Kielioppiteoriat

1. Kielioppiteoriat 3.4.2007 Anu

2. Kielioppi vs. syntaksi • Syntaksi (lauseoppi) • kieliopin haara, joka käsittelee lauseenmuodostusta, ts. miten • sanoista muodostetaan lausekkeita (phrases) • lausekkeista muodostetaan lauseita (clauses) ja • yksinkertaisista lauseista kompleksisia (yhdys)lauseita (sentences)

3. Kielioppi vs. syntaksi: jatkuu • Termillä syntaksi (lauseoppi) tarkoitetaan toisaalta • kielen lausetason ilmiöiden teoreettista kuvausta toisaalta • tutkimusta, joka kohdistuu kielen lausetason ilmiöihin

4. Kielioppi vs. syntaksi: jatkuu • Kielioppi • konventionaalinen sääntöjärjestelmä, joka määrää, miten jonkin tietyn kielen ilmaukset muodostetaan • kielen eri osa-alueista – fonologia, morfologia, leksikko, syntaksi ja semantiikka – morfologia ja syntaksi muodostavat kieliopin ytimen • osa tutkijoista sisällyttää kielioppiin myös kielen äännejärjestelmän, fonologian

5. Kielioppi vs. syntaksi: jatkuu • Laajemmasta näkökulmasta kieliopin voi ajatella sisältävän kaikki kielen osajärjestelmät ja niiden väliset kytkökset äänneopista semantiikkaan ja kielen käyttöön

6. Kieliteorioita: funktionalismi • Funktionaalisia kieliteorioita, jotka hylkäävät syntaksikeskeisyyden ja tutkivat kieltä kommunikaation ja kognition näkökulmasta: • Functional Grammar (FG; Dik 1978, 1991) • Role and Reference Grammar (RRG; Van Valin 1993b) (Lähde: Van Valin & LaPolla 1997: 11.)

7. Funktionaalisia kieliteorioita: jatkuu • Systemic Functional Grammar (SFG; Halliday 1985, 1994, Matthiessen 1995) • Tagmemics (Pike 1982) • Lexical-Functional Grammar (LFG; Bresnan 1982a) • Head-Driven Phrase Structure Grammar (HPSG; Pollard and Sag 1994) • Construction Grammar (ConG; Fillmore1988) • Autolexical Syntax (Sadoc 1991)

8. Funktionaalisia kieliteorioita: jatkuu • Word Grammar (WG; Hudson 1984) • the St. Petersburg school of functional grammar (Bondarko 1991) • Meaning-text Theory (Mel’chuk 1979, 1987) • Cognitive Grammar (CogG; Langacker) • Prague School Dependency Grammar (Sgall, Hajicová & Panevová 1986)

9. Funktionalismin perusperiaatteita (Lähde: Butler, C.S. 2006) • Funktionalismin perusperiaatteita (basic tenets) • kielen ensisijainen funktio on kommunikaatio, joka on määräävä tekijä siinä, minkälaiseksi kielen rakenteet tai kielet yleensä muotoutuvat • lingvististen ilmiöiden selittämisessä ulkoiset (kognitiiviset ja sosiokulttuuriset) tekijät ovat oleellisessa asemassa

10. Funktionalismin perusperiaatteita: jatkuu • funktionaaliset teoriat hylkäävät käsityksen, jonka mukaan syntaksi olisi semantiikasta ja pragmatiikasta erillään oleva autonominen systeemi

11. Funktionaaliset vs. formaalit kieliteoriat • Funktionaalisten ja formaalien (erityisesti Chomskyn kehittelemien) teorioiden kielinäkemykset eroavat jyrkästi toisistaan: • Chomskylle kieli on pohjimmiltaan väline ilmaista ajatuksia • chomskylaisesta näkökulmasta ihmisten välinen kommunikaatio on vain yksi monista tehtävistä, joita kieli palvelee • siten kommunikaatiota ei pidetä ensisijaisena, kielen rakennetta motivoivana tekijänä

12. Selittämisestä funktionalismissa • kielenulkoisia tekijöitä, jotka muokkaavat kieltä: • ihmisen biologinen perusta, mm: • kognitio, kognitiiviset prosessit • kielen prosessointimekanismit • tilannekonteksti (kielenpuhujat ja puhetilanne), jossa kieltä käytetään

13. Kielenulkoisia tekijöitä, jotka muokkaavat kieltä: jatkuu • sosiokulttuurinen konteksti, jossa kommunikaatio on oleellinen osa

14. Piirteitä, jotka ovat olennaisia funktionaalisille kieliteorioille • Ei vain ydinkielioppia • funktionaalinen teoria, jonka lähtökohtana on kieli kommunikaation välineenä, ei voi rajata kuvausta ainoastaan ydinkielioppiin (morfologia ja syntaksi) • kuvauksessa on periaatteessa otettava huomioon kielen kaikki ulottuvuudet ja niiden käyttö kommunikaatiossa

15. Piirteitä, jotka ovat olennaisia funktionaalisille kieliteorioille: jatkuu • Aineisto • pääasiallinen aineistolähde aktuaalinen kielenkäyttö, esim. elektronisessa muodossa olevat korpukset (frekvenssit, kollokaatiot, kiteytyneet fraasit/konstruktiot ym.)

16. Piirteitä, jotka ovat olennaisia funktionaalisille kieliteorioille: jatkuu • Merkityksen ja rakenteen joustavuus • kommunikatiivinen konteksti muovaa sitä, mitä sanomme ja miten sanomme • sanojen merkitysten kontekstiriippuvuus • kielessä on paljon ’valmiita’ ilmauksia (reusable chunks), joita ei tarvitse joka kerran generoida tai analysoida uudelleen, kun haluamme käyttää jotain tiettyä käsitettä (esim. tietyt, usein esiintyvät taivutusmuodot suomen kielessä, ks. Jussi Niemi, Matti Laine ym.)

