1 / 76

Käsihygieniaa terveydenhuoltoon

Käsihygieniaa terveydenhuoltoon. Käsihygieniaa terveydenhuoltoon. Sairaalainfektiot - määritelmä, esiintyminen ja ehkäisy Käsihygienian historia ja tutkimus Miten käsihygienia vaikuttaa sairaalainfektioiden esiintymiseen? Missä tilanteissa käsihygieniaa tulee noudattaa potilaan hoidossa?

ronna
Télécharger la présentation

Käsihygieniaa terveydenhuoltoon

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Käsihygieniaa terveydenhuoltoon

  2. Käsihygieniaa terveydenhuoltoon • Sairaalainfektiot - määritelmä, esiintyminen ja ehkäisy • Käsihygienian historia ja tutkimus • Miten käsihygienia vaikuttaa sairaalainfektioiden esiintymiseen? • Missä tilanteissa käsihygieniaa tulee noudattaa potilaan hoidossa? • Mikä tuote valita käsihygieniaan? • Milloin kädet tulee pestä saippualla ja vedellä? • Miten kädet tulee desinfioida? • Voiko desinfektioaineet vahingoittaa ihoa? • ”tenttiosuus” yleisölle

  3. Mikä on sairaalainfektio? • Sairaalainfektio on paikallinen tai yleistynyt tila • aiheuttajana mikrobi tai sen toksiini • on saanut alkunsa sairaalahoidon aikana (>48-72 h) • voi ilmetä vasta sairaalasta poispääsyn jälkeen • voi olla seurausta edelliseltä sairaalajaksolta • Kliiniset löydökset, mikrobiologia, radiologiset ja muut tutkimukset • Kolonisaatio kliininen infektio • Endogeeninen tai eksogeeninen infektio

  4. Sairaalainfektiot - esiintyminen

  5. Sairaalainfektiot - esiintyminen • Tavallisimmat infektiot • VTI, leikkausalueen infektiot, bakteremia ja pneumonia • >90 % esiintyy endeemisiä • Riski vaihtelee • sairaaloittain 3-8 % • alue-, keskus- ja yliopisto- sairaalat • erikoisaloittain 1-4 % • lasten- ja naistentaudit, sisätaudit, kirurgia • potilasryhmittäin 10-40 % • tehohoito-, palovamma- ja leukemiapotilaat

  6. Sairaalainfektiot - ehkäisy • 1/3 sairaalainfektioista ehkäistävissä • Tehokas seuranta- ja torjuntaohjelma • yksi hygieniahoitaja/250 vuodepaikkaa • aiheeseen perehtynyt lääkäri tai mikrobiologi • palaute raportoiville yksiköille • kirurgikohtainen palaute Lähde: Haley RW et al. The efficacy of infection surveillance and control programs in preventing nosocomial infections in US hospitals (SENIC project). Am J Epidemiol 1985;212:182-205

  7. Sairaalainfektiot - seurannan tavoitteet • Sairaalainfektioiden endeeminen ilmaantuvuus (perustaso) ja siinä tapahtuvat ajalliset muutokset • Epidemiat • Torjuntatoimien teho • Hoitokäytäntöjen muutos • Ongelma-alueiden tunnistaminen • Esiintyvyyslukujen vertailu muiden sairaaloiden kanssa • Henkilökunnan koulutus

  8. Äitikuolleisuus, Lying-In synnytyssairaala, Wien, 1841-1850 Torjuntatoimet (käsidesinfektio)

  9. Kädet • Mikrobien lukumäärä käsissä vaihtelee 3.9 x 10³ ja 4.6 x 10⁶ välillä • Mikrobifloora jaetaan kahteen osaan • Pysyvä eli normaalifloora • Vaihtuva floora • Normaaliflooran mikrobit yleensä harmittomia • Vaihtuva floora voi sisältää taudinaiheuttajia

  10. Normaalifloora • - pysyvä floora syvällä ihopoimuissa • - ei voida poistaa kokonaan tai pysyvästi • - difteroideja, stafylokokkeja • voi sisältää myös taudinaiheuttajia esim. Staph. aureus (kantajia n. 25-30% ihmisistä) • Staph. aureus on tavallinen haavainfektioiden aiheuttaja http://www.mski.fi/lahti/

