Seuraratamestarikurssi

1. Seuraratamestarikurssi Seuraratamestarikurssi KURSSIN SISÄLTÖ • Tarkoitus • Ratamestarityön perusteet ja perustiedot • Suunnistusradat • Ratamestarityön eteneminen • Radan laadinta (ryhmätyö)

2. Seuraratamestarikurssi Kurssin tarkoitus ja tavoitteet Kurssi on suunnattu ennen kaikkea aloitteleville ratamestareille. Myös kokeneempien iltarastien järjestäjien on hyvä osallistua kurssille, sillä AINA on jotakin uutta opittavaa. Toiminnassa aikaisemmin mukana olleiden kokemus järjestelyistä on oiva apu aloittelevien ratamestareiden alkutaipaleella. Kurssin tavoitteena on selvittää suunnistuksen ratamestarityön peruskäsitteet ja –tiedot niin, että osanottajat voivat toimia ratamestareina: Þiltarasteilla Þseurakilpailuissa Þseuran harjoituksissa Þnuorten suunnistuskoulussa Þratamestariryhmän jäseninä esim. kansallisissa kilpailuissa Ratamestarikurssi edesauttaa myös suunnistuksen kokonaisvaltaisempaan hahmottamiseen — suunnistustehtävää on helpompi analysoida opittujen taitojen ansiosta.

3. Seuraratamestarikurssi Ratamestarityön perusteet ja perustiedot ”Älä toimi luvattomasti tai luulon varassa, vaan varmista ja tiedä” Ratamestarin tulee tuntea: ÞKeskeiset suunnistuksen lajisäännöt ·LUVUT D ja E (lajisäännöt 2004) ÞMaaston käytön luvat: maanomistajat, metsästysseurat, tiekunnat ym. ·Suunnistaja ei saa aiheuttaa vahinkoa maastolle ·Rastien rakentamiselle ja maaston käytölle on kysyttävä maanomistajien lupa ·Maastossa liikkumista voidaan rajoittaa viranomaisten määräyksin ·Liitto, alue tai järjestäjä voi määräajaksi kieltää tai rajoittaa liikkumista maastossa ennen kilpailua (kilpailu– ja harjoituskielto) ·Järjestäjän on huolehdittava tapahtumassa käytettyjen alueiden siivouksesta ja kunnostuksesta välittömästi tapahtuman päätyttyä ÞYmpäristökysymykset: riista-alueet, kulutukselle arat maastot, luonnonsuojelualueet, asutukset, viljelykset, poronhoito ym.

4. Seuraratamestarikurssi Suunnistusradat ”Rata on rastivälien summa”  Tärkeimmät edellytykset onnistuneille radoille: ÞSopiva maasto ·Ratamestari käyttää hyväkseen maaston parhaiten suunnistukseen soveltuvat alueet ja ottaa samalla huomioon kilpailijoiden taitotason ja eri sarjojen vaatimukset • Hyvä kartta · Radat on voitava laatia ilman, että sattuma pääsee vaikuttamaan kilpailijoiden suoritukseen. Kartan avulla suunnistaja ·tekee taitonsa ja etenemiskykynsä mukaiset luotettavat reitinvalinnat ·arvioi kulkukelpoisuuden vaikutuksen · toteaa polkuverkoston ja yksittäisten polkujen esiintymisen Ratamestarin ei pidä sijoittaa rasteja kartan puutteellisesti kuvatuille alueille ÞPätevä ratamestari

5. Seuraratamestarikurssi Suunnistusradat / rastipisteet Rastipisteet: • Aloittelijoiden rastit sijoitetaan suuriin kokoaviin kohteisiin • Harrastelijoiden rastit sijoitetaan pienempiin kohteisiin ison tukipisteen tuntumaan, takana sopiva pysäyttävä kohde • Aloittelevien kilpailijoiden rastit voidaan sijoittaa suurien tukipisteiden etupuolelle ja kohteet voivat olla tarkkuutta vaativia • Kokeneiden kilpailijoiden rastipisteiksi valitaan pieniä ja vaativia kohteita • On vältettävä rastin sijoittamista pieneen yksittäiseen maastonkohtaan, jota lähestyttäessä ei ole kartanlukukohteita. Syntyy "Bingorasti" • Rastin sijainti on voitava osoittaa yksiselitteisesti kartan ja rastimääritteen avulla • Rastin sijoittamista vihreälle alueelle on vältettävä • Rinnerastit ovat yleensä vaativia • Rastin läheisyydessä pitää karttakuvan ja maaston täsmätä prikulleen. Ellei täsmää, valitaan toinen rastipiste

