Sosiaali- ja terveyspalvelujen haasteet ja keskeiset lähivuosien kysymykset

1. Paras selontekoa ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa määrittävää lakipakettia odotellessa…Sosiaalijohdon kutsuseminaari9.11.2009 Vaasa Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

2. Sosiaali- ja terveyspalvelujen haasteet ja keskeiset lähivuosien kysymykset • Palvelujen rahoitus • Henkilöstön saatavuuden ongelmat • Väestörakenteen muutos (ikääntyminen ja muuttoliike) Jussi Merikallio

3. Kuntien verotulot vuosina 2006-2010, mrd. €Lähde: Vuodet 2006-08 Tilastokeskus, vuosien 2009-2010 arviot Peruspalvelubudjetti 15.9.2009 2006 2007 2008* 2009** 2010** Verolaji Kunnallisvero 13,13 13,97 15,08 15,01 14,55 Yhteisövero 1,25 1,47 1,53 1,16 1,20 Kiinteistövero 0,79 0,86 0,92 0,94 1,02 Verotulot yhteensä 15,17 16,30 17,53 17,11 16,77 Muutos, %: Kunnallisvero 6,2 6,4 8,0 -0,5 -3,1 Yhteisövero 7,5 17,8 4,1 -24,3 3,4 Kiinteistövero 8,3 8,9 6,7 2,6 8,5 Verotulot yhteensä 6,4 7,4 7,6 -2,4 -2,0 Tuloveroprosentti, keskim. 18,39 18,45 18,55 18,59 18,59 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 Osuus yhteisöverosta, % 22,03 22,03 22,03 32,03 32,03 Jussi Merikallio

4. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991-2010 % 1) Lähde: Vuodet 1991-2008 Tilastokeskus. Vuosien 2009-2010 ennusteet Peruspalvelubudjetti 15.9.2009 1) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa Jussi Merikallio

5. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat1991-2010, mrd € (käyvin hinnoin) Lähde: Vuodet 1991-2008 Tilastokeskus. Vuosien 2009-2010 ennusteet Peruspalvelubudjetti 15.9. 2009. Jussi Merikallio

6. Kuntien menot ja verotulot 2008 – 2010 (mrd.e) Menot Verotulot erotus edelliseen vuoteen • 2008 35,68 17,53 • 2009 36,59 17,11 - 1,33 mrd. e • 2010 37,45 16,77 - 1,20 mrd. e Jussi Merikallio

7. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot ja verorahoitus 1997-2010Käyvin hinnoin indeksoituina, 1997=100 Lähde: Vuodet 1997-2008 Tilastokeskus. Vuosien 2009-2010 ennusteet Peruspalvelubudjetti 15.9.2009 1) Verorahoitus = verotulot + käyttötalouden valtionosuudet (kuntien tilinpäätösten mukaan). Jussi Merikallio

8. Kansantalouden työlliset ja väestörakenteen muutoksesta johdettu kuntien henkilökunnan lisätarve, kumulatiivinen muutos vuodesta 2005 lähtien, 1 000 henkilöä Lähde: VM Jussi Merikallio

9. Jussi Merikallio

10. Koko maa 44 vuotta Jussi Merikallio

11. Uudistumisen ajalliset ulottuvuudet ja mitä saatava aikaan? Talouskriisistä selviytyminen ja hyvinvointipalvelujen turvaaminen talouskriisissä Pitkän aikavälin muutokset Tuottavuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta Kysynnän vähentämistä Jussi Merikallio jussi merikallio/KL 7.4.2009

12. Lähtökohdat sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseksi Valtakunnallinen taso Lainsäädännön uudistaminen Kansalliset kehittämishankkeet; mm. Kaste, Tekes Paikallinen taso /kuntien oma toiminta Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatkaminen. Asiakaslähtöiset palveluprosessit Innovaatiot, uudet menetelmät ja toimintatavat Jussi Merikallio jussi merikallio/KL 7.4.2009

