190 likes | 358 Vues
Tutkimuksen käytännön toteutus. Tutkimusongelma kaiken lähtökohta! Miksi aiheesta tarvitaan (lisää) tutkimustietoa? Millaista tutkimustietoa tarvitaan? Kaiken pohjana aikaisempi tutkimustieto ja –traditio, johon uusi tutkimus liittyy
E N D
Tutkimuksen käytännön toteutus • Tutkimusongelma kaiken lähtökohta! • Miksi aiheesta tarvitaan (lisää) tutkimustietoa? • Millaista tutkimustietoa tarvitaan? • Kaiken pohjana aikaisempi tutkimustieto ja –traditio, johon uusi tutkimus liittyy • Ongelmaa ei voi tutkia kaikista näkökulmista, ongelman rajaaminen todella tärkeää • Käytännölliset rajoitteet: taloudelliset ja tiedolliset, taidolliset resurssit, aika, aineiston saantimahdollisuudet käytännössä,
…jatkuu • tutkimuksen elementit: teoreettinen pohja ja käsitteet aikaisemmasta tutkimuksesta, aineiston luonne, analyysit, tulokset, tulkinnat, sitominen muuhun tutkimuskenttään - johdonmukainen kokonaisuus • ”Tiede on järjestelmällistä tietämistä, järjestelmäksi saatettua tietoa” (Snellman, 1856) • hyvä tutkimus on nimenomaan tiiviisti rajattu eikä asiaa mahdollisimman monesta näkökulmasta pinnalta epämääräisesti raapaiseva • Hyvään tutkimukseen kuuluu myös tutkimusongelmasta lähtevä laajempien yhteyksien huomioiminen, tutkimusmetodien yhdistäminen, triangulaatio yms., • Pitemmät ja laajemmat tutkimusprojektit mahdollistavat syvemmän ja pitkäjänteisen tutkimusongelmien täsmentämisen ja tulosten varmentamisen uusintatutkimuksilla, kattavammilla otoksilla, toisessa kulttuurissa… Jos onnistut inspiroimaan tiedeyhteisöä, sinun ei välttämättä tarvitse tehdä tätä itse!
Tutkimuksen suunnittelu • tutkimuksen aihe • aiheen tarkentaminen • spesifit tutkimusongelmat • miten kysymyksiin pyritään vastaamaan; millaista aineistoa ja miten se hankitaan, • miten aineistoa analysoidaan • miten tulokset esitetään • mikä on tutkimuksen kontribuutio tiedeyhteisölle, kohderyhmälle, yhteiskunnalle
Aineistonkeruun menetelmät • tutkimusongelma ohjaa menetelmän valintaa • Kyselyt • Haastattelut • Havainnointi (eriasteisesti strukturoitu ja osallistuva) • Testit ja strukturoidut tehtävät • Roolipeli, eläytymismenetelmä • Tilastot • Dokumentit, tekstit
Tutkimusjoukon valinta • lähtökohtana tutkimusongelma • kvantitatiivisessa tutkimuksessa puhutaan otoksesta - tavoitteena yleistäminen • kvalitatiivisessa tutkimuksessa myös esim. ”tutkittavat”, ”haastateltavat” tms. ilmaus, joka kuvaa niitä henkilöitä/tapauksia, joita aineisto koskee • huom! aina aineiston tapaukset eivät ole ihmisiä, vaan esim. tekstejä, organisaatioita, yhteisöjä, alueita yms.
Kuinka paljon aineistoa on oltava? • koko: riippuu tutkimusongelmasta, populaation koosta ja alaryhmien määrästä • edustavuus: halutaan yleistää tiettyyn populaatioon, ja toisaalta rajata joukko niin, että tulokset kuvaavat ongelman kannalta relevantisti rajattua joukkoa • tilastollisen efektin odotettu voimakkuus; kuinka suurella otoksella ko. efekti saavuttaa tilastollisen merkitsevyyden • saatavuus: kuinka otos käytännössä tavoitetaan, asettaako rajoituksia?
