Sit saat, mit mittaat TVT-opetusk yt n strategia- prosessien laatu-ty paja Janne Sariola Pekka Kess Helsingin yl

1. �Sit� saat, mit� mittaat�TVT-opetusk�yt�n strategia-prosessien laatu-ty�paja Janne Sariola & Pekka Kess Helsingin yliopisto Oulun yliopisto Verkko-opetuksen laatuseminaari 10.2.2005 Aiheena LERU yhteisty� Palaveri, seminaariin pohjaa ja ohjelmaa. Sek� muihin yliopistojen yhteisty� Aiheena LERU yhteisty� Palaveri, seminaariin pohjaa ja ohjelmaa. Sek� muihin yliopistojen yhteisty�

2. Ty�pajan vaiheistus Tavoitteet Esittelyt Strategiasta: Pekka Kess Toiminnalliset teht�v�t Koonta

3. Ty�pajan tavoitteet Hahmottaa laadukkaan TVT:n opetusk�yt�n strategiaprosessien vaiheita Peilata yliopistokohtaisia kokemuksia, siit�, miten strategian toimeenpanoa voitaisiin mitata Koota ajatuksia laadukkaan strategiaty�skentelyn kriteereist�

4. Osallistujat Satu Vihavainen, maaseudun tutkimus- ja kehitt�miskeskus, HY Sirpa Suni, opetuksen kehitt�misyksikk�, Oulun yliopisto Minna Frimodig, opintoasioiden yksikk�, HY Sirpa Suntioinen, Kuopion yliopisto P�ivikki Rentola-Hemmi, Palmenia, HY Eeva-Liisa Nisula, Avoin yliopisto, HY Jussi Syrj�nen, Yksityisoikeuden laitos, HY Stefan Lindstr�m, Mikkelin amk

5. STRATEGIASTA (Pekka Kess 2005) Organisaation kyvykkyydell� tarkoitetaan kyky� tuottaa hyvi� tuotteita ja palveluita erityisen laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja j�rkev�sti Organisaation kyvykkyydess� ei ole kyse siit� miten paljon on resursseja, vaan miten paljon organisaatio saa aikaan olemassa olevilla resursseillaan. Strategialla ratkaistaan haaste, joka syntyy, kun rajallisilla resursseilla pyrit��n tuottamaan laadukkaampia palveluja entist� enemm�n. Raha ei ratkaise rahaongelmia � strategialla ne on mahdollista ratkaista.

6. Julkisen organisaation ja yritysten strateginen valmiusaste eroaa keskim��rin 30 % toisistaan. Heikoimman julkisen ja parhaan yksityisen organisaation ero on yli 90 % Yliopiston kyvykkyyden tulee olla strategisten tavoitteiden tasolla, jotta strategiset tavoitteet toteutuvat Organisaation toteutumattoman strategian ratkaisuna ei v�ltt�m�tt� ole uuden strategian m��ritt�minen, vaan organisaation kyvykkyyden ja strategisten tavoitteiden v�lisen kuilun arviointi ja kyvykkyyden kehitt�minen. Yksitt�isen yksik�n on eritt�in vaikeata johtaa yksik�n kyvykkyytt� kyvytt�m�ss� organisaatiossa. Yksik�t eiv�t ole irrallisia, erillisi� yksik�it�. Kyvykkyyden johtaminen toteutetaan Top-Down, ei Bottom-Up �periaatteella. Strategisen valmiusasteen ollessa alhaisen, yksil�t kokevat suurta painetta. Organisaation toiminta ei tue heid�n onnistumistaan ty�ss��n. Henkil�st� voi uupua. Tuloksellisuuden ja organisaation kyvykkyyden v�lill� on vahva positiivinen korrelaatio: menestyv�t yritykset tutkimusten mukaan ovat kyvykk��ll� tasolla.