13. Paras- miten edennyt? • Selonteko eduskunnalle 24.11.2009, julkinen 12.11.2009 • Selonteko ohjaa rakenneuudistuksen jatkolinjauksia. • Selonteko poliittinen kompromissi ja sen yhteydessä julkaistaan nk. SoTe –kysely analyyseineen. • Selonteko painottaa kunta- ja palvelurakenteen käynnistyneen uudistamisen määrätietoista jatkamista. • Jatkossa fokus rakenteellisista ratkaisuista toiminnallisiin ja sisällöllisiin kysymyksiin mm. tuottavuuden parantaminen ja kaupunkiseutujen kehittäminen. Jussi Merikallio

14. Selonteon soster –linjaukset sisältänevät: • Rakenneuudistuksella turvataan yhdenvertaiset ja riittävät SoTe palvelut kaikkialla Suomessa • Jatkossa rakenneuudistuksessa tulee sisällön uudistaminen korostua, kunnat tarvitsevat tukea ja hyviä käytäntöjä tulee levittää. • Rahoitus- ja järjestämisvastuu pysyy edelleen kunnilla. • Terveydenhuoltolaki HE kevätkaudella 2010. Asiakaskeskeisyys lain sisällön keskiössä ja kuntien erilaiset tarpeet otettu huomioon. • Ehyt palvelukokonaisuus, jossa esh:n ja pth:n saumattomuus korostuu. • Ei yhtä mallia, paikalliset tarpeet tunnistettava. Jussi Merikallio

15. Selonteon soster –linjaukset sisältänevät: • Järjestäminen edellyttää riittävää väestöpohja; kaikkien on kuuluttava laajan väestöpohjan kuntayhtymiin. • Valtioneuvosto toimii perälautana; Vn:llä toimivalta päättää kuulumisesta laajan väestöpohjan kuntayhtymään. • Vaativa esh ja sos.huolto viiteen Erva-alueeseen • 2010 Vn asetus: erityisvastuualueiden ja sairaanhoitopiirien työnjako • Laajan väestöpohjan kuntayhtymien rahoitusjärjestelmän uusiminen siten, että kustannukset ovat paremmin ennakoitavissa (tarkoittaako kapitaatio perustetta? • Kansallisesta ohjauksesta, kehittämisestä ja valvonnasta vastaa STM Jussi Merikallio

16. Paras- miten edennyt (sote –kyselyn johtopäätöksinä) • Edetty yleisesti ottaen hyvin: • Kuntaliitoksia (415:sta 348:aan) • Toiminnallisiin uudistuksiin generoivia rakenteellisia uudistuksia • Yhteistoiminta-alueita sekä käynnistynyt että suunnitteilla • Mutta: • Sekavia järjestelyjä (sekä maantieteellisesti että hallinnollisesti) • Järjestämisen käsite epäselvä – johtaa hyvin erilaisiin (ml. hajautuneisiin) ratkaisuihin. • Sosiaali- ja terveydenhuollon eriytyminen paikallises • Seudullinen yhteistyöpotentiaali edelleen ”vajaa käytössä” erityisesti kaupunkiseuduilla. Jussi Merikallio

17. Mitä seuraavaksi? – KL lähtökohtia soster palvelujen järjestämiseen • Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallisen yhteyden vahvistaminen ja perustason vahvistaminen. • Erva –rakenteen vahvistaminen esh toimintojen koordinaatiossa • Kunnan hyvinvointipalvelujen näkeminen kokonaisuutena ja peruspalvelujen horisontaalisen yhteistyön turvaaminen • Sosiaalihuollon erityispalvelujen määrittäminen paikallisesti. Jussi Merikallio

18. Minkälaisessa kuntarakenteessa hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut toteutuvat (Kl näkemys) • Kunnan vahva rooli: • Järjestämisvastuu, päätöksenteko, toiminnan ohjaus ja rahoitus (sekä riittävästi tuotantoa) samoissa käsissä. • Kuntayhtymiin keskitettyjen palveluihin vahva omistajaohjaus • Vos suoraan kunnille (peruspalvelujen horisontaalisuus) • Riittävän suuri kunta on ensisijainen vaihtoehto • Kuntien lukumäärä ja tehtävät (ks. Tanskan malli)? • Peruspalvelujen horisontaalisuus • Kuntien rajat määrittyvät toiminnallisin perustein (maantiede, työssäkäyntialue, riittävä väestöpohja) • Ei suoraviivaista kunnan muodostamisen perustetta. Jussi Merikallio