6. Seuraratamestarikurssi Suunnistusradat / rastivälit Rastivälit Hyvä ratakokonaisuus rakentuu erityyppisistä rastiväleistä: • kartanlukuväli • Pienipiirteinen maasto ilman selviä kulku-uria ja suuria tukipisteitä • Useita peräkkäisiä samantyyppisiä kartanlukuvälejä tulisi välttää • reitinvalintaväli • Erilaisia vaihtoehtoisia etenemisreittejä • sisältää vähintään 2-3 vaihtoehtoa sekä näiden yhdistelmiä • huomioitava kulku-urat, maaston muodot, tukipisteet jne. • siirtävä rastiväli • Uuteen tilanteeseen ohjaava apuväli • yhdistävä rastiväli • Kauttakulkuväli suunnistuksellisesti vähäarvoisen alueen läpi. Yhdistää maaston parhaat alueet

7. Seuraratamestarikurssi Suunnistusradat / eri taitotasojen radat Eri taitotasojen radat Harrastesuunnistuksen kohderyhmänä ovat: • Aloittelijat • Kuntosuunnistajat • Aktiiviset harrastajat • Kilpakuntoilijat • Kilpasuunnistajat • Harrastesuunnistuksen tehtävänä on tarjota miellyttäviä suunnistuselämyksiä osallistujille. • Pääsääntöisesti radat suunnitellaan aloittelevien tarpeet huomioiden, kuitenkin niin, että myös kokeneemmille suunnistajille tarjotaan haasteellisia suunnistustehtäviä. On kuitenkin muistettava, että "helppo rata ei ole koskaan liian helppo!"

8. Seuraratamestarikurssi Suunnistusradat / ratasuunnittelu Ratasuunnittelussa tulee tarkastella tehtävää osa-alueittain: • maasto • kartta • rastivälit • rastit Periaate on helposta vaikeaan kaavion mukaan: • A- rata Pisin ja vaativin. Korkea taidon vaatimustaso. • B- rata Lyhyempi ja helpompi. Melko korkea taidon vaatimustaso • C- rata Lyhyt ja helpohko. Kohtuullinen / helpohko taidon vaatimustaso • D-rata Lyhyin ja helpoin. Helppo taidon vaatimustaso Ratamestarin aikaansaannos on ratkaisevassa asemassa, kun aloittelija tekee ratkaisun siitä, jatkaako hän liikuntaharrastusta rastien parissa. Tämä on tärkeää muistaa!

9. Seuraratamestarikurssi Suunnistusradat / aloittelevien radat D-rata aloitteleville ja lapsille (PR 1 eli perusrata 1): Helppojen ratojen periaatteet pätevät sekä lapsille että varttuneille. Päätavoitteena on kannustaa aloittelevia jatkamaan lajin parissa. Radan pitää olla helppo olematta yksitoikkoisen ikävä. Perustana iltarastien helpoimmalle radalle sekä RR– (PR 1) ja TR-radoille (PR 2) Radan pituus 1-2 km

10. Seuraratamestarikurssi Suunnistusradat / aloittelevien radat D-rata / maasto: Rata suunnitellaan alueelle, jossa on paljon teitä, polkuja ja peltoja Alueella on oltava helposti havaittavat rajat, esim. tiet, vesistöt, pellot Mäkistä maastoa pitää välttää. Aloittelijaa ei pidä ”kiusata käyrillä”. Maaston tulisi olla helppokulkuista ja näkyvyydeltään hyvää — suunnistushan on hauskaa. On myös hyvä, jos aloitteleva selviää radaltaan kuivin jaloin. Aloittelevien mahdolliseen maaston tuntemukseen ei ratasuunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota D-rata / kartta: Kartan pitää olla ajantasainen: aloitteleva ei pysty toteamaan kartan puutteita Suurimittakaavainen kartta on suotava (1:10 000) Kartan pitää olla helppolukuinen Mittakaavan pitää olla näkyvissä

11. Seuraratamestarikurssi Suunnistusradat / aloittelevien radat D-rata / rastivälit: Välien pitää olla niin helppoja, että kaikki suoriutuvat niistä. Reitinvalinta ohjaa kulun teitä, polkuja, linjoja yms. pitkin. Lähtö sijaitsee kulku-uralla Lyhyitä välejä, karttatuntuma säilyy parhaiten Lapsille ei kompassisuunnalla kuljettavia välejä— aikuisille 200-300 m. Rastivälit voivat olla samanpituisia Ei ristiratoja Rastiväli ei saa houkutella kielletyille alueille (pihamaat ym.) Ei käyräsuunnistusta

12. Seuraratamestarikurssi Suunnistusradat / aloittelevien radat D-rata / rastit: Rastikohteet suuria ja helposti havaittavia Rasti kulku-uralla tai hyvin siltä näkyvissä Vaihtelevia kohteita Tarkkaa suunnistusta vaativia kohteita ei pidä käyttää Rastilippu selvästi näkyville Rastinmääritteet lyhyitä ja selkeitä (tekstimääritteet)

