kutsutaan yleisesti nimellä tataarit, mutta käytetty myös nimityksiä Suomen turkkilaiset ja misäärit, riippuen identifikaatiosta

  15. Suomen tataarit: sukupolvet ja identifikaatiot • Kysymys etnisestä identiteetistä muodostunut ongelmaksi: juurettomuus • Elivät jo Venäjällä vähemmistönä • Rajojen sulkeutuminen Neuvostoliittoon esti yhteydet myös sinne • Identiteettikiistat ja omien juurien paikantaminen

  16. Suomen tataarit: sukupolvet ja identifikaatiot • Ensimmäinen sukupolvi • Määritteli itseään uskonnon kautta • 1800-luvun lopulla ei juuri muita muslimeja • Helsingin musulmaanien hyväntekeväisyysseura 1915 • Suomen muhamettilainen seurakunta 1925 (Suomen Islam-seurakunta 1963) • Ensimmäisiä islamilaisia yhdyskuntia Euroopassa, jonka valtiovalta tunnusti • Jäseniä aluksi 528, enimmillään 1963 (vähän alle 1000 jäsentä, tällä hetkellä n. 500-600)

  17. Suomen tataarit: sukupolvet ja identifikaatiot • Seurakuntajärjestys 1925: • 1. Usko ainoaan jumalaan ja hänen profeettaansa Muhammediin • 2. Rukoileminen viidesti vuorokaudessa ja ju8lkisnen jumalanpalveluksen toimittaminen moskeijassa joka perjantai • 3. Kuukauden kestävä paasto vuodessa • 4. Yhden neljännenkymmenennen osan lahjoittaminen omaisuudesta köyhille • 5. Varakkaan muhamettilaisen on kerran elämässään tehtävä pyhiinvaellusretki Mekkaan

  18. Suomen tataarit: sukupolvet ja identifikaatiot • Seurakuntajärjestys 1925 jatkuu: • 6. Kaikkien uskontojen kunnioittaminen • 7. Ruumiillisen ja henkisen puhtauden noudattaminen • 8. Totuuden noudattaminen kaikessa • 9. Kunnioitus kanssaihmisiä kohtaan ja pyrkimys olemaan yhteiskunnalle hyödyksi • 10. Suoda hyvää kaikille ihmisille

  19. Suomen tataarit: sukupolvet ja identifikaatiot • Periaatteena aina ”maassa maan tavalla” • Taustat: • Tataarien islam luonteeltaan liberaalia • Saapumisajan rajoitukset • Suomen olot paremmat Venäjän oloihin verrattuna • Kuitenkin epäilykset uskontoon liittyen • Uskonnonvapauden tuomat pelot islamilaisesta lähetystyöstä

  20. Suomen tataarit: sukupolvet ja identifikaatiot • ”Saattaessani tämän teoksen suomalaisen lukijan ymmärrettäväksi, ei aikomukseni ole ollut tehdä mitään lähetystyötä uskontoni hyväksi … myönnettävä on, että islamia vastaan on Suomessa samanlaisia ennakkoluuloja kuin Englannissa ja muualla Euroopassa; näihin kuten ylipäänsä kaikkiin ennakkoluuloihin on syynä asiantuntemattomuus.” (AhsenBöre teoksessa Lordi Headley: Heräämiseni islamiin, 1931)

  21. Suomen tataarit: sukupolvet ja identifikaatiot • Myös anomus vihkimisluvasta herätti epäilyjä moniavioisuuden sallimisesta  myönnettiin 1932. • Seurakunnan institutionalisoituminen jatkui: • Islam-talo 1958-1961 • Turkkilainen peruskoulu 1948-1969, jonka kohtalo peilaa toisen sukupolven tataarien kieliriitoja • Etninen identifikaatio uskonnollisen sijaan

  22. Suomen tataarit: sukupolvet ja identifikaatiot • Toisessa sukupolvessa identifikaatio Turkkiin ja turkkilaisuuteen • Kolmannen sukupolven identifikaatio tataarikulttuuriin • Suurelle yleisölle tarkoitettu tataarien kulttuuritapahtuma 1974. • Ehdotus Suomen turkkilaisen yhdistyksen nimenmuutoksesta

  23. Suomen tataarit: sukupolvet ja identifikaatiot • Neljännessä sukupolvessa havaittavissa kiinnostusta Suomen tataarien lähtökohtiin Tatarstanin misäärikylissä • Identiteetin rajautuminen ja keskittyminen: muslimit – turkkilaiset – tataarit – misäärit • Identifikaatio prosessina ja samanaikaiset identiteetit

  24. Isänmaalliset suomalaiset • Suomalaisuuden korostaminen sekä itsemäärittelyn kautta että ulkoapäin • ”He ovat kuitenkin suomalaisia. Sen todistaa vaikka rukoushuoneen eteisessä oleva isänmaan puolesta viime sodissa kaatuneiden suomalaistataarien muistolaatta ja myös seinällä oleva Mannerheimin päiväkäsky sekä siihen liittyvä isänmaan äideille myönnetty vapaudenristi.” (Iltalehti, Haapavaara 1995)