7. Strategiaty�n l�ht�kohtia � mill� tasolla on yliopiston kyvykkyys? (Pekka Kess 2005) Johdettu: Yliopiston strategiset tavoitteet jalkautuvat Henkil�st�n strateginen suuntautuneisuus on johdettua. Ty�n tuottavuutta johdetaan. Suorituksen kehittymist� johdetaan. Suoritus on arvioitavissa ja mitattavissa. M��ritelty: Yliopiston kyky tuottaa lis�arvoa lis��ntyy. Tietoj�rjestelmien k�ytt��notto lis�� organisaation kyvykkyytt� ja mahdollistaa ty�n tuottavuuden paranemisen. Yliopiston toimintamalli, kriittiset menestystekij�t ja ydinkompetenssit ovat johdettuja. Ydin kompetensseilla synnytet��n yliopistolaisille arvoa. Henkil�st�n tuoma lis�arvo lis��ntyy Resurssointi on pitk�j�nteist�

8. Strategiaty�n l�ht�kohtia � mill� tasolla on yliopiston kyvykkyys? (Pekka Kess 2005) Ennakoitu: Ulkoistaminen ja tilaaja-tuottaja-mallit ovat reaalisella pohjalla. Strategisten tavoitteiden asetanta on reaalisella pohjalla. Strategisten tavoitteiden toteutuminen on ennakoitavissa. Optimoitu: Yliopisto kykenee optimoimaan tuloksellisuuttaan, kustannustehokkuuttaan ja innovatiivisuuttaan Yliopistolla on kyky toteuttaa strategiset tavoitteet Yliopiston organisaatiot ovat muutoskykyisi� Yliopisto ja sen kaikki toimijat ovat strategisesti ketteri�

9. Kyvykkyyden kypsyys

10. Strategiaty�n l�ht�kohtia (Pekka Kess 2005) Kyvykkyydelt��n kyps�t organisaatiot osaavat hy�dynt�� nopeasti kyvykkyyden kypsyystasomallia ja sen pohjalta syntyneit� arviointituloksia. V�hemm�n kyps�t organisaatiot kokevat arviointitulokset h�mment�vin� ja ty�l�in�. Ne tarvitsevat seikkaper�ist� tukea ja ohjeistusta hy�ty�kseen arvioinnista. Organisaatio on muutoskykyinen kyps�ll� tasolla; miten saada kypsym�t�n organisaatio johtamaan organisaation kyvykkyytt�. Usein on, ettei johto ymm�rr� asiaa, ei edes tiedet�, ketk� kuuluvat johtajistoon, johtajiston p��t�ksiin ei sitouduta jne. T�llaiset organisaatiot tarvitsevat hyvin vahvaa ja pitk�j�nteist� konsultaatiota ja ohjausta. Organisaation strateginen valmiusaste tulee benchmarkata aika ajoin, jotta organisaation taipumus yli- tai aliaarvioida strategisen toimeenpanokyky��n ei v��risty. Yliopistot aiva kuten pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat ulkopuolista tukea k�yt�nt�jen kehitt�miseksi.

11. Yliopiston menestystekij�iden laajentuminen

12. Keskustelu ja kysymyksi�? Opetuksen strategia ja johtaminen? V�itt�m�: yliopistossa ei johdeta. Rakenteellista ongelmaa, mm. laitoksen johtajuus on m��r�aikainen, kolmivuotinen Kyse kyvykkyyden johtamisesta ylh-alas, bottom-up Johtaminen aina ylh��lt�-alas..samalla keskijohdon merkitys toimeenpanon kannalta keskeinen Yliopistoissa ongelmana eri johtamisj�rjestelmien erillisyys, talousjohtaminen, strateginen johtaminen

13. Keskustelu ja kysymyksi�? Miten tehd� n�kyv�ksi strategian toimeenpano? Yliopistoa ei johdeta? Mik� on yliopistotoiminnan luonne? Voiko tieteen tekemiseen tuoda ulkopuolelta kriteereit�? Miten strategisen johtamisen mallia yliopistossa voidaan arvioida?

