1 / 43

Miksi katse yhteisöllisyyteen? Alaistaidoista työyhteisötaitoihin

Yhteisöllisyys – palkitseva osallistuminen – iloa yhteistyöhön. Miksi katse yhteisöllisyyteen? Alaistaidoista työyhteisötaitoihin Arjen teot yhteisöllisyyden rakentajina Työnilonjulistus 2013. Valittajien kuoro – suomalainen innovaatio.

oliver
Télécharger la présentation

Miksi katse yhteisöllisyyteen? Alaistaidoista työyhteisötaitoihin

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Yhteisöllisyys – palkitseva osallistuminen – iloa yhteistyöhön Miksi katse yhteisöllisyyteen? Alaistaidoista työyhteisötaitoihin Arjen teot yhteisöllisyyden rakentajina Työnilonjulistus 2013 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  2. Valittajien kuoro – suomalainen innovaatio • ”Miksi tietokoneeni on niin kovin hidas / Ja hiuksetkin on tänään miten sattuu. / Haluan rahani takaisin. / Olen NIIN väsynyt./ Minulla on ikävä esimies./ Minulla on mahdoton alainen.” http://www.complaintschoir.org/news.html 500 valitusta uusimmalla kuorolla Brasiliassa Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  3. Suomi kolmantena kilpailukyvyssä • Suomi on säilyttänyt paikkansa kolmannella sijalla Maailman talousfoorumin (WEF) vuotuisessa kilpailukykyvertailussa. Koko kolmen kärki pysyi samana kuin viime vuonna. Suomen edellä ovat Sveitsi ja Singapore. http://yle.fi/uutiset/suomi_jatkaa_kilpailukykyisimpien_maiden_karkikolmikossa/6812806 4.9.2013 Löytyy myös http://www3.weforum.org/docs/WEF_HumanCapitalReport_2013.pdf s. 36 Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, työhyvinvointi

  4. Millämenestymmehuomenna? aineettomat tuotannontekijät (Human Capital, Intellectual Capital) muodostavat suuremman osan organisaation tulevaisuuden arvosta kuin aineelliset tekijät – jopa 50-90 % näitä on vaikea kopioida, sillä ne ovat piileviä, sitoutuneita organisaation historiaan, kulttuuriin ja työnteon prosesseihin sekä ihmisten asenteisiin emme siis tarvitse vain ahkeria, älykkäitä ja terveitä, vaan innostuneita, sitoutuneita ja oppimishaluisia työntekijöitä Edvinsson, L. & Malone, M. 1997, Corrado, C.A., Hulten C.R. & Sichel D.E. 2005, Hamel G. & Breen, B. 2007, Luthans F.& Youssef C.M 2004 Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  5. Inhimillinenpääoma Sosiaalinen pääoma = yhteisön kunto: johtaminen, yhteisöllisyys Psykologinen pääoma = työntekijän henkinen kunto + Rakennepääoma = organisaation toimivuus ja oppimiskyky, työn hallinta Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  6. Myönteisyys avaa mielen Hyvä terveys, onnellisuus positiivisesti poikkeava käyttäytyminen Rakentavat kestäviä henkilökohtaisia voima- varoja (sos. tuki, sitkeys, luovuus, taidot ja osaaminen) Uudet ajatukset, teot, suhteet Myönteiset tunteet Cohn & Fredrickson, 2009 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  7. Työntekijä – ja asiakaskokemusten väliset yhteydet yritysten välisessä palveluliiketoiminnassa- Kohti positiivisesti poikkeavia tuloksia • Mukana maailmanlaajuisen energia- ja laivayhtiön 38 maan huoltoyksikköä, 2403 työntekijää ja 2357 asiakasta. • Asiakasvastuupäälliköiden kokemukset työilmapiiristä vaikuttivat asiakkaiden kokemuksiin palvelun laadusta – asiakaspalvelu puhelimen välityksellä • Huoltoinsinöörien henkilökohtainen innostus ja sitoutuminen ennakoi asiakkaan laatukokemusta – yhteys kasvokkain • M. Fischer 2012, http://lib.tkk.fi/Diss Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu

  8. Mihin kiinnitämme huomiomme, se kasvaa • tarkkaavaisuus valitsee miljoonien tapahtumien joukosta merkitykselliset palaset • huomion kiinnittäminen riippuu aikaisemmista kokemuksista, koulutuksesta, omista asenteista (esim. myönteisyys-kielteisyys) • tietoisuuden kontrolloiminen tärkeätä: mihin kohdistamme psyykkisen energiamme? mitä uskomme itsestä ja mahdollisuuksistamme saavuttaa tavoitteita? ulkoisten puitteiden huomaaminen- mihin voimme vaikuttaa ja mihin emme? Csikszentmihalyi, M. 2005.

  9. Näkökulman vaihdos tarpeen • Voimavaralähtöinen työhyvinvointimalli – huomio työn ja yksilön voimavaroihin ja niiden lisäämiseen, ei vain siihen, mikä on huonosti. ”Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen.” M. Seligman Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  10. Näkökulman vaihdos: ”Murinalaatikosta hyvän mielen laatikkoon” Herrasmannin päiväkoti, Lahti Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  11. Manka 1999, 2006, 2011 Marja-Liisa Manka

  12. Ei ole vielä liian myöhäistä Pekka Jylhä: | It is not too late, 2009, Stuffed hare, light http://theendofbeing.com/2011/01/05/and-the-hare-pekka-jylha-and-sculpture-as-existential-fable/5-3 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  13. Vuorovaikutteinen johtajuus eri sukupolvien työssä jatkamisen keinona Tavoitteena oli selvittää työssä jatkamista ja työhyvinvointia tukevia johtamiskäytäntöjä eri sukupolviin kuuluvilla esimiehillä ja työntekijöillä. Hankkeeseen osallistui Lapin sairaanhoitopiirin lisäksi laitoshoidon yksikkö Tampereelta sekä putkialan yritys Turusta. Kyselyyn vastanneita oli yhteensä 342 henkilöä ja haastat-teluihin osallistui kaikkiaan 55 henkilöä. Lisäksi järjestettiin työpajoja. http://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-on-tutkittu/hanke?h=110332&n=tiedote 13 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  14. Nykyisessä työpaikassa jatkamaan kannustavat tekijät Vuorovaikutteinen johtajuus eri sukupolvien työssä jatkamisen keinona –tutkimus 2011-2012 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  15. Yhteenvetoa • Nuorilla alle 30 -vuotiailla korostui tukea antavan esimiestyön merkitys: työn tekemiseen sai enemmän resursseja oman asiantuntemuksen ollessa vähäisempää. • Keski-ikäiset korostivat yhteisen keskustelun merkitystä ja vaikutusmahdollisuuksien saamista työhön -mahdollisuudet oman työn kehittämiseen. Erityisesti yli 40-vuotiaillla kehittymismahdollisuudet työssä sekä työroolin selkeys olivat yhteydessä työssä jatkamiseen. • Yli 50-vuotiaat korostivat arvostavaa esimiestyötä, jossa tehty työ huomioitiin. Lisäksi muokkaamalla työtehtäviä ja mahdollistamalla asiantuntemuksen hyödyntäminen laaja-alaisesti synnytetään arvostusta. • Työyhteisön toimivuus ja yhteisöllisyys kannustavat työssä jatkamiseen. Työntekijät unelmoivat tavallisesta johtajuudesta. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  16. Yhteisöllisyys vaikuttaa terveyteen • työyhteisön vähäiseensosiaaliseen pääomaan liittyi 1,3-kertainen sairastumisen riski, myös 20- 50% korkeampi masennuksen ilmenemisen riski • vähäiseen yksilön sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,8 -kertainen sairastumisriski . • vastavuoroisuus, luottamus, yhteisölliset arvot ja normit, aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi Johtaminen Työyhteisö + 16 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto Oksanen 2009