  25. Isänmaalliset suomalaiset • Sakaranaho: tataarit identifioidaan suomalaisiksi enemmistön näkökulmasta • Heidän täytyy todistaa suomalaisuutensa • Esimerkkinä osallistuminen toiseen maailmansotaan ja sotaveteraanit • ”Talvisodan henki tunki kuitenkin niin väkevänä myös tataariyhteisöön,että käytännöllisesti jokainen asekelopoinen mies ilmoittautui silloin kutsuttuna tai vapaaehtoisena armeijan palvelukseen” (Karatau, Abrahim & Adrahim 2005)

  26. Isänmaalliset suomalaiset • Erottelu kansallistunteen ja isänmaallisuuden välillä • Kansallistunne kohdistuu turkinsukuisiin kansoihin • Isänmaallisuus Suomen valtioon ja sen instituutioihin • Julkisuuden näkymä hiljaiseen ja tuntemattomaan kansanosaan, jonka ahkerat jäsenet sopeutuneet hyvin Suomeen • Tekee tataareista hyväksyttyjä kantaväestölle • Kotoutuminen käytännössä myös pitkälle sulautumista, vaikka seka-avioliittoja vastustettu

  27. Uudet muslimimaahanmuuttajat ja tataarit • Tataarit varsin pitkään sivussa eurooppalaisesta islam-keskustelusta • 1980-luvulla n. 1000 muuta muslimia  Suomen Islamilainen Yhdyskunta 1987 • 1990-luvun ja 2000 –luvun alun maahanmuuton tuloksena Suomessa 2011 noin 50 000 – 60 000 muslimia • Tataareihin kohdistuneet uudenlaiset paineet

  28. Uudet muslimimaahanmuuttajat ja tataarit • Tataarit korostaneet integroitumistaan, ja tuoneet esille etnisyyttään ja kulttuuriaan, ei uskontoa • Suhde mediaan: • Muslimimaahanmuuttajien ja islamin uudenlaisen julkisuuden myötä media alkanut määrittää myös heitä uskonnon kautta • Kannanottojen pyytäminen liittyen esim. Salman Rushdien tapaukseen 1989, New Yorkin terrori-iskuihin 2001 • Tataarien kommentit hämmentyneitä ja ärtyneitä, tai ei reaktiota lainkaan • Jos reaktio, niin suomalaisuuden korostaminen

  29. Uudet muslimimaahanmuuttajat ja tataarit • Paradoksaalinen tilanne: • Yhtäältä ärtyneitä siitä, että media haastattelee uusia maahanmuuttajia • Toisaalta haluttomia ylipäänsä ottamaan kantaa • ”Islamin vieraus korostuu kun sitä edustavat julkisuudessa henkilöt, joiden kielitaito ei vielä ole täydellinen, tai syntyperäiset suomalaiset, jotka pyrkivät erottumaan valtaväestöstä pukeutumisellaan. Huolestuttavaa onkin, että vaikka islamilla on Suomessa yli 130-vuotiset perinteet, niin suomalaista neljäsosan mielestä maassa ei tulisi sallia islamin harjoittamista, koska se koetaan uhkaksi kulttuurillemme.” (Leitzinger 2008, 105).

  30. Uudet muslimimaahanmuuttajat ja tataarit • Suhde muihin muslimeihin: • Aikaisempina vuosina varsin aktiiviset yhteydet maailman muslimeihin • Uusi tilanne muuttanut julkista identifikaatiota muuhun muslimimaailmaan • Erottautuminen ”muslimirintamista” • Kuitenkin vaadittu tilille • Joutuneet kärsimään epäilyksistä ja vihamielisyydestä

  31. Uudet muslimimaahanmuuttajat ja tataarit • Ehdotus seurakunnan nimenmuutoksesta • http://www.suomenislamseurakunta.fi/ • Painotus sekä etnisyydessä (tataarius) että suomalaisuus • Aikaisemmin muut muslimit tervetulleita tataarien seurakuntaan  nyt jäsenyys varattu vain tataareille • Lausunnot uskonnonvapauslakiin liittyen

  32. Lopuksi: moninaiset identiteetit • Kaksinkertainen vähemmistöidentiteetti suhteessa yhteiskuntaan • Väistämättä erottautuminen valtaväestöstä sekä etnisyytensä että uskontonsa kautta • Toisaalta pyrkimys integraatioon  esimerkki hyvin onnistuneesta kotoutumisesta? • Seurauksena vähittäinen sulautuminen valtakulttuuriin • Toisaalta uusien sukupolvien tapa ymmärtää etnisyys vapaaehtoisuuden kautta • Myös monikulttuuristuminen mahdollistaa tämän

  33. Kirjallisuutta • Leitzinger, Antero 1999: Tataarit Suomessa. Teoksessa Muslimit Suomessa. • Leitzinger, Antero 2006: Suomen tataarit. • Leitzinger, Antero 2008: Marginaalimuslimit. Teoksessa Islam Suomessa. • Sakaranaho, Tuula 2002: ”Kansamme tuntematon väestönosa”. Suomalaisten tataarimuslimien julkisuuskuva. Teoksessa Uskonto, julkisuus ja muuttuva yhteiskunta.