15. Teema 1 Prosessi Mist� strategiaty�skentelyst� on kyse � sis�lt� ja prosessi-n�k�kulmat

17. Vaiheet: TVT- historian tunnistaminen muutospaineet nykytilan arviointi tulevaisuuden n�kym� visio painoalueiden ja tavoitteiden asettaminen strategiset toimenpiteet

18. Teht�v�t Teema 1 Mist� strategiaty�skentelyst� on kyse � sis�lt� ja prosessi-n�k�kulmat Teht�v� Miten rakennatte laadukkaan strategiaprosessin? Mitk� ovat laadukkaan strategiaty�skentelyn vaiheet? Miksi?

19. Laadukas strategiaprosessi �ty�ryhmien tuotokset 1 johto k�ynnist�� strategiaty�n, virkamiesvalmistelu tukee yhteinen foorumi, keskitason johto mukana, yhteisen tahtotilan muovaaminen, strategiakielen l�yt�minen, raamien luominen strategiaprosessille peilaaminen entiseen, sis ja ulkoinen tilanne, tavoitteisiin p��seminen, resurssien toteaminen, asiakkuudet

20. Laadukas strategiaprosessi �ty�ryhmien tuotokset 1 johto yll�pit�� prosessia, reaalinen aika, milloin valmiina tarkistuspisteet: yhteiset kokoontumiset ja hengen nostatus, johdon n�kyminen p��t�ksen teko, l�ydytt�v� vastuutusta, kuka, mit� tekee, seuranta ja arviointi, tulosneuvottelut yliopiston sis�ll�, johdon katselmuksesta

21. Laadukas strategiaprosessi �ty�ryhmien tuotokset 2 tarpeen havaitseminen, johto k�ynnist�� ty�ryhm�t kokoontuu (koostumus ja kattavuus) toimintasuunnitelmien ty�st�minen (TTS, vuositasolla), vastuut seurantaj�rjestelm�t ja kustannustehokkuus raportointi kehitt�misen kohde seuranta my�s johtoryhm�n tasolla, miten toimenpiteet toteutuneet johdon rooli; priorisoinnit ja rajaukset vision j�lkeen strategiaryhm�n vet�j�: rehtoraatista

22. Laadukas strategiaprosessi �ty�ryhmien tuotokset 3 Rokka: �T�ht�� ensin!, tunnista tila, johon ollaan menossa Minne asti strategia ulottuu? Miten tilaan p��st��n? Nykytilan tunnistaminen, nykytilan ja maalin v�linen ero Askeleiden m��ritt�minen, tukee taktisen ja operatiivisen tason toimintaa Askeleiden seuranta Korjaustoimenpiteet Strategian p�ivitt�minen

23. Teht�v�t Teema 2 Miten mittaat TVT-strategian toimeenpanoa? � TVT-kortin k�ytt�prosessi Teht�v� K�y ryhm�ss� l�pi yksi annettu strateginen n�k�kulma = opettajien osaaminen Valitse tavoitteen pohjalta mittarit Perustele valintasi

24. IT-PEDA / STRATEGIAPALVELU / POHJONEN-SARIOLA 2004 LAADUKKAAN STRATEGIAN PIIRTEIT�Toimeenpano ja seuranta IT-peda � StrategiapalveluVirtuaaliyliopistop�iv�t, Dipoli 23.03.2004 Maija aloittaa Esittely Maija aloittaa Esittely