  17. Sosiaalisen pääoman mittari(Oksanen 2009) Pidämme toisemme ajan tasalla työasioissa Työyhteisön jäsenet toimivat yhdessä toteuttaakseen uusia ideoita Työyhteisön jäsenet ottavat työssään huomioon muiden esittämät parannusehdotukset päästäkseen parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen Asenteemme on 'toimimme yhdessä' Jokainen tuntee olevansa ymmärretty ja hyväksytty Esimieheeni voi luottaa Esimieheni kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti Esimies kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  18. LeadEmo – esimiesten tunneälyosaamisen tutkiminen ja kehittäminen Aalto Yliopisto & Tampereen yliopisto Tutkimuskysymykset: • Mikä osuus tunteilla ja tunneosaamisella on hyväksi ja menestyksekkäästi koetussa esimiestyössä? • Miten voidaan tehokkaimmin löytää kunkin esimiehen kehittämiskohteet tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämisessä? Tutkimuskohteina mm.: • esimiesten vuorovaikutustilanteita • yrityksissä, aidossa ympäristössä, laboratoriossa • esimiesten vasteita standardoituihin emotionaalisiin ärsykkeisiin • tunne- ja johtamisosaaminen sekä hyvinvointi ja tuloksellisuus • oppimisympäristön rakentaminen tunnetaitojen kehittämiseksi

  19. Leademo: Keskustelun aikainen tunneilmaisu • 9 yritystä mukana • 50 esimiestä • Keskustelu esimies/alainen havainnoitiin • Neutraalius yleisintä - ei synny kontaktia ja dialogin mahdollisuutta • Harjoitellaan ja lisätään tietoisesti myönteisiä tunteita kirjaamalla niitä ylös Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  20. Tarvitaan luottamusta Luottamus Aikomukset Rakenteet Ovatko tarkoitus- perät myönteisiä? Oma vai yhteinen etu? Osaaminen Sanansa pitäminen Mahdollisuus tietojen vaihtoon? Avoimuus Ollaanko luotettavia sen suhteen, mitä on sovittu? Onko kykyä, tietoa ja osaamista hoitaa oma osuutensa? Annetaanko oleellista tietoa? Salaillaanko? Harisalo 2006; Nahapiet & Goshal 1998 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  21. Vuorovaikutteinen johtaminen synnyttää työyhteisötaitoja Luottamus esimieheen Oikeudenmukaisuus • Työyhteisötaidot • tunnollisuus • reiluus • epäitsekkyys • kohteliaisuus Vuorovaikutteinen esimies-alaissuhde (LMX) • Valtauttaminen • mielekkyys • osaaminen • päätöksenteon mahdollisuus • vaikuttamisen mahdollisuus (Wat & Shaffer 2005) 21 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  22. Hyvän johtamisen huoneentaulu Huolehdi, että työntekijöiden on turvallista hoitaa perustehtäväänsä. Anna sananvaltaa. Ole myönteinen ja avoin. Innosta ja kannusta kiitoksella, kehulla ja palautteella. Ole läsnä ja pyydä myös itsellesi palautetta. Ole oikeudenmukainen ja suoraselkäinen, tee päätöksiä. Tartu jämäkästi ja ratkaisukeskeisesti ongelmiin. Kehitä esimiestaitoasi. Kysy työntekijöiltä, mikä lisäisi työhyvinvointia ja toimikaa yhdessä ehdotusten perusteella. Huolehdi omasta hyvinvoinnistasi ja palautumisesta. Muista, hyvään johtamiseen tarvitaan aktiivisia työntekijöitä. Et selviä yksin. Manka & Bordi 2013 Professori Marja-Liisa Manka

