1 / 22

Visuaalisen kulttuurin sosiologia Kuva-analyysin menetelmiä

Visuaalisen kulttuurin sosiologia Kuva-analyysin menetelmiä. VTM Eeva Luhtakallio Sosiaalitutkimuksen kvalitatiiviset menetelmät -kurssi 14.10.2009 (Tekstikalvot). Luennon rakenne. Visuaalisen kulttuurin ja yhteiskuntatieteiden suhteista Sosiologisesta kuvantutkimuksesta

tannar
Télécharger la présentation

Visuaalisen kulttuurin sosiologia Kuva-analyysin menetelmiä

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Visuaalisen kulttuurin sosiologiaKuva-analyysin menetelmiä VTM Eeva Luhtakallio Sosiaalitutkimuksen kvalitatiiviset menetelmät -kurssi 14.10.2009 (Tekstikalvot)

  2. Luennon rakenne • Visuaalisen kulttuurin ja yhteiskuntatieteiden suhteista • Sosiologisesta kuvantutkimuksesta • Representaation käsite • Kuvantutkimuksen menetelmistä • Semiotiikka, sisällönanalyysi, kehysanalyysi • Kehysanalyysi kuva-analyysin välineenä • Esimerkki analyysista: Kansalaisuuden visuaaliset järjestykset Helsingissä ja Lyonissa

  3. Kuvat yhteiskuntatieteissä • Kuvat ovat historiallisesti yhteiskuntatieteiden ”lapsipuolia”: kuvantutkimusta on kauan pidetty marginaalisena, ei osana ”kovaa ydintä” • Samalla yhteiskuntatieteet ovat kautta historiansa luottaneet kuvalliseen esitykseen (siinä missä muutkin tieteet) • Myös yhteiskuntatieteellinen kieli nojaa kuvallisiin metaforiin: Rakenne, verkosto, malli • Kuvilla ja kuvioilla on usein keskeinen kiteyttävä tehtävä myös sosiologisissa esityksissä

  4. Kuvantutkimuksen historia sosiologiassa • Sosiologian ja valokuvauksen synty ajoittuvat samaan ajankohtaan • Erityisesti yhdysvaltalaisessa sosiologiassa valokuva oli keskeisessä roolissa 1900-luvun alussa • Valokuvaa käytettiin ”todistusaineistona” esimerkiksi tutkijan havaitseman sosiaalisen ongelman olemassa olosta • F.W. Blackmar (1897) ’The SmokyPilgrims’; valokuvin dokumentoitu tutkimus urbaanista köyhyydestä • Positivismin myötä valokuva asema sosiologisessa tutkimuksessa heikkeni • Antropologit sen sijaan jatkoivat visuaalisten (todistus)aineistojen käyttöä • Margaret Mead & GregoryBateson (1942) BalineseCharacter: A PhotographicAnalysis • Verbaalinen ja kuvallinen analyysi esitetään rinnakkain • Vieraiden kulttuurien ymmärtäminen kuvien avulla mahdollisempaa kuin pelkin sanallisin kuvauksin

  5. Visuaalinen kulttuuri yhteiskuntatieteellisenä tutkimuskohteena • ”Kulttuurinen/kielellinen käänne” oli myös kuvallinen käänne • Poststrukturalismi ja postmoderni teoria toivat populaarikulttuurin tuotteet yhteiskuntatieteiden keskiöön • Tekstianalyysi menetelmineen vallitseva, mutta erityisesti elokuva- ja mainostutkimuksen myötä kiinnostus kuviin lisääntyi • Feminismillä ja naistutkimuksella on ollut keskeinen merkitys kuvantutkimuksen kehittymisessä: Erityisesti sukupuolen ja etnisyyden kuvallisten esitysten tutkiminen on nostanut visuaalisen kulttuurin yhteiskuntatieteellisen kiinnostuksen kohteeksi.

  6. Sosiologia ja visuaalinen kulttuuri • Varhaisia esimerkkejä: • Klassikoksi on muodostunut, ErvingGoffmanin (1979) sosiologinen mainosanalyysi GenderAdvertisements • ”Mistä jokin kuva on kuva” • Mainoskuvat rituaalisina esityksinä ”todellisuudesta”; tässä sukupuolten epätasa-arvoisuudesta • Hyperritualisaatio, kehystäminen, näyttämöllisyys • Goffmanin ”menetelmä” muistuttaa antropologien käyttämää kuvien sarjoittamista • Pierre Bourdieun (1970) toimittamaArtmoyen. Essaisur les usages sociaux de la photographie • Valokuvien sosiaalinen käyttö • Luokkayhteiskuntanäkökulma • Etnografinen tutkimus valokuvista arjen esineinä ja survey arjen käytännöistä ja mausta