25. IT-PEDA / STRATEGIAPALVELU / POHJONEN-SARIOLA 2004 Maija; Oulun yliopiston strategia on l�ydett�vist� kokonaisuudessaan mm. netist�. T�m�n vuoksi emme k�sittele sit� t�ss� yhteydess� kovin tarkkaan vaan keskitymme tarkastelemaan strategiaprosessia ja sen taustalla olleita ajatuksia, jotka eiv�t k�y selv�sti ilmi itse asiakirjasta Voitko kertoa lyhyesti strategiaprosessin eri vaiheista ja kertoa miss� vaiheessa olemme nyt? Juha; (Monta slide�) aloittaa liturgian �. nyth�n on niin, ett䅅 -strategian ajoitus -Campus Futuruksen perustaminen, toimeksianto ty�ryhm�n nime�minen, organisoituminen, yhteisty� muiden hankkeiden ja yliopistojen kanssa � virtuaaliyliopiston kehittyminen -eri vaiheiden kuvaus � skenaariot � kartoitukset - Maija Voisitko lyhyesti analysoida itse asiakirjaa � mik� oli parasta, miss� onnistuttiin ja ep�onnistuttiin Juha:; Hyv�� oli sek� prosessi ett� paperi. Prosessi oli suunnitteluprosessin lis�ksi koulutus- ett� verkostoitumishanke. Itse paperissa parasta on sen ytimekkyys. Parhaita kohtia ovat skenaariovaihe ja yliopiston nykytilan analyysi � heikointa toimenpide-kohta Suurin ep�onnistuminen liittyi toimeenpanon kytkemiseen yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmaan � j�i vajaaksi Maija; Mit� strategiaprosessista opittiin; Juha; Paljon. Ehk� merkitt�vin totesamus oli ett� yliopisto on omalaatuinen organisaationsa, johon liike-el�m�ss� tai muussa julkishallinnossa kehitetyt mallit eiv�t sellaisenaan sovi. Yliopisto on autonomisten toimijoiden, (asiantuntijoiden) l�yh� koalitio. Yliopiston johtamisessa kyse on verkostojohtamisesta. Maija; Oulun yliopiston strategia on l�ydett�vist� kokonaisuudessaan mm. netist�. T�m�n vuoksi emme k�sittele sit� t�ss� yhteydess� kovin tarkkaan vaan keskitymme tarkastelemaan strategiaprosessia ja sen taustalla olleita ajatuksia, jotka eiv�t k�y selv�sti ilmi itse asiakirjasta Voitko kertoa lyhyesti strategiaprosessin eri vaiheista ja kertoa miss� vaiheessa olemme nyt? Juha; (Monta slide�) aloittaa liturgian �. nyth�n on niin, ett䅅 -strategian ajoitus -Campus Futuruksen perustaminen, toimeksianto ty�ryhm�n nime�minen, organisoituminen, yhteisty� muiden hankkeiden ja yliopistojen kanssa � virtuaaliyliopiston kehittyminen -eri vaiheiden kuvaus � skenaariot � kartoitukset - Maija Voisitko lyhyesti analysoida itse asiakirjaa � mik� oli parasta, miss� onnistuttiin ja ep�onnistuttiin Juha:; Hyv�� oli sek� prosessi ett� paperi. Prosessi oli suunnitteluprosessin lis�ksi koulutus- ett� verkostoitumishanke. Itse paperissa parasta on sen ytimekkyys. Parhaita kohtia ovat skenaariovaihe ja yliopiston nykytilan analyysi � heikointa toimenpide-kohta Suurin ep�onnistuminen liittyi toimeenpanon kytkemiseen yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmaan � j�i vajaaksi Maija; Mit� strategiaprosessista opittiin; Juha; Paljon. Ehk� merkitt�vin totesamus oli ett� yliopisto on omalaatuinen organisaationsa, johon liike-el�m�ss� tai muussa julkishallinnossa kehitetyt mallit eiv�t sellaisenaan sovi. Yliopisto on autonomisten toimijoiden, (asiantuntijoiden) l�yh� koalitio. Yliopiston johtamisessa kyse on verkostojohtamisesta.

