Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisohjelma Väliraportti

1. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisohjelmaVäliraportti

2. Väliraportin sisältö • Rakennesuunnitelma ja työn tavoitteet • Maankäyttö ja joukkoliikennejärjestelmä • Junaliikenteen kehitysaskeleet • Seutulippu junaliikenteeseen • Liikenne-ennusteet ja kustannukset • Lähijunaliikenteen operointi • H/K laskelma ja vaikutusarvioita

3. Rakennesuunnitelmajatyöntavoitteet Alternative title slide

4. Rakennesuunnitelma 2030

5. Joukkoliikennejärjestelmä 2030 • Lähijunaliikenteensuunnat • Lempäälä • Nokia • Ylöjärvi • Kaupunkiraitiotieverkko • Lentävänniemi-Lielahti-Tampereen keskusta-Hervanta-Vuores-Tampereen keskusta • Tampereen keskusta-Hankkio-Lamminrahka • Tampereen keskusta-Pirkkala • Bussiliikenteen laatukäytävät • Tampereen keskustasta Nurmi-Sorilaan, Kangasalle, Lempäälään, Nokialle ja Ylöjärvelle • Pirkkalasta lentokentälle • Kehän suuntainen joukkoliikenneyhteys

6. Lähijunaliikenteen kehittämisohjelman tavoite • Muodostaa pitkän aikavälin (2030 +) visio lähijunaliikenteen kehittämisestä sekä vision toteuttamisen vaiheet. • Selvittää eri osapuolien (kunnat ja valtio) sitoutuminen vision ja kehittämisvaiheiden toteuttamiseen. Erityisesti painotetaan sitoutumista ensimmäisen kehittämisvaiheen toimenpiteissä. • Tuottaa riittävät perusteet kuntien maankäytön suunnitteluun ja päätöksentekoon lähijunaliikenteen kehittämisen jatkoselvittelystä ja –tarpeista. Content slide

7. MAANKÄYTTÖ JA joukkoliikennejärjestelmä Alternative title slide

8. Koko lähijunaliikenteen tarkastelualue

9. Maankäyttö ja joukkoliikennejärjestelmä tampereen kaupunkiseudulla visiotilanteessa 2030+

10. JUNALIIKENTEEN KEHITysaskeleet Alternative title slide

11. Nykytilanne, KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTA • Nykytilanteessa Tampereen seudun junaliikenteen tarjonta muodostuu kaukojunaliikenteestä ja lähijunaliikenteestä • Taajamajunaliikennettä välillä Tampere-Lempäälä-Viiala-Toijala ja kiskobussiliikennettä Tampere-Orivesi as.- Orivesi-Juupajoki-Vilppula • Kaukoliikenteen junat mahdollistavat matkat Nokialle, Karkkuun, Vammalaan, Lempäälään, Toijalaan ja Orivedelle • Kehittämisvaiheet on suunniteltu niin, että ensimmäiset toimenpiteet olisi mahdollista toteuttaa lähivuosina • Seuraavissa kuvissa junamääriä kuvaavien laatikoiden väri tarkoittaa samalla värillä esitettyä ratasuuntaa

12. junaliikenteen Nykytilanne (junaa/suunta) Kolho Vilppula 3 junaa/vrk Juupajoki Tampere Orivesi Orivesi as. 7 junaa/vrk Nokia 9 junaa/vrk Karkku 13 junaa/vrk luvut junaa/suunta Vammala Lempäälä 7 junaa/vrk Viiala 36 junaa/vrk Toijala

13. ensimmäinen kehitysaskel • Seutulippu laajennetaan junaliikenteeseen ja mahdollistetaan matkojen ketjuttaminen, esitys pilottihankkeeksi kansallisen ”matkalipun” edistämiseksi. • Toteutetaan junatarjonnan vähäinen lisäys • Klo 16 yhteys Tampere – Lempäälä, Lempäälä – Tampere • Klo 16 yhteys Nokia - Tampere • Lisävuorot Tampere – Orivesi – Vilppula – Mänttä • Toteutus neuvotellaan liikenne- ja viestintäministeriön, VR:n ja kuntien kesken • Tarjonnan lisäys toteutetaan ostoina VR:ltä • Sovitaan toimenpiteiden kustannusjako ja junaliikenteen hankinta

14. junaliikenteen Ensimmäinen kehitysaskel 2012-2013 Kolho Vilppula Seutulippujunaan 3 junaa/vrk Juupajoki Tampere Orivesi Orivesi as. 7 junaa/vrk Nokia 9 junaa/vrk Karkku 13 junaa/vrk luvut junaa/suunta Vammala Lempäälä 7 junaa/vrk Viiala 36 junaa/vrk Toijala

