Leena Kakkori Rauno Huttunen

1. Leena Kakkori & Rauno Huttunen FENOMENOLOGIAN LYHYT OPPIM��R�

2. FENOMENOLOGIA - Fenomenologian varsinaisena is�n� voidaan pit�� filosofi Edmund Husserlia (1859 � 1938) - Amadeo Giorgi, Donald Polkinghorne ja Max van Manen toivat empiirisen fenomenologisen tutkimusmetodin psykologiaan ja kasvatustieteeseen Suomeksi: - Husserl (1995): Fenomenologian idea � viisi luentoa Juntunen (1986): Edmund Husserlin filosofia Backman & Himanka: Fenomenologia, http://filosofia.fi/node/2712 Varto (1992): Fenomenologinen tieteen kritiikki Kakkori (2009): Hermeneutiikka ja fenomenologia � Hermeneuttis-fenomenologisen tutkimusotteen sis�inen problematiikka, Aikuiskasvatus 2009/2010 Perttula (1995): Kokemus psykologisena tutkimuskohteena: johdatus fenomenologiseen psykologiaan

3. FENOMENOLOGIA Fenomenologia-sana tulee kreikan sanoista fainomenon ja logos ja kirjaimellisesti fenomenologia voisi tarkoittaa tiedett� ilmenev�st�. Husserl oli erityisesti kiinnostunut siit�, miten asiat ilmenev�t tietoisuudelle ja mit� t�m� tietoisuus on. Yleisesti kuvaten Husserlilaista fenomenologiaa voisi sanoa, ett� se on filosofian tutkimussuuntaus ja oppi, joka pyrkii tutkimaan tietoisuuden rakenteita havaintokokemuksessa. Husserlin kuuluisan sloganin mukaan meid�n on palattava �asioihin itseens�, �Zu den Sachen selbst�. Slogan viittaa Husserlin pyrkimykseen ottaa uusi l�hestymistapa konkreetisti koettuun ilmi��n, l�hestymistapa, joka on mahdollisimman vapaa k�sitteellisist� ennakkoluuloista ja asenteista.

4. FENOMENOLOGIA Reduktio on fenomenologinen v�line, joka pit�� olla hallussa, ennekuin voidaan tehd� Husserlin tarkoittamaa fenomenologiaa. Lyhyesti sanottuna reduktio tarkoittaa muutosta tavallisesta yksinkertaisesta asenteesta eli luonnollisesta asenteesta maailman ja siin� kohdattavien objektien suhteen reflektiiviseen asenteeseen. Husserl ei luonnollisestikaan ep�illyt itse maailman olemassaolo, mutta reduktiossa maailman olemassaolo sulkeistetaan pois k��nnyt��n tietoisuuteen ja siihen miten asiat ilmenev�t meille tietoisuudessa. Kaikki maailmaa koskevat ennakko-oletukset ik��n kuin unohdetaan ja k��nnyt��n itse tietoisuuteen ja tiedostamisprosessiin.

5. FENOMENOLOGIA Reduktioista voidaan puhua kolmella tasolla, joita kaikkia voi kutsua fenomenologisiksi reduktioiksi. Erityisesti kuitenkin fenomenologisella reduktiolla tarkoitetaan ensimm�ist� maailman pois sulkeistavaa reduktiota. T�m� tarkoittaa sit�, ett� kaikki mit� kohtaamme tulevat ilmi�ksi, jotka tiedet��n ja kohdataan tietoisuudessa. K��nnyt��n pois maailmasta siihen, mit� tietoisuudelle siintyy. Toinen reduktio on eideettinen reduktio, jossa tietoisuus erilaisten toimien kautta saavuttaa olemuksen eli eidoksen. T�ss� vaiheessa tietoisuus muodostaa siit� moneudesta, mit� on annettu tietoisuudelle ykseyden. Ykseys on se, mik� on kohteessa muuttumatonta. Esimerkiksi, sen mik� tekee puusta puun, sen muuttumattoman puumaisuuden, puun eidoksen. Kolmas reduktio on transsendentaalinen reduktio, jonka kautta meill� on p��sy niin sanottuun tietoisuuteen, jolle kaikki mit� on, on objektina. Fenomenologian teht�v�ksi tulee kuvata ja tutkia miten t�m� puhdas tietoisuus tosiasiallisesti toimii.

6. FENOMENOLOGIA Husserl otti k�ytt��n k�sitteen el�mismaailman (Lebeswelt) k�sitteen teoksessaan Die Krisis der Europ�ischen Wissenschaften und die transzendentale Ph�nomenologie. El�mismaailman k�site j�� Husserlilla ep�selv�ksi. Husserlin fenomenologian p��teht�v� oli t�h�n saakka ollut ylitt�� reduktioilla niin sanottu �luonnollinen asenne�, joka esti p��sem�st� asioihin itseens�. Nyt kuitenkin kaiken l�ht�kohdaksi tulee el�mismaailma eli tietyss� mieless� �luonnollinen asenne�? Kysymys onkin, kuinka el�mismaailma ja luon-nollinen asenne suhtautuvat toisiinsa? Monet pit�v�tkin el�mismaailman k�sitett� sovittamattoman aikaisempaan Husserlin filosofiaan n�hden. El�mismaailmalla tarkoitetaan yleisell� tasolla jonkinlaista suoraa ja v�lit�nt� suhdetta maa-ilmaan erotettuna tieteellisest� objektivoivasta suhteesta maailmaan.