1 / 30

Musique et cinéma

Musique et cinéma. Outi Merisalo 9.9.-30.9.2008 JT 120. Mahler. Ken Russell (1974). Eurooppa 1815-1848. Keisari Frans Joosef I ( 1830-1916, hall. 1848) monikansallinen keisarikunta

svea
Télécharger la présentation

Musique et cinéma

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Musique et cinéma Outi Merisalo 9.9.-30.9.2008 JT 120

  2. Mahler Ken Russell (1974)

  3. Eurooppa 1815-1848

  4. Keisari Frans Joosef I (1830-1916, hall. 1848) monikansallinen keisarikunta V:n 1848 Euroopan ”hullu vuosi”: vapausliikkeitä kaikkialla (Ranska, saksankielinen alue, Unkari, Apenniinien niemimaa) Itävalta: vallankumouksellinen liikehdintä nujerretaan, Apenniinien niemimaan omistukset säilytetään (Italian I itsenäisyyssota), Unkari liitetään Itävaltaan Apenniinien niemimaa: Lombardia menetetään 1850-luvulla (Italian 2. itsenäisyyssota Sardiniaa ja sen liittolaista Ranskaa vastaan: Solferino, Magenta 1859 Itävallan keisarikunta 1848-1918 F.X. Winterhalter, Frans Joosef 1865

  5. Itävalta menettää asemansa saksankielisen alueen poliittisena johtajana Preussille 1860-luvulle Itävallan-Preussin 7 viikon sota 1866 Preussin liittolainen, Italian kuningaskunta (Viktor Emmanuel II hall. 1861-1878), hyökkää Itävaltaa vastaan Itävalta häviää 2 rintamalla: 1) ratkaiseva Königgrätzin eli Sadowan eli Sadován (tšekki) eli Hradec Královén (Böömi) taistelu 1866; 2) Italiaa vastaan vaihteleva sotaonni (itävalt. voitto Custozassa, ital. voitto Bezzeccassa) Prahan rauha elok. 1866 > Preussin alue kasvaa; Wienin rauha lokak. 1866 > Italialle Mantova + Länsi-Friuli; välittäjämaa Ranska saa Itävallalta Venetsian alueen, joka kansanäänestyksen jälkeen liittyy Italiaan; Itävallalle jää Trenton alue, Itä-Friuli, Venezia Giulia ja Dalmatia > Pariisin rauha 1919 Itävalta 2 G. Raab: Keisarinna Elisabet (1837-1898) Unkarin kuningattarena 1867

  6. 1867 Unkari nostetaan muiden kansallisuuksien ohi saksankielisen kansanosan rinnalle: Itävalta-Unkari Cisleithanian perustuslaki 1867: kansallisuuksien tasavertaisuus, lehdistönvapaus, uskonvapaus jne. Itävalta jää Preussin alaisuuteen yhdistetyn Saksan keisarikunnan ulkopuolelle tammikuussa 1871 politiikka suuntautuu Balkanille: 1878 ottomaanit joutuvat luovuttamaan Bosnia-Hertsegovinan I-U:n hallintaan (säilyy osana ottomaanien valtakuntaa) > 1908 I-U liittää B-H:n itseensä liitto Saksan keisarikunnan ja Italian kanssa 1882 > I-U Ranskan ja Englannin vastaiseen rintamaan Itävalta-Unkari 1867-1918 Itävalta 3 Cisleithania: nyk. Itävalta, Itävallan Galitsia, Sleesia, Böömi, Dalmatia, Bukovina Transleithania: Unkari, Transsylvania, Kroatia-Slavonia ja Fiumen vapaasatama Bosnia-Hertsegovina

  7. Kaarle Suuri kutsui valtakuntaansa Apenniinien niemimaan juutalaisia > aškenazijuutalaiset (Aškenaz keskiajalla = Ranska + Keisarikunta) asema heikentyy 1000-l:n lopulta L-Euroopassa (ristiretket): vainot, karkoitukset (Itävallan herttuakunnasta 1420/1, Kärnten + Steiermark 1496) 1300-luvulla Puolan kuningas Kasimir III (Suuri, 1310-1370) kutsuu L-Euroopan juutalaiset Puolaan > erinomaiset olot, kulttuuriautonomia 1600-luvun puoliväliin Wienin yhteisö kasvaa 1500-l:n lopulla, oikeus asettua Leopoldstadtiin 1624; 1669/70 juutalaiset karkoitetaan taas Itävallasta, mutta n. 1680 takaisin, myös korkeisiin hoviasemiin Keisari Joosef II (1741-1790, hall. 1764-): toleranssipatentit 1781, 1782, 1785: juutalaisille rajallinen uskonvapaus 1782 Ranskan vallankumous antaa tasa-arvon (citoyenneté) juutalaisille 1791 > Napoleonin sodissa valloitetuille tai alistetuille alueille sama lainsäädäntö Wienin kongressin jälkeen taantumusta, mutta 1800-luvun puolivälistä Euroopassa emansipaatioaalto Juutalaiset

