PSYKOLOGINA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON KEHITTÄMISHANKKEESSA

1. PSYKOLOGINA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON KEHITTÄMISHANKKEESSA Koulutus lukioiden opiskelijahuoltoryhmille 8.5.2009 / Päivi Jokitalo, psykologi

2. PSYKOLOGINA TÄSSÄ HANKKEESSA • Toimintatavat ovat muotoutuneet lukioiden ja perusopetuksen yksiköiden tarpeiden mukaan • Matalalla kynnyksellä, pienellä byrokratialla, konsultoivalla työotteella • Idea siitä, miten psykologin on järkevä lukiossa työskennellä  kokeillaan käytännössä • Tiivis yhteistyö koulun henkilöstön kanssa • Opiskelijahuoltoryhmä arvioi tarpeen • Linkkihenkilö, joka täyttää tunnit/päivät • Yhteistyö toiminut hyvin! • Tiivis yhteistyö hankkeen muiden työntekijöiden kanssa

3. PSYKOLOGINA LUKIOSSA • Tarve tiedossa • Ei valmiita käytäntöjä • Nuoruus ikävaiheena heijastuu tuen tarpeisiin, työmenetelmiin ja -tapoihin • Itsenäistyminen • Identiteetin rakentuminen • Tulevaisuuden suunnittelu • Riskiaikaa psyykkisten sairauksine puhkeamiselle

4. YKSILÖTASON TYÖ • Arviot tuen tarpeesta perustasolla • Mistä on kyse? • Miten voitaisiin tukea? • Hoitoonohjaus • Lyhyt- ja ratkaisukeskeinen terapeuttinen työ • Opiskelijalähtöisyys, työntekijän aktiivisuus • Kokemus luottamuksellisesta vuorovaikutuksesta nuorelle kantava voima • Usein jo yksikin keskustelukerta voi olla terapeuttinen

5. ASIAKASTYÖN PROSESSI / alkuhaastattelu • Taustiedot • Kuka olet, perhetausta, opiskeluasiat, kaveriasiat, vapaa-ajan asiat • ”Minkä takia olet nyt siinä?” • Masentuneisuus, ahdistus, jännittäminen, identiteet-tiin ja minäkuvaan liittyvät asiat (”en tiedä, mikä olen ja mitä haluan”), käsittelemättömät asiat jne. • Työskentelyn tavoitteen asettelu ja uuden tapaamisen sopiminen, lupa yhteistyöhön • Kotitehtävät • Mielialan tai jännityksen seuranta • Mind map –tyyppinen työskentely jne.

6. ASIAKASTYÖN PROSESSI / jatkotyöskentely • Pyrkimys saada käsitys ilmiöstä tai ongelmasta, tulla sen kanssa tutuksi • ”Mitä paremmin tunnemme ilmiön, sitä paremmin tiedämme, miten siihen vaikutetaan” • Työskentelyä ohjaa teoreettinen tieto ihmisen kehityksestä, perheen vuorovaikutuksesta, ajattelusta, tunteista, mielenterveyden ongelmista jne.  hypoteesit, joita testataan • Asiat linkittyvät toisiinsa • Tieto lisääntyy, löytyy ratkaisuvaihtoehtoja ja oivalluksia • Kokeillaan jotakin uutta, tilanteen seuranta

7. RYHMÄTASON TYÖSKENTELY • Keinot tunnistaa mielenterveyteen liittyviä asioita, esim. masennus tai paniikki • Luennot ja keskusteluhetket opiskelijoiden kanssa • Keinoja oman hyvinvoinnin ja jaksamisen edistämiseen • Kokemus siitä, etten ole ainoa, joka kokee näin • Kokemus siitä, että mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista voi puhua • Ryhmäytymisen tukeminen • Ryhmämuotoinen (terapeuttinen) tuki • Esim. jännittäjille • Vertaistuki

8. YHTEISÖTASON TYÖ • Miten huomioida hyvinvointiin liittyvät asiat lukion arjessa? • Miten huomioida erilainen opiskelija? • Masentunut • Panikkiin joutuva, sosiaalinen jännittäjä • Sellainen, jonka ei vielä osaa ohjata omaa toimintaansa ja opiskeluaan (ajankäyttö, opintojen suunnittelu, oppimisstrategian valitseminen, lupauksissa pysyminen, asioiden tekeminen) • Jne.

9. HAASTEEN PAIKKOJA I • Huolen aste ja puheeksi ottaminen • Missä vaiheessa huolestua? • Pidetäänkö kiinni vai annetaanko vapaus valita? • Kasvavatko nuoremme yhden kesän aikana aikuisiksi? • Oppimisen ongelmat • Miten huomioida? • Lukio-opintoihin ohjaaminen, tulevaisuuteen valmentaminen • Ryhmäytyminen • Opiskelu-strategioiden opettaminen • Tulevaisuuden suunnittelu

10. HAASTEEN PAIKKOJA II • Opiskelijahuoltoryhmien toimivuus • Kuinka usein? • Mitä asioita käsitellään? • Vastuunjako • Kenellä olisi aikaa nuorelle? • Kodin ja koulun yhteistyö • Milloin otan kotiin yhteyttä? • Koulun ja eri auttajatahojen yhteistyö • Miksei sieltä jo kuulu jotakin? • Verkostoyhteistyön kehittäminen, yhteiset nuoret, jaettu vastuu

11. KIITOS