SOSIOLOGIA: perusk sitteit ja -n k kulmia

1. SOSIOLOGIA: peruskäsitteitä ja -näkökulmia Hannu Ruonavaara puh. 02-333 5382, hanruona@utu.fi Vastaanotot ma 14-15

2. Normit ja roolit ”normipaine”, ”normikonflikti”, ”roolipaine”, "mies- ja naisrooli" ”rooliristiriita” jne ? 1960- ja 1970-lukujen sosiologian ”peruskamaa” Vallalla käsitys, että sosiologia on tiede, joka käsittelee normeja ja rooleja, normien mukaista ja niiden vastaista käyttäytymistä yms. Taloustieteilijät ja politologit: sosiologinen selitys = ihmisten norminmukainen käyttäytyminen, taloustieteellinen selitys = ihmisten omaa etuaan ajava toiminta Normiteoreettinen painotus on väistynyt sosiologiassa Silti normisosiologian tunteminen on välttämätöntä, sillä se on edelleen monien sosiologisten keskustelujen vertailukohtana Normisosiologian paluu ei ole mahdoton (Göran Therborn)

3. Talcott Parsonsin teoria normisosiologian taustalla Normien ajatus on jäljitettävissä Durkheimiin, mutta suurempi vaikutus normiteoriaan oli Talcott Parsonsilla Parsons (1902–1979) oli maailman vaikutusvaltaisimpia sosiologeja 1950- ja 1960-luvuilla Parsons painui taka-alalle 1960-luvun radikalismin myötä Järjestyksen ongelma: miten yhteiskunta pysyy koossa?

4. Normiajattelun tausta Ihmisten toiminta ja käyttäytyminen ovat usein hämmästyttävän yhdenmukaista Ikään kuin ihmiset noudattaisivat toiminnassaan aina joitain sääntöjä – joko julkilausuttuja (esim. liikennesäännöt) tai piileviä (esim. keskustelun säännöt) Osa säännöistä on huomaamattomia siksi, että olemme sisäistäneet ne niin hyvin, että emme tunnista niitä enää

5. Sosiaalinen normi Sosiaaliset normit ovat käyttäytymissääntöjä, jotka saavat aikaan yhdenmukaista käyttäytymistä JA tätä yhdenmukaisuutta valvotaan palkinnoin ja rangaistuksin (eli positiivisin ja negatiivisin sanktioin) Esim. liikennesääntöjen noudattaminen, vanhempien huoltovelvollisuus lapsiin nähden, yksiavioisuus, käyttäytymissäännöt Kaikki käyttäytymissäännöt eivät ole sosiaalisia normeja

6. Normien noudattaminen Normeja noudatetaan niihin liittyvien sanktioiden vuoksi Sanktiot voivat olla monenlaisia: taloudellisia, vapauksiin ja oikeuksiin liittyviä, ruumiillisia, symbolisia, sosiaalista hyväksyntää/paheksuntaa yms. Osa normeista on sisäistetty niin hyvin, että niiden noudattamista ei juurikaan tarvitse valvoa ? yhteiskunnan jäsenten omat moraalikäsitykset estävät normien rikkomisen (esim. sukupuoli- ja perhe-elämä) Sosialisaatio on (tässä) normien sisäistämistä

7. Yhteisö, yksilö ja normit Normit liittyvät yhteisön ja sen jäsenten vuorovaikutukseen Yhteisö asettaa normeja ja valvoo niitten noudattamista Yhteisö: koko yhteiskunta, heimo, yhdyskunta, työyhteisö, perhe jne. Osalla normeista on selkeä lähde ja auktoriteetti, joka valvoo niitten noudattamista (esim. liikennesäännöt), osalta puuttuu valvoja (esim. käyttäytymistavat)