  7. Nykyinen visuaalisen kulttuurin sosiologia • Käyttää monia eri menetelmiä: Sisällönanalyysia, narratiivisia ja semioottisia menetelmiä, kehysanalyysia… • Visuaalisia elementtejä käytetään tutkimuksessa monipuolisesti: sekä analyy- sikohteina että apuvälineinä että näiden erilaisina yhdistelminä • IVSA (International Visual Sociology Association): www.visualsociology.org

  8. Visual Studies, Apr2009, Vol. 24 Issue 1 (mm.): • AUBERT, DIDIER: The doorstep portrait: intrusion and performance in mainstream American documentary photography. • WOODLEY-BAKER, ROCHELLE: Private and public experience captured: young women capture their everyday lives and dreams through photo-narratives. • ANTTILA, ANU-HANNA: An integrated and recreated nation: socio-semiotic approaches to Finnish vacation propagandist short films in the late 1940s. • Parmeggiani, Paolo: Going digital: Using new technologies in visual sociology. • Newbury, Darren: Kurdistan: In the shadow of history Daring to look: Dorothea Lange's photographs and reports from the field. • Lorenz, Laura S.: Picturing pity: Pitfalls and pleasures in cross-cultural communication. Image and word in a North Cameroon mission.

  9. Sosiologisen kuvantutkimuksen keskeinen käsite: Representaatio • Kaksoismerkitys: Representaatiot sekä esittävät että tuottavat ”todellisuutta” • Representaation käsitteellä kuvataan sitä miten merkitykset syntyvät merkkivälitteisessä maailmassa: niiden avulla jotakin ”palautetaan läsnä olevaksi” mutta samalla ”tuotetaan osana maailmaa” • Representaatio on siis merkitysten tuottamista mielessämme olevien käsitteiden avulla. • Representaatioita tuotetaan ja käytetään eri tavoin ja eri tarkoituksiin. • Ennen kaikkea representaatio on tulkinnallinen prosessi, jossa objektit (aistihavainnot, esineet, kuvat), mielikuvat ja merkkijärjestelmät kohtaavat. • Representaationvaltajapolitiikka: Mitentodellisuuttatuotetaan, kenennäkökulmastajamillaisinvälinein (media)kuvissa?

  10. Kuvalliset representaatiot • … “puhuvat” ainajostakinmaailmastakäsin: se, esitetäänköjokinkuvamainoksessa, sanomalehtireportaasissavaioikeudenkäynnintodistusaineistona, vaikuttaasiihenmistäjamiten se on representaatio • … osallistuvaterijulkaisuareenoilla, erimedioissajulkistenvisuaalistenjärjestyksienmuodostamiseen (Seppänen2001; 2005). • Visuaalisetjärjestyksetovatyhteiskunnallistenvaltasuhteiden, ideologioidenjanäitäkoskevienkappailujenkuvallisiailmentymiä • Miten merkitykset syntyvät ja kuka niitä hallitsee • Roland Barthes: Myytti metakielisenä semiologisena järjestelmänä • Louis Althusser: Ideologia ”kutsuu” subjektia tunnistamaan itsensä • Esim. JudithWilliamson: DecodingAdvertisements: Mainokset ”kutsuvat” ideologian piiriin; valitsemaan ”oikein”

  11. Miten tutkia kuvia? • Kuvat menetelmällisesti haastava aineistotyyppi – mutta myös ehkä turhaan kaihdettu juuri menetelmällisistä syistä • Kuvien analysoiminen, kuten kaikki muukin tutkimus, lähtee tutkimuskysymyksen tarpeista – mitä halutaan selvittää? • Tämän jälkeen kysymys ja lisäksi tarvittavan aineiston laajuus ja laatu määrittävät menetelmän valintaa • Monet käytetyt menetelmät on kehitetty alun perin toisenlaisten aineistojen – tekstien, etnografisen aineiston – parissa käytettäviksi

  12. Semiotiikka ja sisällönanalyysi • Keskeinen teoreettinen ja menetelmällinen varanto 1950-luvulta lähtien; nykyiselle visuaalisen kulttuurin tutkimuksen käsitteistö – lähtien representaation käsitteestä – rakentuu semioottisen teorian varaan. Sen keskiössä ovat merkit: mitä merkkejä kuva sisältää ja miten ne rakentavat merkitystä. • Semioottisia analyyseja tehdään usein hyvin pienillä aineistoilla, jopa yhtä kuvaa analysoimalla: yhden mainoskuvan sukupuolirepresentaatiosta voi kirjoittaa kirjan. • Sisällönanalyysi on kuvien ja niiden osaelementtien koodaamiseen ja koodausten tulkintaan perustuva menetelmä. • Usein hyvin suurista kuva-aineistoista lasketaan erilaisten visuaalisten elementtien frekvenssejä: esimerkiksi yhden viikon tv-mainoksissa esiintyvien ihmishahmojen sukupuolijakauma voi olla yksinkertaisimmillaan koodauksen kohteena.