26. IT-PEDA / STRATEGIAPALVELU / POHJONEN-SARIOLA 2004 Maija; Oulun yliopiston strategia on l�ydett�vist� kokonaisuudessaan mm. netist�. T�m�n vuoksi emme k�sittele sit� t�ss� yhteydess� kovin tarkkaan vaan keskitymme tarkastelemaan strategiaprosessia ja sen taustalla olleita ajatuksia, jotka eiv�t k�y selv�sti ilmi itse asiakirjasta Voitko kertoa lyhyesti strategiaprosessin eri vaiheista ja kertoa miss� vaiheessa olemme nyt? Juha; (Monta slide�) aloittaa liturgian �. nyth�n on niin, ett䅅 -strategian ajoitus -Campus Futuruksen perustaminen, toimeksianto ty�ryhm�n nime�minen, organisoituminen, yhteisty� muiden hankkeiden ja yliopistojen kanssa � virtuaaliyliopiston kehittyminen -eri vaiheiden kuvaus � skenaariot � kartoitukset - Maija Voisitko lyhyesti analysoida itse asiakirjaa � mik� oli parasta, miss� onnistuttiin ja ep�onnistuttiin Juha:; Hyv�� oli sek� prosessi ett� paperi. Prosessi oli suunnitteluprosessin lis�ksi koulutus- ett� verkostoitumishanke. Itse paperissa parasta on sen ytimekkyys. Parhaita kohtia ovat skenaariovaihe ja yliopiston nykytilan analyysi � heikointa toimenpide-kohta Suurin ep�onnistuminen liittyi toimeenpanon kytkemiseen yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmaan � j�i vajaaksi Maija; Mit� strategiaprosessista opittiin; Juha; Paljon. Ehk� merkitt�vin totesamus oli ett� yliopisto on omalaatuinen organisaationsa, johon liike-el�m�ss� tai muussa julkishallinnossa kehitetyt mallit eiv�t sellaisenaan sovi. Yliopisto on autonomisten toimijoiden, (asiantuntijoiden) l�yh� koalitio. Yliopiston johtamisessa kyse on verkostojohtamisesta. Maija; Oulun yliopiston strategia on l�ydett�vist� kokonaisuudessaan mm. netist�. T�m�n vuoksi emme k�sittele sit� t�ss� yhteydess� kovin tarkkaan vaan keskitymme tarkastelemaan strategiaprosessia ja sen taustalla olleita ajatuksia, jotka eiv�t k�y selv�sti ilmi itse asiakirjasta Voitko kertoa lyhyesti strategiaprosessin eri vaiheista ja kertoa miss� vaiheessa olemme nyt? Juha; (Monta slide�) aloittaa liturgian �. nyth�n on niin, ett䅅 -strategian ajoitus -Campus Futuruksen perustaminen, toimeksianto ty�ryhm�n nime�minen, organisoituminen, yhteisty� muiden hankkeiden ja yliopistojen kanssa � virtuaaliyliopiston kehittyminen -eri vaiheiden kuvaus � skenaariot � kartoitukset - Maija Voisitko lyhyesti analysoida itse asiakirjaa � mik� oli parasta, miss� onnistuttiin ja ep�onnistuttiin Juha:; Hyv�� oli sek� prosessi ett� paperi. Prosessi oli suunnitteluprosessin lis�ksi koulutus- ett� verkostoitumishanke. Itse paperissa parasta on sen ytimekkyys. Parhaita kohtia ovat skenaariovaihe ja yliopiston nykytilan analyysi � heikointa toimenpide-kohta Suurin ep�onnistuminen liittyi toimeenpanon kytkemiseen yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmaan � j�i vajaaksi Maija; Mit� strategiaprosessista opittiin; Juha; Paljon. Ehk� merkitt�vin totesamus oli ett� yliopisto on omalaatuinen organisaationsa, johon liike-el�m�ss� tai muussa julkishallinnossa kehitetyt mallit eiv�t sellaisenaan sovi. Yliopisto on autonomisten toimijoiden, (asiantuntijoiden) l�yh� koalitio. Yliopiston johtamisessa kyse on verkostojohtamisesta.

