Stressi

1. Stressi Stressi on elimistöön kohdistuvaa fyysistä tai psyykkistä, ympäristöstä tulevaa tai sisäsyntyistä kuormitusta.

2. Vaikutukset • Stressillä on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. • Stressi antaa voimaa, voi olla pontimena toiminnalle ja purkaa adrenaliinia uhkaavissa tilanteissa. • Pitkittyessään stressi voi muuttua vaaralliseksi. Se rasittaa niin henkisesti kuin fyysisestikin ja voi lopulta sairastuttaa stressaantuneen.

3. Stressin aiheuttajat • Nuorille stressiä aiheuttavat monet vaatimukset, odotukset, kiire ja jännitteet elämän eri osa-alueilla. • Koulumaailmassa stressin aiheuttajina on koulusta tulleet tehtävät, kokeet ja sosiaaliset tilanteet muiden ihmisten kanssa. • Erilaiset tiedossa olevat esiintymistilanteet saattavat aiheuttaa joillekin ihmisille stressiä, muttei välttämättä aivan kaikille. • Yksityiselämässä stressiä aiheutuu harrastuksista, perhe- ja ihmissuhteista.

4. Stressi vaikuttaa ihmisen koko kokemukseen elämäntilanteestaan. • Vakavasti stressaantunut ihminen ei kykene näkemään elämässä lainkaan hyviä puolia, kaikki asiat nähdään kielteisinä. • Tutkimusten mukaan esimerkiksi stressistä kärsivän henkilön päätöksenteko- ja havainnointikyky heikentyy

5. Oireet • Elimistön stressihormonit (adrenaliini ja kortisoli) kiihdyttävät elintoimintoja: mm. verenkierto lisääntyy, sydän tykyttää voimakkaammin, verenpaine nousee, unen tarve vähenee, virtsan eritys voi lisääntyä. • Vihamieliset tunteet hallitsevat, "pinna" on kireällä ja unen tarve vähenee. • Ihminen tuntee olonsa väsyneeksi, ja hänellä voi ilmetä huonomuistisuutta. • Muita oireita ovat: vatsakatarri, päänsäryt, niska- ja hartiaseudun säryt.

6. Fyysisellä tasolla • Lihasjännitystä, jäykkyyttä • Päänsärkyä, silmäsärkyä • Niska- ja hartiaseudun kipuja ym. ongelmia • Erilaisia kipuja, esim. rinnassa tai vatsassa • Huimausta, pahoinvointia • Vatsan toiminnallisia ongelmia; ummetusta, ripulia yms

7. Psyykkisellä tasolla • Ahdistuneisuutena • Ärtyneisyytenä, suuttumuksena • Pelokkuutena • Huolestuneisuutena • Jännittyneisyytenä, levottomuutena

8. Seuraamuksia • Stressin kasaantumisen seuraukset ilmenevät esim. lisääntyneinä virhesuorituksina, tulehtuneina henkilösuhteina, yleisväsymyksenä tai kasvavina sairaskuluina.

9. Stressin purkaminen ja ennaltaehkäisy

10. Itsesäätely • Itsesäätely on tärkeä stressinsäätelijä. Psyykkiseen itsesäätelyyn on useita keinoja. Yksilö voi käyttää hallintakeinoja, jotka ovat tietoisia ongelman ratkaisuyrityksiä. Hän voi esimerkiksi vaikuttaa kehonsa fyysisiin tekijöihin. • Liikunta, terveellinen ruokavalio, päihteiden välttäminen tai kunnon yöunet voivat olla stressitilanteessa tärkeitä psyykkistä tasapainoa ylläpitäviä fyysisiä hallintakeinoja.

11. Ongelmakeskeiset hallintakeinot • Puututaan suoraan itse stressitekijään • analysoidaan stressitilanne • poistetaan tai vähennetään häiriötekijöitä • parannetaan omia taitoja • turvaudutaan muiden apuun • kohdataan tilanteet suoraan

12. Emootiokeskeiset hallintakeinot • Tavoitteena stressistä johtuvien haitallisten tuntemuksien vähentäminen • pyritään löytämään tilanteesta valoisia puolia • vertaillaan omaa tilannetta muiden tilanteeseen • nauretaan itselleen • vähätellään tilanteen merkitystä • vältetään vaikeita tilanteita

13. Vältä stressiä suunnittelulla ja aikatauluttamalla • Aseta työt tärkeysjärjestykseen ja tee kompromisseja, jos tilanne vaatii • Muista pitää lomaa ja ladata akkuja

14. Stressiä voi lievittää fyysisellä liikunnalla • Harrastamalla mieleistä urheilua, ulkoilua ym., keho virittyy ja stressitila laukeaa • Nauramalla ja mieleisellä tekemisellä saa stressaavat ajatukset hetkeksi pois mielestä