15. junaliikenteen toinen kehitysaskel 2013-2015 Kolho Mänttä Vilppula • Työmatkaliikenteen vuorot • Vilppula-Mänttä JKV ja uusi seisake Mänttään 3+3 junaa/vrk Juupajoki Tampere Orivesi as. Orivesi 7+1 junaa/vrk Nokia 9+3 junaa/vrk Karkku 13+1 junaa/vrk luvut junaa/suunta Vammala Lempäälä 7 junaa/vrk Viiala 36 junaa/vrk Toijala

16. Toinen kehitysaskel • Tavoitteena lisätarjonta nykyisin puuttuviin ajanjaksoihin • Ensivaiheessa tunnin – kahden tunnin vuoroväli • Nykyiset vuorot säilyvät (taajama, pikajuna ja IC) • Toteutus neuvotellaan LVM:n, VR:n ja kuntien kesken • Tarjonnan lisäys toteutetaan ostoina VR:ltä (yksinoikeus 2019 asti) • Hyödynnetään nykyistä Suomessa olevaa lähijunakalustoa. Kalusto on mitoitettu aamuruuhkaliikenteen mukaan, joten karkean arvion mukaan muuna aikana lähijunakalustoa olisi mahdollista käyttää Tampereen seudulla. • Junaliikenteen lisäys edellyttää asemien ja seisakkeiden kehittämistä • Tampereen asemalle uusi välilaituri • Sivuraiteelliset seisakkeet lisäävät ratakapasiteettia

17. Kolmas kehitysaskel, toimiva lähijunaliikenne • Tavoitteena tunnin vuoroväli • Mahdollista toteuttaa ilman lisäraiteiden rakentamista • Uusia seisakkeita • Uudet seisakkeet sivuraiteellisina, joka mahdollistamalla junakohtaamisen lisää radan kapasiteettia • Edellyttää lähijunaliikenteen kaluston hankintaa • Päätös kaluston hankintatavasta • Päätös liikenteen operointitavasta • Kilpailuttaminen mahdollista 2019 jälkeen

18. Lähijunaliikenteeseen 1 tunnin vuoroväli 2020-2030 Kolho 3 junaa/vrk Mänttä Vilppula • Treelle uusi välilaituri • Junakohtaamisen mahdollistavat seisakkeet 7 junaa/vrk 1 juna/h Lyly Siltatie Ylöjärvi Hankkio Juupajoki Lielahti Ruutana Tampere 1 juna/h Orivesi as. Orivesi Rautaharkko Nokia Tesoma Kalkku 1 juna/h 12 junaa/vrk Sääksjärvi Harjuniitty Karkku Vammala Lempäälä 1 juna/h Viiala Toijala

19. Neljäs kehitysaskel, LähijunaliikenNe 2030+ • Tavoitteena puolentunnin vuoroväli • Edellyttää lisäraiteiden rakentaminen ja lisäkaluston hankintaa • 3. raide Tampere – Toijala • 3. raide Tampere - Lielahti • 2. raide Lielahti - Ylöjärvi

20. lähijunaliikenteen Visio 2030+ Kolho 3 junaa/vrk Mänttä Vilppula • 3. raide Tampere – Toijala • 3. raide Tampere - Lielahti • 2. raide Lielahti - Ylöjärvi 1 juna /h 2 juna/h Lyly Siltatie 2 junaa/h Ylöjärvi Hankkio Juupajoki Lielahti Ruutana Tampere Mäkkylä-Teivaala Orivesi Orivesi as. 1 juna/h Rautaharkko Nokia Tesoma Kalkku 1 juna/h Harjuniitty Sääksjärvi Siuro Karkku Kulju Vammala Hakkari Kiikka Lempäälä Äetsä 2 junaa/h Viiala Toijala

21. Seutulippu junaliikenteeseen Alternative title slide

22. Nykyiseen seutulippuun oikeus matkustaa junissa seutulippualueella Asemia 11 kpl (+Tampere), junavuoroja 109 kpl, 675 800 matkustajaa/v (m.s.y.), joista seutulippualueen sisäisiä matkoja vain osa. Tariffijärjestelmä ja hinnoittelu Seudun seutulippujärjestelmää ei muuteta, vaan VR tulee siihen mukaan yhtenä operaattorina Lippulajina tällä hetkellä 30 päivän kausilippu aikuisille. Hinta on kuntakohtainen. Vaiheittainen toteutus mahdollinen (kuntakohtainen, Tampereen kaupunkiseutu) Seutulippujärjestelmän kehittämispolkuLyhyt tähtäin v 2012 alkaen