19. Minkälaisessa kuntarakenteessa hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut toteutuvat • Yhteistoiminta-alueet • Evoluutionomaisen kehityksen välivaihe ja kuntaliitosajuri (isäntäkuntamalli hyväksyttävä jatkossa) • Myös pysyvänä ratkaisu, kun suurelle kunnalle ei ole edellytyksiä (haja-asutusalue) • Erilaistuminen ja erilaiset vaihtoehdot hyväksyttävä • Suuret kaupungit (10 – 15 suurinta) + ympäryskunnat • Kaupunkiseudut – keskuskaupungin ympärille rakentuvat alueet • Haja-asutus alueet Jussi Merikallio

20. Minkälaisessa kuntarakenteessa hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut toteutuvat • Maakuntaratkaisu • Lisää hallinnollisia portaita, raja-aitoja • Toiminnallisen integraation vaikeus kun ohjausmekanismi porrastuu • Horisontaalinen yhteistyön hajautuminen • Rahoitus? • Kainuun malli – osin menestys ja maakuntarakenne soveltunee haja-asutus alueelle. • Vaihtoehtoinen - ei ensisijainen ratkaisu Jussi Merikallio

21. SoTe järjestämislain kysymyksiä? • Uudistetaanko kunta- ja palvelurakennetta kuntaL vai Sote –järjestämisL edellä. • Rahoitus - tuotanto • Kv. Lähestymistapa – keskitetty rahoitus/järjestäminen, hajautettu tuotanto • Shp: hajautettu rahoitus keskitetty tuotanto. • Esh + pth yhteensovitus ohjaa säädösvalmistelua – toivottavasti rahoitus –tuotanto asetelma ei siirry • Sosh. ja terveh. eheys, peruspalveluorientaatio ja –ohjaus, järjestämiseen liittyvä tilaajaosaaminen (tilaajarengas). Jussi Merikallio

22. Riittääkö Paras? • Vaikka suunta on oikea: Paras on riittämätön vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. • Paras on kuitenkin käynnistänyt evoluutionomaisen rakenneuudistuksen, jonka suuntaisesti jatketaan kasvattamalla kuntakokoa. • Jatkovalmistelussa otettava huomioon: • Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallisen yhteistyön vahvistaminen • Perustason vahvistaminen ja prosessien omistajuus • Peruspalvelujen horisontaalinen yhteys Jussi Merikallio

23. Paraksen jälkeen – Sote aluemalli? • Peruspalveluministeri Risikon malli valmistelun pohjana. HE valmistunee keväällä 2010. • 40 – 60 Sote aluetta • Sekä sosiaali- että terveys. • Perustason erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhdistäminen • Toiminnallinen ja maantieteellinen kokonaisuus • Erityisvastuualue (5 vastaavat nykyisiä erva-alueita) • Erityisosaaminen ja valtakunnallisesti keskitettävät soster palvelut Jussi Merikallio

24. Palvelurakenteen muutos Sosiaali- ja terveydenhuoltoalue sairaanhoitopiireiltä siirtyvät tehtävät erityishuoltopiireiltä siirtyvät tehtävät Erityisvastuualue Jussi Merikallio

25. Sote aluemalli - epävarmuustekijöitä • Kuntien palvelukokonaisuuksien hajoaminen palvelujen siirtyessä kuntayhtymään. • Kilpavarustelu – kuka ohjaa ja koordinoi toimintaa, jos 40 – 60 itsenäistä kuntayhtymää • Sosiaalitoimen erityispalvelujen rooli ja asema • Toimivien rakenteiden purkaminen • Kärjistääkö keskuskunta – ympäryskunta asetelmaa • Erva kuntayhtymän omistaa SoTe kuntayhtymä • Paine monoliittiseen malliin Jussi Merikallio

26. Lopuksi • Vahva peruskunta on realistinen tavoite • Rahoitus, ohjaus ja toiminta samoissa käsissä • Kunta määrittyy paikallisesti arvioitavista toiminnallista ratkaisuista • Evoluutionomainen kehitys • SoTe ja Kuntalaki sovitettava yhteen • Lain säädäntö • Mahdollistava puite, joka ohjaa rakenne- ja sisällön uudistamista – turbulenssin pysäyttäminen • Ei vallitsevien paradigmojen vahvistamista Jussi Merikallio