  11. Vaihtuva floora Staphylococcus aureus - voi siirtyä henkilöstä toiseen - häviää joskus itsestään - käsihuuhde hävittää nopeasti - voi sisältää mitä tahansa mikrobeja ja taudinaiheuttajia esim. MRSA, Klebsiella-, Acinetobacter- ja Serratia-lajit

  12. Kolonisaatio vai infektio: mikä on ero? • Henkilö joka kantaa bakteeria, mutta jolla ei ole infektion oireita, on kolonisoitunut • Infektoituneella potilaalla on infektion oireita • Bakteerit, jotka kolonisoivat potilaita, voivat aiheuttaa myös infektion • Potilaita kolonisoivat bakteerit voivat levitä toisiin potilaisiin hoitohenkilökunnan käsien välityksellä ~ bakteerivoilevitävaikkeipotilaalla ole infektiota ~

  13. Infektoituneet Kolonisoituneet Jäävuori-ilmiö

  14. Ympäristöpinnat voivat välittää tartuntoja XVRE-viljely positiivinen ~ kontaminoituneet pinnat lisäävät ristikontaminaatiota ~ Abstract: The Risk of Hand and Glove Contamination after Contact with a VRE (+) Patient Environment. Hayden M, ICAAC, 2001, Chicago, IL.

  15. Määritelmiä • Käsihygienia (hand hygiene) • ne toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään mikrobien siirtymistä henkilökunnan käsien välityksellä potilaasta toiseen, henkilökunnasta potilaaseen ja ympäristöstä potilaaseen tai henkilökuntaan • Käsienpesu (hand washing) • Käsien pesu saippualla ja vedellä • Käsien desinfektiohieronta, (hand disinfection, hygienic handrub) • Alkoholipitoisen desinfektioaineen hierominen käsiin • Kirurginen käsidesinfektio • alkoholihuuhdetta hierotaan käsiin 3 minuutin ajan ennen leikkauksia tai muita invasiivisia toimenpiteitä. Perinteistä ”kirurgista käsienpesua” (surgical hand wash) vedellä ja saippualla ei enää suositella

  16. Käsihygenia ja sairaalainfektioiden esiintyminen Runsaasti tutkimusnäyttöä siitä että käsihygienia vähentää sairaalainfektioiden ilmaantuvuutta • Historiallinen tutkimus: Ignar Semmelweis • Tuoreet tutkimukset: Didier Pittet • Kotimainen tutkimus: Varsinais-Suomen sairaanhoito- piirin (VSSHP) sairaalahygieniaprojekti

  17. Didier Pittet, Sveitsi, 1994-1997 • Käsihygieniakampanja • eri lähestymistapaa omaavat interventiomenetelmät käsihygienian parantamiseksi • Käsihygienian toteutuminen nousi 48%  66% • Käsihuuhteen kulutus lisääntyi 3,5 l  15,4 l 1000 hoitopäivää kohti vuodessa • Sairaalainfektiot vähenivät 16,9%  9,9%

  18. Käsihygieniakampanja, 1994-1997, Sveitsi

  19. Käsihygieniakampanja, 1994-1997, Sveitsi • Käsihygienian toteutuminen 46%  66% • Käsihuuhteiden kulutus 3,5 l 15,4 l per 1 000 hoitopäivää • Sairaalainfektioiden esiintyvyys 16,9%  9,9% • MRSA-tartunnat 2,16  0,93 episodia per 10 000 hoitopäivää • Muut samanaikaiset torjuntatoimet • MRSA-riskiryhmien ja altistuneiden aktiiviseulonta • N=1 863 per vuosi > N=10 566 per vuosi • Henkilökunnan koulutus • hygieniahoitajan osastokäynnit 1 x per viikko • Kosketuseristys koko sairaalahoitojakso ja uudelleen sisäänoton yhteydessä • MRSA-hälytysjärjestelmä Pittet D et al. Effectiveness of a hospital-wide programme to improve compliance with hand hygiene. Lancet 2000;356:1307-12