  13. Kuvia kahden kaupungin kansalaisista • Visuaaliset järjestykset Helsingin ja Lyonin aktivistisivustoilla ja kaupunkilehdissä • Aktivistiennettisivustot 2005-2007(Helsinki N=275; Lyon N=231) • Paikallistenliikkeidenjayhdistystensivuja • Kuvatjulkaistusekä “yleisölle” että “sisäiseen” kommunikaatioon • Helsinki-info 2004-2005 (N=607) ja Lyon Citoyen 2004-2005 (N=1833) (kuvistaanalysoitunäyte) • Kaupunkienasukkailleenjulkaisemialehtiä • Näissäaineistoissamuodostuvienvisuaalistenjärjestystenvertailu

  14. Kehysanalyysi (1) • Kehysanalyysi on sosiosemioottinen metodi, jonka avulla tutkitaan kulttuurisia representaatioita. • ErvingGoffman 1974: FrameAnalysis. An Essay on the Organization of Experience. • ”What is going on here?” • Kehystäminen on representaatioiden varaista toimintaa, jota tarvitsemme ymmärtääksemme maailmaa ympärillämme • Kehystäminen on prosessi, jossa merkityksiä sosiaalisissa tilanteissa tuotetaan. Kehyksen kautta ilmiö kiinnittyy johonkin tilaan ja aikaan. • Kehys sisältää ennakkokäsityksen siitä, miten todellisuus on rakentunut – sen pohjalta jäsennetään uudet tiedot, havainnot ja kokemukset osaksi tiettyä kokonaisuutta.

  15. Kehysanalyysi (2) • Kehykset eivät sulje toisiaan pois, vaan eri kehykset esiintyvät sisäkkäin eri asetelmissa. • Kehysten vaihto on jatkuvaa ja tilanteet sisältävät tyypillisesti useita eri kehystyksiä. • Tilanteen saama määritelmä saattaa muuttua hetkessä jonkin yksityiskohdan muuttuessa tai lisäinformaation paljastuessa: kehystykset eivät ole lopullisia • Kehykset myös vaikuttavat toisiinsa ja esiintyvät limittäin. Vaikka yksi kehys määrittäisikin pääasiallisesti tiettyä tilannetta, toiset kehystykset suuntaavat siitä tehtyjä tulkintoja lisäten määritykseen aina uuden, edellisiä muokkaavan, tulkintakerroksen

  16. Kehysanalyysin sovelluksia • Sosiaalisten liikkeiden tutkimuksessa; tarkastelee sosiaalisten liikkeiden pyrkimyksiä kehystää asioita, ilmiöitä ja tilanteita strategisesti • ”Tulkinnalliset kehykset” kvalitatiivisessa tutkimuksessa • Anssi Peräkylä: Kuoleman monet kasvot – Kehysanalyysi vuorovaikutuksen tutkimuksessa • Eeva Raevaara: Tasa-arvo ja muutoksen rajat – Kehysanalyysi diskurssien tutkimuksessa • Kehysanalyysi journalismintutkimuksessa • Esa Väliverronen: Geenipuheen lupaus – Uutisjournalismin kehykset geeniteknologiaan käsittelevissä tv-uutisissa • Kehysanalyysi visuaalisten mediarepresentaatioiden tutkimuksessa • Eeva Luhtakallio 2003, 2005 – Kehysanalyysi kansikuvien sukupuolirepresentaatioiden Suomi-Ranska vertailussa ja

  17. Kehysanalyysin peruskäsitteitä (Goffman) • Strip (”strippi”) on empiirinen kohde, joka on meneillään olevasta toiminnasta tarkasteltavaksi irrotettu ymmärtämystämme vaativa seikka. Stripit ovat elementtejä, joihin kehystäminen kohdistuu. • Frame(kehys), primaryframeworks (perustava kehystys) saa meidät ymmärtämään mistä yleisesti ottaen on kyse. • Keying(transponointi, virittäminen) muuttaa kehystystä luoden uusia ennen kokemattomia tulkintayhteyksiä tuttuihinkin kehystyksiin pohjaavista tilanteista. Virittämistä voi seurata loputon määrä uudelleenvirittämisiä, jotka muuttavat aina uudelleen niin perustavaa kehystystä kuin aikaisempia virittämisiäkin. • Lamination (kerrostuneisuus) ja superimposition (päällekkäisyys) ovat kehyksille ominaisia ilmenemisen tapoja