  23. Työntekijän vastuut – työpäivästä nauttiminen sallittu • perustehtävän tekeminen ja omasta osaamisesta huolehtiminen • reiluus ja kohteliaisuus, tervehtiminen, kiittäminen, mutta myös anteeksipyytäminen • aktiivinen auttaminen, kiinnostuminen toisen työstä, arvostaminen • työpaikan viihtyvyydestä ja resurssien järkevästä käytöstä huolehtiminen • yhteistyö työkavereiden ja esimiesten kanssa: kysytään, jos ei tiedetä • palautteen antaminen, ja myös pyytäminen, jos se on unohtunut. • mielipiteen ilmaisu asioiden eteenpäin viemiseksi • aktiivinen osallistuminen työpaikan kehittämistyöhön • myönteisen ilmapiirin edistäminen – en puhu selän takana Baron 1998, Keskinen S. 2005. Manka 2007 23 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  24. Työyhteisön keinoja yhteisöllisyyden edistämiseksi • positiivinen vuorovaikutus • ystävällisyys, kiitollisuus, hyvien uutisten jakaminen, ”tähtihetket” • työyhteisötaitojen opetteleminen • avoimuus, reiluus, auttaminen ja aktiivisuus, palautteellisuus • jokaisen työn arvostus • älylliset lähestymistavat • hyvien asioiden miettiminen, reflektointi porukalla: mikä meillä on hyvin ja missä on kehittämisen varaa? • yhteisten “pelisääntöjen” tekeminen Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  25. Positiivinen palaute Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  26. Ohjeita lastentarhasta Osaa sanoa huomenta, kiitos ja näkemiin Jaa kaikki Kaikkien kanssa pitää leikkiä. Pelaa reilua peliä Pane tavarat takaisin sinne mistä ne otit Siivoa omat sotkusi Pyydä anteeksi, kun loukkaat jotakuta Jokaisella on oma nimi Pese kätesi, ennen kuin alat syödä Vedä vessa Pulla ja maito tekee välillä hyvää Elä tasapainoista elämää Opi jotain, piirrä, maalaa, laula, tanssi, leiki, tee työtä vähän joka päivä. Kun lähdet ulos maailmaan, varo liikennettä, pidä toista kädestä ja pysyttele yhdessä muiden kanssa. Tajua ihme Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto Vrt. Fulghum R.

  27. Kohtaa omat mörkösi! R. Harris Onnellisuusansa Kuva Tunturisusi.com Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  28. Ongelmiakin on – syitä? • tavoitteiden ja tehtäväkuvien epäselvyys • johtamistapa ja työntekijöiden vähäinen vaikutusmahdollisuus • viestinnän puute • erilaiset toimintatavat, kirjoittamattomat säännöt • ikä- ja sukupolvierot • kiire, kuormittuneisuus • kateus, kilpailu, uhka töiden jatkumisesta • työyhteisössä on huono työilmapiiri, klikkejä, kuppikuntia ja syntipukki-ilmiöitä Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  29. Pekka Jylhä Syntipukki 2005 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto http://theendofbeing.com/2011/01/05/and-the-hare-pekka-jylha-and-sculpture-as-existential-fable/5-3