13. Seuraratamestarikurssi Suunnistusradat / aloittelevien radat

14. Seuraratamestarikurssi Suunnistusradat / helpohko rata C-rata Helpohko rata aikuisille aloitteleville (perusrata 2) hieman pidempi ja vaativampia suunnistustehtäviä sisältävä kuin D-rata osanottajien taitotaso ja fyysinen kunto vaihtelevat suuresti Rata suunnitellaan alueelle, jossa on paljon teitä, polkuja ja peltoja Alueella on oltava helposti havaittavat rajat, esim. tiet, vesistöt, pellot Mäkistä maastoa pitää välttää. Aloittelijaa ei pidä ”kiusata käyrillä”. Maaston tulisi olla helppokulkuista ja näkyvyydeltään hyvää — suunnistushan on hauskaa. On myös hyvä, jos aloitteleva selviää radaltaan kuivin jaloin. Radan pituus noin 2-3 km

15. Seuraratamestarikurssi Suunnistusradat / helpohko rata C-rata / maasto ja kartta Maasto voi olla hieman vaativampi kuin D-sarjassa. Suunnistus perustuu kuitenkin vielä pintakuvioihin. Rastin takana ja läheisyydessä pitää olla pysäyttävä maastonkohta Ei koskaan vaativamman tason rastia vasta-alkajien radalla C-rata / rastivälit Välien pitää olla niin helppoja, että kaikki suoriutuvat niistä. Reitinvalinta ohjaa kulun teitä, polkuja, linjoja yms. pitkin. Lähtö sijaitsee mielellään kulku-uralla Lyhyitä välejä, karttatuntuma säilyy parhaiten Kompassisuunnalla kuljettavia välejä joiden pituus 200 - 300 m. Rastivälit voivat olla samanpituisia Ei ristiratoja Rastiväli ei saa houkutella kielletyille alueille (pihamaat ym.) Ei käyräsuunnistusta

16. Seuraratamestarikurssi Suunnistusradat / helpohko rata C-rata / rastit Rastikohteet suuria ja helposti havaittavia Rasti kulku-uralla tai hyvin siltä näkyvissä Vaihtelevia kohteita Tarkkaa suunnistusta vaativia kohteita ei pidä käyttää Rastilippu selvästi näkyville Rastinmääritteet lyhyitä ja selkeitä (tekstimääritteet tarvittaessa)

17. Seuraratamestarikurssi Suunnistusradat / helpohko rata C-rata ja lasten tukireitti toteutetaan samalla periaatteella

18. Seuraratamestarikurssi Suunnistusradat / kuntoilijan rata B-rata (perusrata 3 ja vaativampi) Edellyttää jo kohtuullisen vaativien suunnistustehtävien osaamista fyysinen kuormitus voi olla kohtuullinen osanottajien taitotaso ja fyysinen kunto vaihtelevat suuresti Rata suunnitellaan monipuoliselle maastoalueelle Rata voi kiertää myös taidollisesti vaativilla alueilla Mäkistä maastoa ei tarvitse välttää. Maaston mielellään pääsääntöisesti helppokulkuista ja näkyvyydeltään hyvää — suunnistushan on hauskaa. Radan pituus 3-5 km

19. Seuraratamestarikurssi Suunnistusradat / kuntoilijan rata B-rata / maasto ja kartta Maasto monipuolista. Rastin takana ja läheisyydessä ei välttämättä pysäyttäviä maastonkohtia Radalla tulisi olla joitakin vaativamman tason rasteja B-rata / rastivälit Selkeitä, helposti toteutettavia reitinvalintavälejä Rastivälit vaihtelevan pituisia. Pitkät (yli 300 m) suuntavälit kulku-urille tai selkeisiin tukipisteisiin mahdollisia Lyhyitä tarkkuussuunnistusvälejä. Yksinkertaista käyräsuunnistusta Juoksunopeutta vaihdellaan helpoilla ja vaativahkoilla rastiväleillä

20. Seuraratamestarikurssi Suunnistusradat / kuntoilijan rata B-rata / rastit Selkeästi kartalta luettavissa, yksiselitteisesti maastossa havaittavissa Kiviä, jyrkänteitä ja kumpareita voi olla rasteina (kohteen pitää näkyä vähintään 30 m päähän) Rastit pois kulku-urilta Rastipiste ja rastilipun sijainti ovat samaa vaikeusastetta kuin rastiväli Kuvalliset rastinmääritteet