  18. Miten tämä liittyy kuvantutkimukseen? • Tavoitteena sisällönanalyysin ja semioottisen analyysin vahvuuksien yhdistäminen Suuren kuva-aineiston kanssa työskenneltäessä määräävät kehystykset – ensisijaiset tilanneanalyysit – mahdollistavat aineiston kvantifioimisen siten, että samalla saadaan tulkinnallista tietoa aineiston suurista linjoista • Kehysanalyysin tarkoitus on kaksitahoinen: tavoittaa yhteiskunnassa vaikuttavat perustavat kehystykset, joiden varassa tapahtumia ja tilanteita voidaan ymmärtää, ja analysoida näiden kehystysten haavoittuvuutta – muuntumia ja murtumia.

  19. Määräävät ja sekundaarikehykset • Kysymykseen ”mitä tässä tilanteessa on meneillään” tarjoutuu yleensä yksi ensisijainen vastaus, jonka rinnalle saattaa nousta muita tulkintoja – joiden myötä koko ensisijaistulkinta saattaa muuttua, mutta jotka toisaalta saattavat toimia lähinnä syntyvän merkityksen suuntaajana tai värittäjänä. • Määräävä kehys on kuvasta ensisijaisesti esiin tarjoutuva tilanneanalyysi tai merkitysyhteys • Vaikka kuvista nousisi useita ristiriitaisiakin ajatuksia ja tulkintoja, yleensä yksi ensisijainen tulkinta on paikannettavissa • Sekundaarikehys on rinnalle nouseva merkitysyhteys, joka suuntaa ja tarkentaa – ja toisinaan siirtää tai jopa vaihtaa – kuvan katsomisen vuorovaikutusprosessissa syntyvää merkitystä • Sekundaarikehyksiä voi olla yksi tai periaatteessa lukemattomia. Se vastaa Goffmanin mallin transponoinnin ja kerrostuneisuuden keinoin tapahtuvia kehysmuuntumia.

  20. Kehysanalyysin vahvuudet • Laadullinen analyysi kehysten avulla semioottisia analyyseja yksinkertaisempaa – usein kehysanalyysi on pelkästään laadullista • Määräävien kehysten käyttö aineiston määrällisten piirteiden kartoittamisessa on sisällönanalyysin kategorisointia yksinkertaisempaa • Kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen aineistonkäsittely voidaan toteuttaa samoista lähtökohdista käsin • Kehysten määrittäminen aineistosta vähentää ja yksinkertaistaa käytettävää terminologiaa (vrt. semiotiikka) • Kehysten nimeäminen vaatii aineiston huolellista lähilukua ja sen piirteiden tuntemista

  21. Miten? (1) • Ensimmäinenaskel: Määräävienkehystenhahmottaminenaineistosta. Aineiston “strippien” eliyksittäistenkuvienläpikäyminensarjoinajakeskeisten, toistuvienteemojenhahmottaminen. • Toinenaskel: Sekundaarikehystenmäärittäminen. Määrääviinkehyksiinlajitellunaineistonläpikäyminenetsienkuvistanäitätilanteitamuuntavia, uudelleensuuntaavia, eritavoin “virittäviä” elementtejä. • Kolmasaskel: Kahdentasonkehystendynamiikantarkastelujatulkintojentekeminen.

  22. Miten? (2) • ”Strippi” on valitun aineiston kuvien joukosta tarkasteluun otettu empiirinen kohde • Perustava kehystys (primaryframeworks) on ymmärrys siitä, minkä tyyppiseen representaatioparadigmaan kuva kuuluu – onko se mainos, lehtikuva, kansikuva, uutisreportaasin pätkä… • Määräävä kehystys ohjaa meidät kuvaa katsoessamme ymmärtämään siinä vallitsevan ”perustilanteen” • Tehty ”tilanneanalyysi” kuitenkin virittyy uudelleen kuvan muiden elementtien myötä • Kvantitatiivista ja kvalitatiivista analyysia yhdistettäessä voidaan määrällinen analyysi tehdä karkeammin määrääviin kehyksiin pohjaten ja valita tarkemman analyysin kohteeksi erityisen tyypillisiä tai ”tiheitä” strippejä. • Tämän jälkeen esimerkkejä analyysista

More Related