8. Normien lajit Käsky vaatii kaikkia normin kohteena olevia käyttäytymään yhdenmukaisesti rangaistuksen uhalla (esim. asevelvollisuus) Kielto ei vaadi täysin yhdenmukaista käyttäytymistä, mutta määrittelee ne käyttäytymismuodot, joista seuraa rangaistus (esim. nopeusrajoitus) Lupa määrittelee ne tilanteet, joissa muuten kielletty käyttäytyminen on sallittua (esim. sairauspoissaolo) Ihannenormi on suositus toivottavasta käyttäytymisestä, josta poikkeamisesta ei varsinaisesti rangaista (esim. osallistuminen ainejärjestön toimintaan)

9. Viralliset ja epäviralliset normit Viralliset normit ovat ryhmän tai instituution julkilausuttuja sääntöjä Epäviralliset normit ovat kaikkien ryhmän jäsenten tietämiä käyttäytymissääntöjä, joita ei ole muotoiltu julkilausutuiksi säännöiksi Epäviralliset normit voivat myöntää lupia poiketa virallisista normeista Epävirallisilla normeilla voidaan tarkoittaa myös jonkin instituution sisällä olevan ryhmän julkilausumattomia normeja, jotka voivat olla vastakkaisia instituution virallisille normeille

10. Kaikki normit eivät koske kaikkia Monet normit määrittelevät kieltoja tai myöntävät lupia joillekin ryhmille Joskus ryhmän normit koskevat vain ryhmän jäseniä Normien rajat ovat kiistanalaisia Kaikki normit eivät ole voimassa kaikissa olosuhteissa Yhteiskunnan osakulttuureilla on omat norminsa

11. Normit sosiaalisten ilmiöiden selityksenä Pekka Sulkunen: normit eivät ole kovinkaan kiinnostava ilmiöiden selitys silloin kun normit ovat selvästi ilmaistuja ja ne toimivat odotetulla tavalla (tuottavat yhdenmukaista käyttäytymistä) ? Kehäpäätelmien vaara Normit tulevat kiinnostaviksi silloin kun ne ovat epävirallisia, kun niistä poiketaan tai kun ne asettavat ristiriitaisia vaatimuksia ihmiselle

12. Normit yhteiskunnan tilan kuvaajana Yhteiskunta on pluralistinen eli moniarvoinen, jos siinä on monia rinnakkaisia normijärjestelmiä Yhteiskunnassa voi olla normiristiriitoja, jos sen jäseniin kohdistuu vastakkaisia normatiivisia odotuksia ? Tekipä henkilö minkä tahansa valinnan, hän rikkoo jotakin normia Tällaiset ristipaineet johtavat yhden teorian mukaan vetäytymiseen (passivoitumiseen) Jos yhteiskunnassa on paljon normiristiriitoja, mutta normeja ei sanktioida, seuraa vieraantumista

13. Erik Allardtin teoria erityyppisistä yhteiskunnista Erik Allardt (1925-), kansainvälisesti tunnetuimpia sosiologejamme Kehitti yhteiskunnan muutoksen teoriaa, jossa normipaineella on keskeinen rooli Yhteiskunnan rakenna ja sosiaalinen paine (1964)

14. Allardtin nelikenttä Perustuu kahdelle muuttujalle, työnjaon asteelle ja yhdenmukaisuuden paineelle Jälkimmäinen on sitä, että yhteisö painostaa yksilöä mukautumaan joihinkin normeihin Kehiteltiin tulkitsemaan suomalaisen yhteiskunnan nopeaa muutosta sotienjälkeisellä ajalla Suomalainen yhteiskunta oli murrostilassaan lähellä alhaisen solidaarisuuden välitilaa 3 Sen olisi pyrittävä orgaanisen solidaarisuuden tilaan 4