  20. Didier Pittet, Sveitsi 1994-1997 www.hopisafe.ch

  21. Käsihygienian parantaminen Varsinais-Suomen sairaalahygieniaprojektin avulla 3.9.2001 – 29.2.2004 projektin tavoitteena • käsihygienian tehostaminen, mittarina käsihuuhdekulutusmäärän kasvaminen 10% vuodessa • hygieniakäytäntöjen yhdenmukaistaminen piirin hoitolaitoksissa • sairaalainfektiofrekvenssin pieneneminen 5% ja sairaalainfektiorekisteröinnin kattavuuden parantaminen Lähde: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaalahygienia ja infektioiden torjuntayksikkö

  22. Käsihygienia interventiot Koulutus ja ohjaus yksiköittäin ja ammattikunnittain, palaute käsihuuhdekulutuksista ja sairaalainfektioseurannoista yksiköittäin Hygieniayhdyshenkilöiden kouluttaminen avainhenkilöiksi osastoille Hygieniakäytäntöjen kartoitukset, joista suullinen ja kirjallinen palaute yksikköön Käsihuuhteiden saatavuuden lisääminen mm. vuodekohtaiset annostelijat Tietoiskut ja kampanjat • käsihygieniasta posterikilpailu • käsihygienian tehostamisstrategian suunnittelukilpailu • omien posterien suunnittelu • työterveyshuollon käsihygieniaprojekti iho-ongelmissa • erilaiset kokeilut Omat Intra- ja Internet –sivut Uuden kirjallisen materiaalin luominen Julkinen tiedottaminen Opiskelijoiden ja uusien työntekijöiden systemaattinen kouluttaminen Ammattikorkeakoulun ym. laitosten kanssa toteutettavat yhteistyö-projektit Lähde: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaalahygienia ja infektioiden torjuntayksikkö

  23. Käsihygienia –opas potilaille ja omaisille Lähde: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaalahygienia ja infektioiden torjuntayksikkö

  24. Hygieniakäytäntöjen kartoituksen avulla ongelmakohtien selvittäminen • pelot, asenteet käsihygieniassa: - alkoholin imeytyminen - Turun aluetyöturvallisuuslaitoksen lausunto: työperäinen etanolialtistuminen ei aiheuta toimintakyvyn heikkenemistä eikä elinvaurioita - käsitys käsihuuhteen kuivattavista ominaisuuksista -> työterveyshuollon kanssa toteutetusta käsien kunto –projektista tietoa käsien runsaasta pesemisestä-> ohjausta ja neuvontaa • Kertakäyttökäsineiden tarpeettomaan käyttöön ja käsineiden huoltoon puututtiin, myös monikäyttöisten käsineiden huollossa oli puutteita Lähde: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaalahygienia ja infektioiden torjuntayksikkö

  25. TYKSin käsihuuhteiden ja pesuneisteiden kulutusluvut (litroina) vuosina 1990 – 2003 Lähde: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaalahygienia ja infektioiden torjuntayksikkö

  26. Käsihuuhteiden ja pesunesteiden kulutus / 1000 hoitopäivää TYKSissä vuosina 1990 - 2003 Lähde: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaalahygienia ja infektioiden torjuntayksikkö

  27. Sairaalahygieniaprojektin tuloksia V-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalahygieniaprojekti 2003 Sairaalainfektiot vähenivät TYKSissä (2001-2003) 14.9% → 11.5% Käsihuuhdekulutus lisääntyi TYKSissä vuodeosastoilla (2001-03) 26,1 l → 45,2 l/ 1000 hp (+ 42.5 %) Lähde: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaalahygienia ja infektioiden torjuntayksikkö

  28. Käsihygienian merkitys • Kosketustartunta tavallisin tartuntatapa terveydenhuollon laitoksissa • Infektion saaminen terveydenhuollon laitoksissa (sairaalainfektiot) • Mikrobilääkeresistenssin leviäminen • Tartunta leviää hoitohenkilökunnan käsien välityksellä potilaisiin joko suoraan tai välillisesti esimerkiksi kontaminoitujen pintojen kautta • Käsihygieniaa parantamalla on saatu sairaalainfektioita vähenemään

  29. Miksi käsihygienia ei toteudu terveydenhuollossa? • Käsidesinfektioaineet kuivattavat ihoa • Lavuaarit on sijoiteltu huonosti tai niitä ei ole lainkaan • Saippuaa ja paperipyyhkeitä huonosti saatavilla • Kiire • Henkilökunta alimitoitettu ja potilaita ylipaikoilla • Potilaan tarpeet ovat etusijalla • Henkilökunta on pienemmässä vaarassa saada oireinen infektio kuin potilaat Lähde: Pittet D, Infect Control Hosp Epidemiol 2000;21:381-386.