  30. Tapoja selvitä ongelmatilanteessa • tarkkaavaisuudenmuuttamisella, esimerkiksi suuntaamalla huomio pois kuormittavasta tekijästä, lähtemällä lenkille • merkityssisältöjenmuuttamisella, jota voi olla todellisuuden kieltäminen tai vain positiivisten puolten näkeminen; tilanne pyritään tulkitsemaan jollakin uudella tavalla • ongelman ratkaisemisella; nostetaan ”kissa pöydälle” ja pyritään uutta tietoa hankkimalla ratkaisemaan ongelmatilanne tai haetaan tukea Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  31. Puheeksiottaminen Ongelmakeskeisyys: Miksi ihmeessä sinä taas unohdit lupauksesi? miksi suuntaa menneisyyteen ja etsii syyllisiä ja virheitä, panee tilanteen jumiin Ratkaisukeskeisyys: Voisinko jotenkin auttaa sinua hoitamaan asian siten kuin sovimme? miten haluaisin asioiden olevan, toivomukset ja ehdotukset lähtevät hakemaan voimavaroja Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  32. On oltava itse kunnossa… itsetuntemuksen lisääminen, itsearviointi, ”peiliin katsominen”, harjoitteleminen ”Kuulluksi tuleminen ja oman näkemyksen esittäminen antaa asioihin hallinnan tunteen” myönteisten asioiden tunnistaminen, voimaantuminen – kirjaa ylös ilonaiheita stressin tunnistaminen – kiireisenä pinna kiristyy terveellinen elämäntapa (liikunta ja ruokavalio) palautuminen ja rentoutuminen (riittävä uni, huvittelu, rentoutuminen esim. meditaatio) keho vaikuttaa tulkintaan – rentous ja positiivisuus 32 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  33. Henkilökohtainen työhyvinvointi Ahdistus ”Minulta vaaditaan liikaa” ”Yöuni pätkii” Innostus ”Ihania haasteita” + Virittyminen työn imu stressi Mielipaha - Mielihyvä + työuupumus työssä viihtyminen - Masennus ”Minusta ei ole mihinkään” ”En jaksa lähteä työhön.” Mukavuus ”Ihan kivaa!” ”Olisiko jo aika saada uutta?” Warr 1990, Hakanen 2004, Manka 2007 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  34. Stressin kehittyminen VAIKUTTAVUUS Ylikuor- mitusraja Hälyttävät esioireet : Fysiologiset Uni- häiriöt Krooninen väsymys Tilapäinen väsymys Positiivinen stressi Hienoa työskennellä Olen kestävyy- teni rajoilla Mikään ei riitä Vaatimukset kasvavat Alentunut itsetunto Kukaan ei välitä Kyynisyys Uupuminen En kelpaa Työkyvyt- tömyys Olen lopussa Energian rapautuminen AIKA Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  35. Psykologinen pääoma • on yhteydessä parempaan suoriutumiseen työssä, työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen. • vaikuttaa siihenkin, miten työyhteisön tukea pystytään hyödyntämään • on opittavissa Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008, Lyubomirsky 2007 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  36. Mistä se syntyy? Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008 • Itseluottamus: ihmisellä on tarvittava itseluottamus omista kyvyistä onnistua haasteellisten tehtävien suorittamisesta = hallinnan tunne • Toiveikkuus: on halua kulkea tavoitteita kohti (”tahtovoima”) ja tarvittaessa löytää vaihtoehtoisia polkuja niiden saavuttamiseen (”keinovoima”) • Realistinen optimismi: ihminen näkee asioiden myönteiset puolet • Sitkeys: kohdattaessa ongelmia ja esteitä, ne eivät lannista, vaan ihminen kestää ne ja aloittaa alusta. Kaisa 95-v.. 36 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  37. Nähdäkseen on pysähdyttävä Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  38. Avarra ja rakenna –hypoteesin testaaminen työssäolevilla (N=139) • päivittäisten myönteisten tunteiden kokeminen lisää henkilökohtaisia voimavaroja • It-alan yritys, alku- ja lopputestaukset • puolet tutkituista harrasti rakastavan ystävällisyyden meditaatiota (LKM) päivittäin, tähän annettiin alussa opetusta kuusi X 60 min. • se sisälsi ryhmämeditaatiota, • edellisen viikon kehityksen seuraamista ja • miten siirtää meditaatio arkeen ohjeistettiin tekemään harjoituksia vähintään 5 päivänä viikossa • päivittäinen raportointi 9 viikon ajan, jossa osallistujat kertoivat tunteistaan ja edellispäivän meditaatiostaan • koeryhmä ja kontrolliryhmä, joiden tiedollisia, sosiaalisia, psykologisia ja fysiologisia voimavaroja seurattiin Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  39. Tulokset- elämäntyytyväisyys kasvoi • Päivittäin seurattiin positiivisia emootioita: huvittuneisuus, kunnioitus, tyytyväisyys, ilo, kiitollisuus, toiveikkuus, kiinnostuneisuus, rakkaus ja ylpeys + Muutos myönteisissä emootioissa Muutos resursseissa Muutos elämän- tyytyväisyydessä -tavoitteellisuus -menneisyyteen myönteisesti suhtautuminen -nykyhetkeen myönteisesti suhtautuminen -myönteinen ajattelutapa -kasvuhalu -itsenäisyys • -mindfulness + • -tavoitteiden asettamisen kyky + • -tulevaisuudesta nauttiminen + • -elämänhallinta + • -itseluottamus + • elämän tarkoituksellisuus + • saatu sosiaalinen tuki + • sairauden oireet - Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  40. Palautuminen edistää hyvinvointia • On tärkeää, että vapaa-ajalla kykenee psykologisesti irrottautumaan työstä eli unohtamaan työn henkisesti, sillä se edistää tehokkaasti palautumista. • Irrottautuminen on vaikeinta työntekijöillä, jotka ovat ylisitoutuneita työhönsä (ns. työholistit) ja tuntevat pakonomaista tarvetta tehdä työtä. • Irrottautuminen on tärkeää kuitenkin myös silloin, kun työnteko on mukavaa, sillä se takaa, että nautimme työstämme jatkossakin. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  41. 4-7 min. –syke hidastuu ja lihasjännitys laukeaa 20 min. -negatiiviset tunteet vähenevät 40 min. – tarkkaavaisuus kasvaa 2,5 tuntia – immuunivaste ja vastustuskyky lisääntyvät tee mielipaikkaresepti Luonto rauhoittaa Korpela 2009, (toim.) Kinnunen & Mauno; Barton J. & Pretty j. 2010 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  42. Kenenkään etu ei ole, että vajoamme toivottomuuteen ja valittamisen kierteeseen. Myönteiset tunteet auttavat näkemään kokonaisuuksia. Ilo tarttuu asiakkaisiinkin – jopa puhelimitse. Aloittakaamme siis työhyvinvointitalkoot näkökulman vaihdoksesta. Ensiavuksi sallittakoon valittajien kuoron perustaminen, jonka avulla etsimme esille työhyvinvoinnin esteet ja ryhdymme sen jälkeen tositoimiin. Toimivat työnteon tavat muodostavat työrauhan perustan. Nähkäämme jokaisessa jotakin hyvää. Kysytään toiselta, miten hän haluaa itseään kohdeltavan. Tarvitsemme harvennushakkuuta omassa päässämme kirkastaaksemme ajatuksiamme ja ollaksemme läsnä. Umpikujakin saattaa olla hyvä matkaan lähettäjä. Tavallinen ihminen tuo valon pimeyteen, siis jokainen meistä! Työnilonjulistus 2013 Tampere 8.1.2013 www.uta.fi/jkk/synergos 42 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