15. Nelikentän yhteiskuntakritiikki Yhteiskunnan normijärjestelmän vanhakantainen jäykkyys ei vastaa sen nykyistä työnjaollista monimuotoisuutta ?perustelee entistä suvaitsevampaa ja moniarvoisempaa yhteiskuntaa "Tieto siitä, että erilaisuuden suvaitseminen oli omiaan lujittamaan eikä suinkaan heikentämään työnjaoltaan eriytynyttä yhteiskuntaa, tarjosi ideologiset ohjenuorat elinkeinomurroksen Suomelle." (Klaus Mäkelä 1992) Allardt on myöhemmin soveltanut nelikentän ajatuksia tietoyhteiskunnan analyysiin

16. Roolit arjessa "Tavallisessa elämässä havaitsemme jatkuvasti käyttäytymistä, joka on kuin ulkoa päin määrättyä ja tuntuu kuuluvan jollekin muulle kuin sille henkilölle, jota tarkkailemme. Kun tapaamme jostakin yhteydestä hyvin tuttuja henkilöitä epätavallisessa ympäristössä, he tuntuvat omituisen vierailta." (Pekka Sulkunen) Olemme tottuneet tapaamaan ihmiset tietyissä rooleissa toisissa rooleissa ollessaan he käyttäytyvät eri tavoin kuin mitä olemme tottuneet heiltä odottamaan

17. Mitä ovat sosiaaliset roolit? Normit ja roolit läheisessä yhteydessä toisiinsa Molemmissa on kysymys ympäristön odotuksista, jotka määrittelevät, millainen käyttäytyminen on tilanteessa sopivaa Sosiaalinen rooli = niiden normien ja odotusten summa, jotka koskevat henkilöitä, joilla on erityinen tehtävä tai asema (Allardt & Littunen 1972) Eroja normin ja roolin käsitteiden välillä: N ? yksilön/yhteisön vuorovaikutus, R ? ryhmien väliset suhteet N ? käyttäytymisen yhdenmukaisuus, R ? käyttäytymisen odotetut ja hyväksytyt erot

18. Rooli ei ole käyttäytymistä Sosiaaliset roolit koostuvat niistä odotuksista, joita muilla on käyttäytymisestä ? henkilö ei voi itse valita rooliaan Henkilö voi käyttäytyä enemmän tai vähemmän roolinsa mukaisesti ? yksilölliset vaihtelut! ”Jokainen näytelmä ja sen roolit voidaan esittää tuhansilla eri tavoilla, mutta itse näytelmä rooleineen on silti aina sama.” (Sulkunen)

19. Roolit sisäistetään Sosiologiassa roolilla ei viitata epäaitoon käyttäytymiseen Myös ”aito minä” edellyttää roolien hallitsemista Roolit sisäistetään joko lapsuudessa (esim. sukupuoli-) tai vähitellen niiden esittämisen myötä (esim. ammattiroolit) Vaihtuvista ja muuttuvista rooleista tulee persoonallisuutta ”Toisinaan jonkin roolin hallinta tunkeutuu niin syvälle persoonallisuuteemme, että sen vaikutus tuntuu muillakin elämän alueilla kuin siellä mistä rooli on peräisin. Monet ammatit muovaavat harjoittajiaan niin paljon, että sen voi havaita ulkonäöstä, puhetavasta ja ajatusmaailmasta muuallakin kuin työpaikalla.” (Sulkunen) ? Eri ammatit eroavat tässä suhteessa paljon

20. Roolien ”esittäminen” Jossain roolissa toimiminen ei edellytä vain odotettuja tietoja ja taitoja vaan roolin tunnistamista helpottavia merkkejä: virkapukuja, tilajärjestelyjä, kielenkäytön tapoja yms. ? roolikalustoa, joka erottaa roolit ja auttaa osanottajia tunnistamaan ne Roolista toiseen siirtymiseen liittyy kaikissa yhteiskunnissa siirtymäriittejä ”Siirtymäriiteille on tyypillistä se, että niissä symbolisesti ensin 'kuoletetaan' vanha rooli; sen jälkeen seuraa vaihe, jossa vertauskuvallisesti esitetään uuden roolin vaatimien taitojen ja tietojen omaksumista ja viimein yhteinen juhla, jossa yhteisö ottaa vastaan jäsenensä uudessa roolissa.” (Sulkunen)