  30. Milloin vesipesu? Milloin desinfektio? • Kädet pestään ennen desinfioitia vedellä ja saippualla vain silloin, kun ne ovat näkyvästi likaantuneet tai mahdollisesti tahriutuneet eritteillä • Muissa tilanteissa käytetään alkoholipohjaisia käsidesinfektioaineita Guideline for Hand Hygiene in Health-care Settings. MMWR 2002; vol. 51, no. RR-16.

  31. Käsidesinfektiota vaativia tilanteita… • Ennen • Potilaskosketusta • Ennen suojakäsineiden pukemista • Ennen virtsakatetrin ja verisuonikatetrin laittoa tai käsittelyä • Jälkeen • Potilaan ihon koskettelun • Eritekontaktin, rikkinäisen ihon, haavasidosten käsittelyn • Käsineiden poiston jälkeen Guideline for Hand Hygiene in Health-care Settings. MMWR 2002; vol. 51, no. RR-16.

  32. Mitä huomioida käsihuuhdetta valittaessa? • Aineen tehokkuus • Hoitohenkilökunnan mielipide • Tuotteen ominaisuudet • Ihon ärsytys ja/tai kuivumisoireet • Aineen saatavuus • Pakkausmuoto • Hinta Guideline for Hand Hygiene in Health-care Settings. MMWR 2002; vol. 51, no. RR-16.

  33. EU-standardit ja käsidesinfektio • EN 1500 • Euroopassa käytetty menetelmä tuotteen tehokkuuden testauksessa • testimikrobina E. coli (kädet kontaminoidaan liuoksella ja annetaan kuivua) • viljelynäytteet otetaan ennen ja jälkeen käsien desinfektion (vertailu aineena isopropanoli 60% 2x30 sekunnin hieronta) • prEN 12054 • käytetään neljää eri testimikrobia • aineen aikaansaaman mikrobivähentymän vaadittu määrä riippuu tuotteen tulevasta käyttötarkoituksesta

  34. Eri käsihygieniatuotteiden tehokkuus Parempi Hyvä Paras Antimikrobinen saippua Tavallinen saippua Alkoholipohjainen käsihuuhde

  35. ENNEN KÄSIEN DESINFEKTIOTA

  36. KÄSIEN DESINFEKTION JÄLKEEN

  37. Aika desinfektion jälkeen % log 0 60 180 minuuttia 99.9 3.0 99.0 2.0 Alkoholipohjainen käsihuuhde (70% isopropanoli) Bakteerien väheneminen 90.0 1.0 Antimikrobinen saippua (4% klooriheksidiini) 0.0 0.0 Tavallinen saippua Perustaso Käsihygieniatuotteiden kyky alentaa mikrobimääriä käsissä Lähde: Hosp Epidemiol Infect Control, 2nd Edition, 1999.

  38. Käsihygienian toteutuminen sairaaloissa • Vuosi Käsihygienian Tutkimusalue toteutuminen • 1994 (1) 29% koko sairaala ja teho-osasto • 1995 (2) 41% koko sairaala • 1996 (3) 41% teho-osasto • 1998 (4) 30% koko sairaala • (5) 48% koko sairaala 1. Gould D, J Hosp Infect 1994;28:15-30. 2. Larson E, J Hosp Infect 1995;30:88-106. 3. Slaughter S, Ann Intern Med 1996;3:360-365. 4. Watanakunakorn C, Infect Control Hosp Epidemiol 1998;19:858-860. 5. Pittet D, Lancet 2000:356;1307-1312.