  8. Juutalaiset 2 • yleinen assimilaatio valtakulttuuriin (esim. jiddišistä eli juutalaissaksasta luopuminen ylemmissä sosiaaliluokissa) • monet juutalaiset kääntyvät kristinuskoon • 21.12.1867 Cisleithanian juutalaiset tasa-arvoisiksi • antisemitismin nousu 1870-luvulta (rotuopit); vrt. “slaavivaara”, “saksalaisen kulttuurin tuhoutuminen” • juutalais(syntyis)ten oppineiden, taiteilijoiden, kirjailijoiden, talouselämän merkkihenkilöiden näkyvä rooli kulttuurielämässä (mutta myös muut uskontokunnat menestyvät!)

  9. Monikansallisuus n. 1900

  10. Die Wiener Moderne (1890-1910): reaktio ”porvarillisen” 1800-luvun tekopyhyyteen, koristeellisuuteen, kaunisteluun ja naturalismiin arkkitehtuurissa (Otto Wagner 1841-1918: Jugendstil 1890-l:lla; Adolf Loos 1879-1933: ornament ist verbrechen) , kirjallisuudessa (Arthur Schnitzler, Frank Wedekind), maalaustaiteessa (Wiener Secession 1897: Gustav Klimt) kokonaistaideteos-käsite individualismi, nerouden palvonta kansainvälisyys, esim. ranskalaisten impressionistien näyttely taideteollisuus (Wiener Werkstätte 1903) < Arts and Crafts (Iso-Britannia, mm. W. Morris) seksuaalisuus keskeisenä voimana taiteessa – vrt. Freud Wienin kulttuurielämä n. 1900 G. Klimt, Adele Bloch-Bauer I 1907

  11. J. M. Olbrich (1867-1908): Secession-rakennus (1897/8)

  12. Otto Wagner (1841-1918): Karlsplatzin Stadtbahn-asema 1899

  13. LoosLoos-Haus, Michaelerplatz 1909

  14. Serbia laajenee Balkanin sodissa Turkkia ja muita Balkanin valtioita vastaan 1912-1913 > uhka I-U:lle serbialainen nationalismi B-H:ssa > kruununperijä Franz Ferdinandin murha Sarajevossa 29.6.1914 > I maailmansota Keskusvallat: Saksa, Itävalta-Unkari Ympärysvallat: Englanti, Ranska, Venäjä ja vuodesta 1915 Italia Kaksoismonarkia hajoaa lokakuussa 1918 12.11.1918 Saksalaisen Itävallan tasavalta (Deutschösterreich) Saksan ja Itävallan antautuminen 1918 Saint-Germainin sopimus 1919: Saksalainen Itävalta; Trianonin sopimus 1920: Unkari Itsenäiset valtiot: Itävalta (ei anneta liittyä Saksan Weimarin tasavaltaan, ei saa käyttää Deutschösterreich-nimeä), Unkari, Puola, Tšekkoslovia, Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta (v:sta 1929 Jugoslavia) Itävalta 4

  15. Eurooppa 1914 ja 1918

  16. synt. Kalischt (Kalište, Böömi); äidinkieli saksa; Iglau (Jihlava), pianotunteja; 10-vuotiaana pianokonsertteja, 12-v. virtuoosi 1875 Wienin konservatorio (opiskelutoveri Hugo Wolf 1860-1903), 1878 yliopisto (A. Bruckner) 1883 Bayreuthin festivaali, tutustuu Cosima Wagneriin (os. Liszt, ent. von Bülow, 1837-1930) ja poikaansa Siegfridiin (1869-1930) kapellimestari 1880 lähtien; kv. tähti 1887 lähtien: Hampurin ooppera 1891-1897 1895-1897 suhde Wagner-sopraano Anna von Mildenburgiin (1872-1947) veli Otto tekee itsemurhan 1896 kääntyy katolisuuteen >1897-1907 Wienin oopperan ylikapellimestari nostaa orkesterin ja laulajien tason huippuun, uudistaa oopperan esitystapaa teatterin suuntaan > dramaattinen kokonaisuus uskollinen säveltäjän luomukselle (esim. ei lyhennelmiä Wagnerin oopperoista) lavastaja Alfred Roller (1864-1935) tuo mm. Mildenburgin ja tenori Leo Slezakin (1873-1946) oopperaan suuri yleisönsuosio suosittu vierailija ympäri Eurooppaa, mm. 1907 Pietari, josta käy 28.10. Helsingissä, johtaa HKO:a; Sibelius, Gallén-Kallela (ystävä v:sta 1904), Saarinen (Hvitträsk) antisemitistisen šikaanin kohde 1907 New York, Metropolitan-oopperaan: suuri menestys kuolee Wienissä Gustav Mahler (1860-1911)