21. Roolien tyyppejä Tilanneroolit liittyvät erilaisiin jokapäiväisiin tilanteisiin ? ”Niissäkin toimimme sen mukaan, millaisiksi haluamme määritellä itsemme ja millaisina haluamme muitten määrittelevän meidät” (Sulkunen) Asemiin liittyvät roolit: opettaja, sairaanhoitaja, pappi jne ? Hankittuja rooleja Statusroolit liittyvät erilaisiin saatuihin ominaisuuksiin kuten sukupuoli ja ikä Haavio-Mannila 1968: saadut sukupuoliroolit ovat joutuneet ristiriitaan hankittujen ammattiroolien kanssa

22. Roolikasau(tu)mat Ihmisen monet roolit erilaisten ryhmien jäsenenä muodostavat kokonaisuuden, roolikasauman Viiteryhmä = niitten ryhmä, joitten odotuksista rooli muodostuu Vertaisryhmät koostuvat niistä, joilla on samanlaiset roolikasaumat kuin henkilöllä itsellään Ulkoisryhmiä ovat viiteryhmiä, joihin kuuluu muita kuin vertaisia Koululaisen roolikasauma

23. Rooliongelmia Rooliristiriidat: roolikasauman erilaisiin rooleihin sisältyy ristiriitaisia odotuksia Myös rooliodotukset voivat joutua ristiriitaan, jos viiteryhmän henkilöt toimivat useissa eri rooleissa ? esimerkiksi äiti opettajana Eri rooleissa olevat pyrkivät parantamaan roolinsa suhteellista asemaa ? rajaroolit Roolijäykkyys: liioitellaan ylempien odotuksiin vastaamista Roolikaluston korostuminen Roolin arvostetuimpien piirteiden korostaminen Roolin rajaaminen alaspäin

24. Poikkeavan rooli Kaikki poikkeava käyttäytyminen ei joudu kontrollin kohteeksi Poikkeavaksi leimautuminen: poikkeavuus on sosiaalisen määrittelyn tulosta Poikkeavan rooliin joutuminen lisää usein todennäköisyyttä käyttäytyä poikkeavasti Poikkeavaksi leimautuminen herättää odotuksia, että henkilö on poikkeava muullakin tavalla kuin leiman antavalla tavalla Sekundaarinen poikkeavuus: poikkeavan roolin sisäistäminen

25. ’Rooli’ yhteiskunnan jäsentäjänä ”Rooli on sosiologian käsitteistä ehkä kaikkein helpoin” (Sulkunen) Perusajatus: toimiessaan yhteiskunnassa yksilö joutuu kohtaamaan muut sosiaalisten odotusten kautta Yhteiskunta näyttäytyy erilaisten asemien ja suhteiden järjestelmänä, joka … … on kerrostunut Sosiaalisia jakoja on mahdollista tarkastella roolin käsitteen avulla ’Rooli’ on ’normia’ helpommin liitettävissä yhteiskunnan vastakkainasettelujen tarkasteluun

26. Yhteenvetoa Normi- ja rooliteoreettinen ajattelutapa on sosiologian perustietoa, joskin se toimii nykyään harvoin tutkimuksen pääasiallisena teoreettisena näkökulmana Normin ja roolin käsitteet ja niihin liitetyt ideat ovat helposti sovellettavissa erilaisiin arkisiin tilanteisiin Vaikka ’normi’ ja ’rooli’ liittyvät mikrososiologiaan eli vuorovaikutuksen tutkimukseen voidaan sovelluksia kehitellä myös makrososiologiaan eli laajojen yhteiskunnallisten järjestelmien tutkimukseen