27. IT-PEDA / STRATEGIAPALVELU / POHJONEN-SARIOLA 2004 Maija; Oulun yliopiston strategia on l�ydett�vist� kokonaisuudessaan mm. netist�. T�m�n vuoksi emme k�sittele sit� t�ss� yhteydess� kovin tarkkaan vaan keskitymme tarkastelemaan strategiaprosessia ja sen taustalla olleita ajatuksia, jotka eiv�t k�y selv�sti ilmi itse asiakirjasta Voitko kertoa lyhyesti strategiaprosessin eri vaiheista ja kertoa miss� vaiheessa olemme nyt? Juha; (Monta slide�) aloittaa liturgian �. nyth�n on niin, ett䅅 -strategian ajoitus -Campus Futuruksen perustaminen, toimeksianto ty�ryhm�n nime�minen, organisoituminen, yhteisty� muiden hankkeiden ja yliopistojen kanssa � virtuaaliyliopiston kehittyminen -eri vaiheiden kuvaus � skenaariot � kartoitukset - Maija Voisitko lyhyesti analysoida itse asiakirjaa � mik� oli parasta, miss� onnistuttiin ja ep�onnistuttiin Juha:; Hyv�� oli sek� prosessi ett� paperi. Prosessi oli suunnitteluprosessin lis�ksi koulutus- ett� verkostoitumishanke. Itse paperissa parasta on sen ytimekkyys. Parhaita kohtia ovat skenaariovaihe ja yliopiston nykytilan analyysi � heikointa toimenpide-kohta Suurin ep�onnistuminen liittyi toimeenpanon kytkemiseen yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmaan � j�i vajaaksi Maija; Mit� strategiaprosessista opittiin; Juha; Paljon. Ehk� merkitt�vin totesamus oli ett� yliopisto on omalaatuinen organisaationsa, johon liike-el�m�ss� tai muussa julkishallinnossa kehitetyt mallit eiv�t sellaisenaan sovi. Yliopisto on autonomisten toimijoiden, (asiantuntijoiden) l�yh� koalitio. Yliopiston johtamisessa kyse on verkostojohtamisesta. Maija; Oulun yliopiston strategia on l�ydett�vist� kokonaisuudessaan mm. netist�. T�m�n vuoksi emme k�sittele sit� t�ss� yhteydess� kovin tarkkaan vaan keskitymme tarkastelemaan strategiaprosessia ja sen taustalla olleita ajatuksia, jotka eiv�t k�y selv�sti ilmi itse asiakirjasta Voitko kertoa lyhyesti strategiaprosessin eri vaiheista ja kertoa miss� vaiheessa olemme nyt? Juha; (Monta slide�) aloittaa liturgian �. nyth�n on niin, ett䅅 -strategian ajoitus -Campus Futuruksen perustaminen, toimeksianto ty�ryhm�n nime�minen, organisoituminen, yhteisty� muiden hankkeiden ja yliopistojen kanssa � virtuaaliyliopiston kehittyminen -eri vaiheiden kuvaus � skenaariot � kartoitukset - Maija Voisitko lyhyesti analysoida itse asiakirjaa � mik� oli parasta, miss� onnistuttiin ja ep�onnistuttiin Juha:; Hyv�� oli sek� prosessi ett� paperi. Prosessi oli suunnitteluprosessin lis�ksi koulutus- ett� verkostoitumishanke. Itse paperissa parasta on sen ytimekkyys. Parhaita kohtia ovat skenaariovaihe ja yliopiston nykytilan analyysi � heikointa toimenpide-kohta Suurin ep�onnistuminen liittyi toimeenpanon kytkemiseen yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmaan � j�i vajaaksi Maija; Mit� strategiaprosessista opittiin; Juha; Paljon. Ehk� merkitt�vin totesamus oli ett� yliopisto on omalaatuinen organisaationsa, johon liike-el�m�ss� tai muussa julkishallinnossa kehitetyt mallit eiv�t sellaisenaan sovi. Yliopisto on autonomisten toimijoiden, (asiantuntijoiden) l�yh� koalitio. Yliopiston johtamisessa kyse on verkostojohtamisesta.