Otoksen ottamisen menetelmät • todennäköisyyteen perustuvat - populaatiossa olevien todennäköisyys tulla valituksi tiedetään • yksivaiheiset: satunnainen, systemaattinen, ositettu • monivaiheiset: klusteri-, asteittainen • ei-todennäköisyyteen perustuvat – populaatiossa olevien todennäköisyyttä tulla valituksi ei tiedetä • mukavuus-, sopivuus-, kiintiö-, dimensionaalinen, lumipallo-
Otoksen kuvailu • Erittäin tärkeää tulosten yleistettävyyden arvioinnin kannalta • Tutkimusongelman kannalta olennaisten ilmiöön vaikuttavien taustatietojen kuvailu • Esim. Hannula & Lehtinen, Learning and Instruction, 2005, Spontaneous Focusing on Numerosity and Mathematical Skills of Young Children • The participants were 183 pre-schoolers (102 boys, and 81 girls) aged from 6 years 0 months to 7 years 0 months (M = 6.5 years, SD = 4 months). The sample included 18 children from immigrant-families with at least a moderate command of the Finnish language, and 17 children with special educational needs. Study 2 is part of a larger longitudinal study, and it was carried out in the same town as Study 1. The sample represented an urban Finnish population in day care except for a slight over-representation of boys in the sample. • Vastaamattomien määrät, pitkittäistutkimuksissa kato (onko valikoiva?)
Pohdittavaksi • tarkoituksena tutkia sellaisten alle kouluikäisten varhaisten matemaattisten taitojen kehittymistä, joilla on merkitystä matemaattisten taitojen kehittymiselle kouluiässä • Pitkän tähtäimen tavoite oppimisympäristöjen rakentaminen • millaisilla tutkimusmenetelmillä kävisit käsiksi ongelmaan? • miten otos valitaan? Poissulkukriteerit? Kuinka taata otoksen edustavuus? Millaisia alaryhmiä lapsijoukossa on? • miten tutkittavat tavoitetaan, ja kuinka tutkimuksesta kerrotaan riittävästi, muttei liikaa suostumusta varten? • mitä lapset, perheet, päiväkodit yms. saavat vastineeksi? Millaisia eettisiä ongelmia tähän liittyy? • millaisia tutkimuslupia tarvitaan?
Tutkimuksen luotettavuus • tieteen pelisääntöjen noudattaminen • esimerkiksi käsitteet validiteetti ja reliabiliteetti • sisäinen validiteetti: tutkimuksen tulokset ja päätelmät perustuvat aineistoon ja sen analyysiin • ulkoinen validiteetti: yleistettävyys, vertailtavuus, siirrettävyys
Tutkimusvälineen luotettavuus • mittari laajasti ymmärrettynä • validiteetti, mittauspätevyys: mittari mittaa sitä mitä sen on tarkoitus mitata • sisältövaliditeetti: todellinen sisältö • käsitevaliditeetti: teoreettinen käsite • reliabiliteetti, mittauspysyvyys: aineisto ja tulokset ei-sattumanvaraisia
Etiikka • tutkimusetiikka viime aikoina noussut enemmän keskusteluun • pitäisi olla osa tutkijan sisäistynyttä ammattitaitoa • ei aina selvää rajaa eettisen ja epäeettisen välillä!?