23. kustannusarvio lähiajan tilanteesta • Seutulippu kelpaa IC, P ja H junissa • 2010 asemittaisista matkustajamäärien perusteella on arvioitu seutulipun käyttäjien osuus 10% … 50%, Tampereella 2 % • Junalippujen hinnat on laskettu kertalipunhinta -25%. Jos useita junatyyppejä on laskettu kertalippujen keskiarvohinta. Matkat suuntautuisivat Tampereelle • Linja-autoissa on arvioitu seutulipulla tapahtuvan matkustusmäärän vähenevän 3 % kunnittain • Linja-autoliikenteen seutulipputulon vähenemä on laskettu keskimääräisellä operaattorille tulevalla seutulippuhinnalla • Vähenemä on n. 120000 euroa ja subvention vähenemä on n. 50000 euroa • Seutulippujen myyntitulon oletetaan kasvavan 2 % kokoalueella • Seutulippujen lisätulo on kohdistettu arvioidun kunnittaisen junamatkustamisen suhteessa • Yhteensä n. 90000 euroa

24. kustannusarvio lähiajan tilanteesta

25. LIIKENNE-ENNUSTEET ja kustannukset Alternative title slide

26. Liikenne-ennusteet • Liikenne-ennusteet on laadittu Tampereen seudun rakennesuunnitelman maankäyttöennusteen pohjalta • TALLI-mallin aluetta on tarkasteluissa laajennettu koskemaan koko lähijunasuunnitelman suunnittelualuetta • Raitiotiesuunnitelman yhteydessä tehtyyn joukkoliikenneverkkoon on lisätty visiotilanteen mukainen junalinjasto • Vertailuvaihtoehtona on käytetty raitiotiesuunnitelman mukaista joukkoliikenneverkkoa ilman junalinjastoa • Maankäyttöä on keskitetty asemanseuduille • Tarkasteluissa on käytetty kahta eri liikennevirtamatriisia, jotka kuvaavat vuosien 2020 ja 2030 tilanteita

27. Liikenne-ennusteet • Lähijunajärjestelmän luominen ja maankäytön lisääntyminen aikaansaa yhteensä n. 45 000 uutta jkl-matkaa/vrk • Lähijunaliikenne ilman maankäytön muutoksia tuo junaan 22 000 nousua/vrk • Maankäytön lisääntyminen tuo 19 000 nousua/vrk lisää • Lähijunissa yhteensä 41 000 nousua/vrk

28. Kustannukset toteutusvaiheittain • Toinen kehitysaskel: • Lylyn seisake: 0,2 M€ • Mäntän seisake: 0,2 M€ • Vilppula-Mänttä rataosan JKV-työt: 1,5 M€ • 3 uutta DM12-kiskobussiyksikköä: 4 M€ • YHTEENSÄ: 6 M€ • 1-2 tunnin vuoroväli: • Uudet seisakkeet: Tesoma, Kalkku, Nokian parantaminen, Harjuniitty, Äetsä, Lielahti, Ylöjärvi, Siltatie, Hankkio, Ruutana, Lakalaiva, Sääksjärvi (Tampereen henkilöratapihan, 25M€, muutokset on toteutettava riippumatta lähijunaliikenteen kehittämisestä) • YHTEENSÄ: 42 M€ (Treen hlöratapihan kanssa 67 M€)

29. Kustannukset toteutusvaiheittain • Visio: • Lisäraiteet: 141 M€ (Tampere-Toijala radan kanssa 399 M€) • Tampere-Lielahti: 56 M€ • Lielahti-Ylöjärvi: 85 M€ • Tampere-Toijala: 258 M€ (toteutetaan myös ilman lähijunajärjestelmän kehittämistä) • Tampere-Orivesi opastinvälin lyhentäminen: 15 M€ • Loppuvaiheessa toteutettavat seisakkeet: 27 M€ • Varikko: 30 M€ • YHTEENSÄ: 213 M€ (Tre-Toijala radan kanssa 471 M€)

30. liikennöintiKustannukset toteutusvaiheittain • Toinen kehitysaskel: • Tampere-Mänttä: 1,4 M€/v • 1-2 tunnin vuoroväli: • Ylöjärvi-Tampere: 1,7 M€/v • Harjuniitty-Toijala: 3,7 M€/v • Äetsä-Harjuniitty: 1,2 M€/v

31. Lähijunaliikenteen rAHOITUS Kiinteistökehitys • Kiinteistökehitys on yksi olennainen lähijunaliikenteen ja asemien sijoitteluun vaikuttava seikka. • Asemat on syytä kytkeä paitsi liikennevirtoihin myös alueen kaavoitukseen, jotta liikennöitävällä alueella saadaan mahdollisimman tehokkaasti luotua työpaikkoja (alueen yrityksen hyötyvät paremmista yhteyksistä ja suuremmista matkustajavirroista) ja asuntoja. • Näin kiinteistökehittäjät saadaan kytkettyä mukaan kantamaan osa tarvittavan infrastruktuurin kustannuksia sillä he pääsevät myös nauttimaan uudesta lähijunaliikenteestä korkeampien hintojen kautta.