28. Teema 2 - Mittaaminen Miten mittaat TVT-strategian toimeenpanoa? � TVT-kortin k�ytt�prosessi

29. IT-PEDA / STRATEGIAPALVELU / POHJONEN-SARIOLA 2004 SEURANTA - STRATEGIAN TOIMEENPANON EDELLYTYS TVT-kortin laadintavaiheet Juha Pohjonen ja Janne Sariola Strategiapalvelu-hanke24.1.2005

30. IT-PEDA / STRATEGIAPALVELU / POHJONEN-SARIOLA 2004 SEURANTA - STRATEGIAN TOIMEENPANON EDELLYTYS Strategian p��vaiheet ovat strategian laadinta toimeenpano seuranta Yhdess� ne muodostavat prosessin, jonka seurantaan ja ohjaamiseen tarvitaan menetelmi�. Strategian �mittaroiminen� auttaa m��rittelem��n t�sm�llisemmin mihin strategialla pyrit��n miten tavoitteisiin p��st��n miten strategia toteutuu Mittariston avulla operatiivinen toiminta voidaan linkitt�� strategisiin tavoitteisiin. Strategian laadukas toteuttaminen on vaikeaa, jos sit� ei kuvata eik� toteutumista seurata.

31. IT-PEDA / STRATEGIAPALVELU / POHJONEN-SARIOLA 2004

32. IT-PEDA / STRATEGIAPALVELU / POHJONEN-SARIOLA 2004

33. IT-PEDA / STRATEGIAPALVELU / POHJONEN-SARIOLA 2004

34. IT-PEDA / STRATEGIAPALVELU / POHJONEN-SARIOLA 2004 Ryhm�n tuotosN�k�kulma: osaaminen, kohde: opettajat, miten asetat mittarit? monimuotoisten verkkokurssien m��r�, suoraan tietokannasta, opetusmenetelmien l�pin�kyvyys palautekyselyt kursseilla miten opettajan taito on oikeasti k�yt�ss� opetuksessa? itsearvioinnit: taito ja motivaatio rekrytointi

35. IT-PEDA / STRATEGIAPALVELU / POHJONEN-SARIOLA 2004 N�k�kulma: osaaminen, kohde: opettajat, miten asetat mittarit? hankalaa vastata miksi kysyt��n? l�ht�tason arviointi, muutamasta n�k�kulmasta pidet��n erityisen hyv� huoli mit� arvioidaan? arvioinnin kohteen valinta tavoitteen m��rittely keskeist� mittarin valinnassa, miten p��st� l�hemm�ksi osaamista, ei m��r��? miten tvt:n opetusk�ytt� edist�� oppimista? tutkintotavoitteen toteutumista? OPS-n�k�kulma

36. IT-PEDA / STRATEGIAPALVELU / POHJONEN-SARIOLA 2004 N�k�kulma: osaaminen, kohde: opettajat, miten asetat mittarit? m��r�llinen mittari ja laadullinen oppimistulos? miten tvt-osaaminen n�kyy sinun ty�ss�si? palvelee opetusta? miten muuttunut koulutuksen aikana? miten tvt-osaamisesi n�kyy opiskelija ja kollegapalautteessa?

37. TVT-kortin laadintavaiheet (luonnos ty�kaluprosessista) Perustiedot V�litallennus Tavoiteosa V�litallennus N�k�kulmat Menestystekij�t Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Kommentit V�litallennus

38. Teht�v� 2 K�y ryhm�ss� l�pi yksi annettu strateginen n�k�kulma, valitse tavoitteen pohjalta mittari, perustele valintasi.

39. Teema 3 Kriteerit  Mitk� ovat laadukkaan strategiaty�skentelyn kriteerit?

40. Teht�v� 3 Pohtikaa annetun materiaalin pohjalta laadukkaan strategiaty�skentelyn kriteereit�. Perustelkaa valintanne.