  17. vaikutti kapellimestarina suuresti Bruno Walteriin, Otto Klempereriin jne. sävellykset: myöhäisromantikko, jota modernit säveltäjät, kuten Schönberg ja Berg suuresti arvostivat vaikutuksia Wagnerilta, Brucknerilta, sotilasmusiikista, klezmer-musiikista; laajennettu orkesterikokoonpano, erikoiset soitinvalinnat (mm. lehmänkellot); laulu- ja orkesterimusiikin yhdistely sinfoniat 1-8 1889-1910; liedit (erit. Kindertotenlieder, Rückert-Lieder,Lieder eines fahrenden Gesellen, Des Knaben Wunderhorn, Das Lied von der Erde), kamarimusiikkia säveltäjä Mahlerin renessanssi 1960-l:lta: Leonard Bernstein, Rafael Kubelik Mahler 2 Mahlerin sävellysmökki Atterseella

  18. eurooppalaisen musiikin merkittävin uudistaja 1800-l:lla romanttisen musiikin huippu, vaikuttanut syvästi kaikkeen myöhempään eur. musiikkiin kokonaistaideteos-draamat: oopperat ja oopperasyklit (esim. der Ring der Nibelungen 1851-1874: Das Rheingold - Die Walküre - Siegfried – Götterdämmerung) Bayreuthin festivaali 1874- Saksalaisen ”Bildungsbürgertumin” antisemitismi (saksalaisen kulttuurin puhtautta puolustettava) leski Cosima johtaa Bayreuthin festivaalia, Wagner-kultti, voimakas antisemitismi > Bayreuthin ja Wagnerin perheen natsiyhteydet 1920-1940-luvuilla Richard Wagner(1813-1883)

  19. vauraasta taiteilijaperheestä, tapaa Mahlerin jo 1899 (ei 1901, kuten itse väitti): avioon 1902 erittäin musikaalinen, säveltänyt lauluja; Mahler ei halua, että jatkaa; vasta 1910 hyväksyy Alman sävellystyön (17 laulua säilynyt) 2 lasta: Maria Anna (1902-1907) ja Anna (1904-1988, kuvanveistäjä) suhde arkkitehti Walter Gropiukseen 1910 (1883-1969), avioliitto 1915-1920; suhde taiteilija Oskar Kokoschkaan (1886-1980) v. 1912-1914; suhde kirjailija Franz Werfeliin (1890-1945) 1917, yhteen 1920 ja avioon 1929 Werfel joutuu pakenemaan Itävallasta Anschlussin jälkeen 1938 Ranskaan, sieltä Yhdysvaltoihin manipuloi Mahlerin muistoa ja tulkintaa; Suuri Leski Alma Mahler (os. Schindler)1879-1964

  20. Aloitti kiitetyillä tv-filmeillä (esim. Monitor-sarjan Lotte Lenya Sings Kurt Weill 1962) 1969 Women in Love (D.H. Lawrence –filmatisointi: Glenda Jackson, Alan Bates, Oliver Reed) 1971 Music lovers (filmi Tšaikovskista: Richard Chamberlain, Glenda Jackson) 1977 Valentino (Rudolf Nurejev) visuaalisuus, fantasiat, seksuaalisuus Ken Russell (1927-)

  21. Gustav Mahler: Robert Powell (1944-)

  22. Alma Mahler: Georgina Hale (1943-)

  23. Cosima Wagner: Antonia Ellis (1944-)

  24. Nick: Ronald Pickup (1940-)

  25. Dana Gillespie (1949-)

  26. Justine Mahler: Angela Down (1946-)

  27. Otto Mahler: Peter Eyre (1942-)

  28. Hugo Wolf: David Collings (1940-)

  29. Musiikki • Bernard Haitink ja Concertgebouworkest, Amsterdam

  30. Esseeaiheet • http://www.jyu.fi/Members/merisalo/musique

More Related