Eettiset kysymykset läsnä koko tutkimusprosessissa • aiheen ja näkökulman valinta • aineiston hankinta • aineiston luonne • aineiston käsittely ja analysointi • raportointi • aineistojen säilyttäminen • tutkimuksen vaikutukset, tulosten hyödyntäminen
Eettiset kysymykset usein ristiriitaisia • Mäkelä, Klaus. 2005. Sosiaalitutkimuksen eettinen säätely. Yhteiskuntapolitiikka 70 (4), 386-395. • tutkijan kolme perusvelvollisuutta • tuottaa luotettavaa tietoa maailmasta • ylläpitää tieteellistä julkisuutta • kunnioittaa tutkittavien oikeuksia • saattavat joutua ristiriitaan; miten silloin tulkitaan
Tutkimusetiikan muodollinen säätely • tietosuoja, eettiset säännöstöt ja lautakunnat ymv. • monet tieteelliset lehdet (myös kasv.tiet. artikkeleita julkaisevat) edellyttävät yliopiston eettisen toimikunnan hyväksyneen tutkimuksen ennen kuin ottavat käsikirjoitusta arvioitavakseen • perustuu paljolti lääketieteen sääntöjen soveltamiseen myös sosiaalitieteissä – ei ota huomioon sosiaalitieteiden omaa luonnetta • esim. erilaiset vaikutukset tutkittaviin; erilaiset tutkimusprosessit • Turun yliopiston oma eettinen toimikunta ei-lääketieteelliseen tutkimukseen aloitti juuri syksyllä 2008 toimintansa • Esimerkki numeerisen prosessoinnin tutkimusprojektin eettisen toimikunnan luvasta /Weill Medical College of Cornell University, New York
Eettisiä peruskysymyksiä • tutkimukseen osallistumisen vapaaehtoisuus • mitä tutkittavien pitää saada tietää tutkimuksesta • pitääkö tutkittaville koitua jotakin hyötyä • kielto vahingoittaa tutkittavia • yksityisyys, anonymiteetti, luottamus • terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen (lapsitutkimukset, erityisryhmät) • harhaanjohtaminen, huijaaminen • Raportoinnin ja analysoinnin rehellisyys
Tietosuoja • Henkilötietolain (523/1999) mukaan tietoja saa tietyin ehdoin käsitellä yksilötasolla ”historiallista tai tieteellistä tutkimusta taikka tilastointia varten”. Yleisenä sääntönä on, että tietojen luovuttamiseen tarvitaan henkilön lupa. Tutkimustarkoitukseen lupaa ei kuitenkaan lain mukaan tarvita, sillä rekisteritutkimuksessa luvansaanti ei tietojen suuren määrän vuoksi ole mahdollista. Tietojen saamiseksi tarvitaan tutkimussuunnitelma ja tutkimuksella on oltava vastuullinen johtaja tai tutkimusryhmä. Tutkijoilla on lain mukaan vaitiolovelvollisuus, joten tiettyä henkilöä koskevia tietoja ei saa paljastaa ulkopuolisille. Tutkimuksen tekemisen jälkeen aineisto on myös hävitettävä tai arkistoitava sellaisessa muodossa, että tiedon kohde ei ole niistä enää tunnistettavissa.
Muita eettisiä näkökulmia • kenttätyön moraali; esim. milloin pitää puuttua tutkittavien toimintaan • epärehellisyys tulkinnoissa; esim. anastaminen, plagiointi; valikoiva, johdatteleva tai valehteleva raportointi • mitä "seurauksia" tutkimuksella voi olla • yhteys koulutuspolitiikkaan, rahoittajiin ym. • osallisuus yhteiskunnalliseen keskusteluun; yhteiskunnallisten kysymysten tuottamiseen ja uusintamiseen
Pohdi • Tutkit työpaikkakiusaamista. Haastattelet työntekijöitä muutamalla Turussa sijaitsevalla erilaisella työpaikalla. Mukana on neljä eri työorganisaatiota: sairaala, yliopisto sekä kaksi yksityistä yritystä, joista toinen on suuri teollisuuden ja toinen pieni kaupan alan yritys. Mainitse kolme eettistä ongelmaa/kysymystä/näkökulmaa, jotka tässä tutkimuksessa (missä tahansa sen vaiheessa) vaikuttavat valintoihisi tutkijana.