17. Piirteitä, jotka ovat olennaisia funktionaalisille kieliteorioille: jatkuu • kielen kategorioiden sumeus (esim. prototyyppikategoriat) • grammaattisten kategorioiden emergoituminen diskurssissa (ks. esim. Helasvuo)

18. Piirteitä, jotka ovat olennaisia funktionaalisille kieliteorioille: jatkuu • Ei vain lausetason kielioppia • funktionaalinen kieliteoria ei voi rajoittua pelkkiin lausetason ilmiöihin, vaan sen on otettava huomioon myös diskurssitason rakenne sekä näiden kahden tason interaktio

19. Piirteitä, jotka ovat olennaisia funktionaalisille kieliteorioille: jatkuu • Funktionaalis-typologinen näkökulma • jos ihmisten biologinen perusta ja kommunikaation perustavat vaatimukset ovat universaaleja, voidaan olettaa, että ne heijastuvat myös kielellisinä universaaleina • toisaalta kielen käyttö erilaisissa sosiokulttuurisissa ympäristöissä luo paineita kielten eroavuuksille erilaisissa kommunikaatiotilanteissa

20. Piirteitä, jotka ovat olennaisia funktionaalisille kieliteorioille: jatkuu • Konstruktivistinen näkökulma (lapsen) kielen oppimiseen • funktionaalisten teorioiden näkökulmasta kielellinen ympäristö tarjoaa lapselle riittävästi informaatiota kielen omaksumiseen • funktionaaliset teoriat eivät oleta synnynnäistä kielielintä (vrt. chomskylainen lähestymistapa) • kielen oppiminen perustuu funktionalistien mukaan yleisille kognitiivisille kyvyille • (item-based learning, ks. Kauppinen)

21. Autonomian käsitteestä: syntaksin autonomisuus (Lähde: C.S. Butler 2006) • Syntaksin autonomisuus • väite, jonka mukaan syntaktiset ilmiöt (rakenteet?) ovat pohjimmiltaan riippumattomia niihin konventionaalisesti liittyvistä semanttisista, pragmaattisista ja diskurssiin liittyvistä funktioista (kielen rakenteen arbitraarisuus?) (Butler 2006:6) • ”Autonomy of syntax: this is the claim that syntactic phenomena are essentially independent of the conventional semantic, pragmatic and discoursal functions of those phenomena.”

22. Syntaksin autonomisuus: jatkuu • Arbitraarisuuden käsite suhteessa syntaksin autonomisuuteen • syntaksin autonomisuuden yhteydessä arbitraarisuus tarkoittaa, että syntaktisia sääntöjä ei voi johtaa semanttisista tai diskurssiin liittyvistä tekijöistä

23. Syntaksin riippumattomuus kielen muista osajärjestelmistä • Riippumattomuuden (self-containedess) käsite suhteessa syntaksin autonomisuuteen • autonomisella syntaksilla tarkoitetaan järjestelmää, jonka sisäiset elementit voivat olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, mutta eivät kielen semanttisten- tai diskurssiominaisuuksien kanssa

24. Kieliopin autonomisuus • Kieliopin autonomisuus • väite, jonka mukaan jonkin kielen kielioppi1 on pohjimmiltaan riippumaton niistä funktionaalisista tekijöistä, jotka liittyvät kielen käyttöön kommunikaation välineenä sosiaalisissa konteksteissa (Butler 2006:6) • 1 kielioppi käsitettynä laajasti siten, että siihen syntaksin lisäksi kuuluvat semanttiset, pragmaattiset ja diskurssiin liittyvät rakenteet (patterns)

25. Kieliopin autonomisuus: jatkuu • kieltä käytetään kommunikaation välineenä jossain sosiaalisessa kontekstissa  kielelliseen kommunikaatioon liittyy joukko (kielen)ulkoisia funktionaalisia tekijöitä, joista kielen kielioppi on riippumaton • Autonomy of grammar: this is concerned with the claim that the grammar of a language, taken in the widest sense to include semantic, pragmatic and discoursal patterns, is essentially independent of external functional factors concerned with the use of language as communicative tool in social contexts

26. Kieliopin autonomisuus: jatkuu • Arbitraarisuuden käsite suhteessa kieliopin autonomisuuteen • arbitraarisuus suhteessa kieliopin autonomisuuteen tarkoittaa lähinnä sitä, että kieliopin ominaisuuksia (rakenteita tsm.?) ei voi ennustaa niistä kommunikatiivisista ja sosiaalisista funktioista, joita ko. kieliopin avulla ilmaistaan (Butler 2006: 6)

27. Kieliopin riippumattomuus kielen muista osajärjestelmistä • Riippumattomuuden (self-containedess) käsite suhteessa kielioppiin • riippumattomuus suhteessa kielioppiin tarkoittaa, että kielioppi on suurimmalta osaltaan riippumaton kommunikatiivisista ja sosiaalisista tekijöistä (Butler 2006:6)

28. Kielikyvyn autonomisuus • Kielikyvyn autonomisuus • väite, jonka mukaan kielikyky on itsenäinen moduuli, joka on riippumaton muista kognitiivisista kyvyistä (Butler 2006:6)

29. Esimerkkejä funktionaalisista teorioista

30. Lähteitä • Butler, C.S. 2006. Functionalist Theories of Language. Encyclopedia of Language and Linguistics, 696-704. • Van Valin, Robert D., Jr. & Randy J. LaPolla 1997. Syntax. Structure, meaning and function. Cambridge, Cambridge University Press.