  43. Manka, M-L & Hakala, L. 2011. Henkilöstö-tunnusluvut johtamisen tukena. Tukea tuottavuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö Manka M-L & Mäenpää M. 2010. Tulevai-suuden osaajaksi. Tulosta osaamis-tarpeiden tunnistamisella. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Hakala L., Nuutinen S. & Harju R. 2010.Työn iloa ja imua – työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Keskinen A., Siekkinen P.& Nuutinen S. 2009. Työyhteisötarinoita – ongelmista ratkaisukeskeiseen kehittämiseen. Manka M-L. 2008. Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen Talentum Manka M-L. 2007. Työrauhan julistus – miten olla ihmisiksi alaisena ja esimiehenä. Kirjapaja Manka,M-L., Kaikkonen,M-L. & Nuutinen, S. 2007. Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön avuksi. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos & Esr. Lisätietoa www.uta.fi/jkk/synergos www.docendum.fi Työnilo –kirja E9DKBJJ7 alennus 20 % Puh. 0203 91000 tai www.sanomapro.fi Manka M-L. & Larjovuori R-L. 2013. Yhteisöllisyydellä menestykseen. Opas työpaikan sosiaalisen pääoman kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Nuutinen S. , Heikkilä-Tammi K., Manka M-L. & Bordi L. 2013. Vuorovaikutteinen johtajuus työuran jatkamisen keinona. Tampereen yliopisto & TSR. Manka M-L& Bordi L. 2013. Perusasioista pieniin ihmeisiin – kuntajohtamisen kuva. KAKS & Tampereen yliopisto. Manka M-L. , Heikkilä-Tammi K. & Vauhkonen A. 2012. TYÖHYVINVOINTI JA TULOKSELLISUUS. Henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut johtamisen tukena kunnissa. Tampereen yliopisto, Tekes, KT ja Keva. Manka M-L 2011 Työnilo. WsoyPro. . Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

More Related