  39. Alkoholipohjaisen käsidesinfektion vaikutus ihon kuntoon Ihon kunto itse ilmoitettuna Ihon kosteuspitoisuus Kuiva iho Terve iho Terve iho Kuiva iho 2 viikon kuluttua Perustaso Perustaso 2 viikon kuluttua käsidesin-fektioaine käsidesin-fektioaine Vesi-saippuapesu Vesi-saippuapesu • ~ Alkoholipohjainen desinfektioaine vahingoittaa ihoa vähemmän ~ • Boyce J, Infect Control Hosp Epidemiol 2000;21(7):438-441.

  40. Käsihygieniaan kuluva aika:yksi hoitaja työvuoron aikana • Käsien pesu vedellä ja saippualla: 56 minuuttia • Seitsemän (60 sekuntia) pesua tunnissa • Käsien desinfektio: 18 minuuttia • Seitsemän (20 sekuntia) desinfektio kertaa tunnissa ~ Käsidesinfektio säästää aikaa ~ Voss A and Widmer AF, Infect Control Hosp Epidemiol 1997:18;205-208.

  41. Tekniikka • Käsien desinfektiohieronta • Riittävä määrä hierotaan kauttaaltaan käsiin • Annetaan kuivua • Käsienpesu • Kädet kostutetaan ja käytetään saippuaa vähintään 15 sekunnin ajan • Kädet huuhdotaan ja pyyhitään kertakäyttöpyyhkeisiin • Kertakäyttöpyyhettä apuna käyttäen suljetaan vesihana Guideline for Hand Hygiene in Health-care Settings. MMWR 2002; vol. 51, no. RR-16.

  42. Infektioiden esiintyvyys: kirurginen käsienpesu vs. käsidesinfektio Parienti et al. JAMA 2002: 288(6);722-27.

  43. Alkoholi ja paloturvallisuus • Alkoholit ovat helposti syttyviä • Alkoholipohjaiset käsidesinfektioaineet on säilytettävä paikassa, jossa syttymisvaaraa ei ole • Eurooppa: syttymistapaukset harvinaisia • Yhdysvalloista raportoitu yksi syttymistapaus • Käytä ainetta oikein: Anna aineen kuivua käsiin! Guideline for Hand Hygiene in Health-care Settings. MMWR 2002; vol. 51, no. RR-16.

  44. Ihon hoito • kosteusvoiteitten käyttö on tärkeää • Henkilökunnan tulee olla tietoisia saippuan kuivattavasta vaikutuksesta ja vastaavasti käsidesinfektioaineisiin lisätyn ihonhoitoaineen eduista Guideline for Hand Hygiene in Health-care Settings. MMWR 2002; vol. 51, no. RR-16.

  45. Kynnet, tekokynnet, sormukset, kellot • Kynnet tulee pitää lyhyenä • Tekokynsiä ei tule käyttää hoitotyössä lainkaan • Sormukset ja kellot estävät käsihygienian kunnollisen toteutumisen Guideline for Hand Hygiene in Health-care Settings. MMWR 2002; vol. 51, no. RR-16.

  46. Yhteenveto alkoholipohjaisista käsidesinfektioaineista: Mitä etua on niiden käytöstä? • Vaatii vähemmän aikaa • On tehokkaampaa kuin vesi-saippuapesu • Helpommin saatavilla kuin käsienpesualtaat • Vahentää bakteerien määrää käsissä • Parantaa ihon kuntoa, jos mukana on glyseroli

  47. Toimenpiteitä, jotka edistävät käsihygienian toteutumista • Tee hyvästä käsihygieniasta yksikkösi laatukriteeri • Varmista, että käsidesinfektioaineet ovat helposti kaikkien saatavilla • Käytä erilaisia annostelijoita tarpeen mukaan; dispensopakkaukset, pumppupullot, taskupullot, seinätelineet, sängynpäätytelineet jne. Guideline for Hand Hygiene in Health-care Settings. MMWR 2002; vol. 51, no. RR-16.

  48. Toteutumisen varmistaminen • Tarkkaile ja kirjaa käsihygienian toteutumista potilastyössä • Anna palautetta käsihygienian toteutumisesta henkilökunnalle • Tarkkaile käsidesinfektioaineen kulutusta ja suhteuta kulutus 1000 hoitopäivään • Tarkkaile tekokynsien käyttöä laitoksessasi Guideline for Hand Hygiene in Health-care Settings. MMWR 2002; vol. 51, no. RR-16.

More Related