32. Lähijunaliikenteenoperointi Alternative title slide

33. Lähijunaliikenteen operoinnin avainkysymykset • Pelkän lähijunaliikenteen operoinnin kilpailuttaminen (2019) ei pienen kokonsa puolesta vaikuta mielekkäältä. • Lähijunaliikenteen operoinnin kytkeminen osaksi alueen muita liikennöintiratkaisuja (katuraitiotie ja bussit) on olennaista, jolloin operaattorille saadaan muodostettua oikeansuuntaiset intressit. • Kuka hoitaa junien liikennöinnin? • Kunnallinen toimija (TKL) • Valtakunnallinen toimija (VR) • Yksityinen operaattori (esim. Veolia, MTR, Abellio, Deutsche Bahn)

34. Lähijunaliikenteen operoinnin avainkysymykset Lähtökohta - kalusto • Jotta toimiva kilpailu lähijunaliikenteen operoinnissa voidaan taata on lähtökohtana pidetty sitä että Tampereen seudun kuntien on hallittava junakalustoa joko omistajuuden tai pitkäaikaisen sopimuksen kautta. • Taserahoitus • Leasingrahoitusmalli (perinteinen) • Leasingrahoitusmalli (kannustein) • Elinkaarimalli • Junakaluston omistus antaisi operaattoreille merkittävän kilpailuedun liikennöintisopimusta uusittaessa mikä saattaisi johtaa Tampereen seudun kannalta kaupallisesti epätoivottuun tilanteeseen.

35. h/k laskelmajavaikutusarvioita Alternative title slide

36. Investointikustannukset ja jäännösarvo • Investointikustannukset muodostuvat rakentamiskustannuksista ja rakennusaikaisista koroista • Kehittämisvaihtoehdon rakennuskustannukset ovat 277 M€, johon ei ole laskettu Tampere-Toijala lisäraidetta (258 M€), koska se tarvitaan joka tapauksessa. • Rakennusajaksi on oletettu 5 vuotta, jolloin rakennusaikaiset korot ovat 23 M€ • Jäännösarvo lasketaan käyttäen 50 vuoden pitoaikaa, jolloin jäännösarvon suuruus tarkastelujakson lopussa (30 vuoden jälkeen) on 40 % uusinvestoinnin arvosta. Jäännösarvoa tarkastellaan hyötynä ja se diskontataan muiden vaikutusten mukaisesti laskentavuoteen.

37. Vaikutukset - Tuottajan ylijäämän muutos • Tuottajan ylijäämän muutos muodostuu tilaajan lisätulojen (lipputulot) ja liikennöintikustannusten muutosten erotuksesta. Tuottajan alijäämä katetaan subventioilla. • Liikennöintikustannukset on arvioitu kaluston vuotuisiin pääoma- ja huoltokustannuksiin sekä muuttuviin kilometri- ja tuntikustannuksiin perustuen. Arvioidut lähijunaliikenteen kustannukset ovat 22,9 M€ vuodessa. • Maankäytön tiivistymisen vaikutus mukaan lukien lähijunaliikenteessä tehdään noin 41 300 junamatkaa/vrk. Näistä kokonaan uusia joukkoliikennematkoja on noin 12 400. Lipputuotot kasvavat näiden matkojen osalta noin 9,7 M€/vuosi. • Lähijunaliikenteen aiheuttama joukkoliikenteen subventiotarpeen lisäys on 13,2 M€/vuosi (subventioaste 57 %).

38. Vaikutukset – kuluttajan ylijäämän muutos • Kuluttajan ylijäämän muutos on joukkoliikennematkustajien kokemien hyötyjen kustannusten erotus. • Nykyisten matkustajien kuluttajan ylijäämä muuttuu vain aikakustannusten osalta, sillä lippujen hintojen oletetaan olevan kehittämis- ja vertailuvaihtoehdossa yhtä suuret. Aikasäästö on 6900 tuntia/vrk, jonka rahamääräinen arvo on noin 17,4 M€/vuosi. • Uusien joukkoliikennematkustajien saavuttama kuluttajan ylijäämän muutos lasketaan ns. puolikkaan säännöllä eli uusien matkustajien hyöty on puolet nykyisten matkustajien saavuttamasta keskimääräisestä hyödystä. Hyöty on 1,7 M€/vuosi • Kuluttajien kokonaishyöty on 19,1 M€/vuosi. Hyötyä korotetaan vuosittain 1,5 %.

39. kannattavuuslaskelma

40. Kiitos