21. Seuraratamestarikurssi Suunnistusradat / kuntoilijan rata Helpohko B-rata Rata voisi olla jonkin verran pidempi kuin kuvassa oleva Radalla voi olla myös hieman vaativampia rasteja Perusrataa 3 voi käyttää hieman helpotettuna myös C-radan pohjana

22. Seuraratamestarikurssi Suunnistusradat / haastava aktiivin rata A-rata Pisin ja vaativin kuntosuunnistusrata Edellyttää jo vaativien suunnistustehtävien hallintaa Fyysinen vaatimustaso voi olla korkea Tarjoaa riittävästi suunnistustehtäviä myös kilpasuunnistajille Rata suunnitellaan monipuoliselle, vaativalle maastoalueelle Rata kiertää vaativissa suunnistusmaastoissa Mäkistä maastoa käytetään, jos sitä on tarjolla. Maasto kulkukelpoisuudeltaan ja näkyvyydeltään monipuolista. Radan pituus 5 - 7 km

23. Seuraratamestarikurssi Suunnistusradat / haastava aktiivin rata A-rata / maasto ja kartta • Maasto monipuolista ja haastavaa. • Rastin takana ja läheisyydessä ei aina ole pysäyttäviä maastonkohtia • Radalla tulisi olla joitakin vaativimman tason rasteja A-rata / rastivälit • Haasteellisia, vaativia reitinvalintavälejä • Rastivälit vaihtelevan pituisia • Pitkät (yli 300 m) suuntavälit • ei kuitenkaan ”bingo” -rasteja • Tarkkuussuunnistusvälejä • Käyräsuunnistusta • Juoksunopeutta vaihdellaan helpohkoilla ja vaativilla rastiväleillä

24. Seuraratamestarikurssi Suunnistusradat / haastava aktiivin rata A-rata / rastit Monipuolisia, myös vaativia rastipisteitä Rastipisteet kuitenkin selkeästi kartalta ja maastosta havaittavissa Kiviä, jyrkänteitä, kumpareita voi olla rasteina (kohteen pitää näkyä vähintään 30 m päähän) Rasteja myös pienipiirteisillä alueilla Rastipiste ja rastilipun sijainti ovat samaa vaikeusastetta kuin rastiväli Kuvalliset rastinmääritteet

25. Seuraratamestarikurssi Suunnistusradat / Rastit Rastit Sijoittaminen Rastilippu sijoitetaan kartan ja rastimääritteen osoittamaan maastonkohtaan. Rastilipun tulee olla nähtävissä, kun suunnistaja on saapunut kyseiseen maastonkohtaan. Esimerkiksi kuopparastissa lippu sijoitetaan kuopan reunalle, ei pohjalle Leimasimet sijoitetaan rastilipun välittömään läheisyyteen. Numerotunnus (koodi) Rasteilla käytetään numerotunnusta, jotta suunnistaja tietää käyneensä oikealla rastilla. Tunnuksena ei saa käyttää pienempää lukua kuin 31, suurempaa kuin 599 eikä lukuja 66, 68, 86, 89, 98, 99, 161 tai 191. Numeroiden tulee olla mustia ja korkeudeltaan vähintään 30 mm (paksuudeltaan 5 mm). Kaikilla rasteilla sama numerokoko. Rastipukin rakenne Rastilippu sijoitetaan noin 1 m korkeudelle. Tärkeää on sijoittaa ”Emit” oikein päin telineeseen siten, ettei suunnistajan tarvitse taiteilla pystyäkseen leimaamaan. Jos leimasin laitetaan riippumaan narun varassa, tulee naru kiinnittää leimasimen paksumpaan päähän

26. Seuraratamestarikurssi Suunnistusradat / Ratamestarityön eteneminen Maastojen käyttömahdollisuudet: Kohteena olevaan maastoon liittyvien mahdollisten rajoitusten kartoittaminen - ratamestarin teemakartta Ratojen alustava suunnittelu: Ratojen ohjaaminen samansuuntaisiin ”käytäviin” teemakartan avulla Maastotyövaihe Rastipisteiden valinta ja karttatilanteen varmistaminen Valvonta Miten seurassa valvotaan harrastesuunnistuksen ratasuunnittelua? Ratojen piirtäminen ja painaminen: Miten radat painetaan ja piirretään, tulostekarttojen teko, käytössä olevat ratamestariohjelmistot Rastinmääritteet Rastinmääritteiden tulkinta. Sovitaan siitä, miten rastinmääritteet laaditaan ja missä muodossa ne annetaan suunnistajalle (sanalliset/kuvalliset) Rastien rakentaminen Rastirakenteiden yhdenmukaisuus ja laatu, rastilipun ja leimausvälineiden sijoittaminen Rastien vienti maastoon Ratapiirrosten ja määritteiden tarkistus