Kristillinen kirkkovuosi ja jumalanpalvelus

1. Kristillinen kirkkovuosi ja jumalanpalvelus

2. Kirkkovuosi tarkoittaa kirkollisten juhlapyhien kalenteria.

3. Taustaa: • Ensimmäiset kristityt olivat juutalaisia ja viettivät sapattia sekä juutalaisia juhlia • Kokoontumisiin otettiin mallia juutalaisesta synagogajumalanpalveluksesta • Juutalaisen temppelin uhrikäytäntö jäi pois kristityiltä

4. Vanhaa: Juutalaista sapattia vietetään lauantaina Synagogasta omaksuttiin Raamatun lukeminen ja selittäminen eli saarna, rukoileminen ja psalmien laulaminen Uutta: Kristityt alkoivat kokoontua sunnuntaisin, ylösnousemuksen päivänä Uusia aineksia: uskontunnustuksen lausuminen, ehtoollisen vietto Myös kasteet toimitettiin jumalanpalveluksen yhteydessä Vanhaa ja uutta kokoontumisissa

5. Keskiaikainen kastemalja Jomalan kirkosta Ahvenanmaalta

6. Jumalanpalvelus kehittyy 300-luvulta alkaen • Sunnuntaista tuli vapaapäivä Rooman valtakunnassa • Kirkkoja alettiin rakentaa runsaammin vainojen päätyttyä, arkkitehtuuri kehittyi, samoin muu kirkkotaide, esim. ikonit • Liturgia kehittyi, esim. kirkkolaulu paavi Gregorius Suuren aikana 500-luvulla

7. Vuosittaiset juhlat: pääsiäinen • Ensimmäisenä juhlana alettiin viettää jo 100-luvulla pääsiäistä Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi • Pääsiäisen molemmille puolille vakiintui juhlia, jotka muodostavat yhdessä ns. pääsiäispiirin • Ennen pääsiäistä: • Laskiainen = aloittaa paastonajan, joka on valmistautumista suureen juhlaan. • Palmusunnuntai = Jeesus otetaan kuninkaana vastaan Jerusalemiin. • Kiirastorstai = ehtoollisen asettaminen, Jeesuksen vangitseminen. • Pitkäperjantai = Jeesuksen kuolema. • Pääsiäisen jälkeen: • Helatorstai = taivaaseenastuminen (40 päivää pääsiäisestä). • Helluntai = Pyhän Hengen vuodattaminen, seurakunnan synty (10 päivää edellisestä).

8. Pääsiäisen ajankohta • Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus tapahtuivat juutalaisen pääsiäisjuhlan aikaan keväällä • Liikkuva juhla: kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täysikuun jälkeinen sunnuntai • Eräiden maiden (esim. Venäjän) ortodoksit noudattavat vanhaa kalenteria, joten he saattavat viettää juhlia eri aikaan kuin muut kristityt

9. Ristiinnaulitsemis- ja ylösnousemusikonit

10. Vuosittaiset juhlat: joulu • Joulua alettiin viettää 300-luvulla 25. joulukuuta Jeesuksen syntymän muistoksi • Joulunkin ympärille syntyi juhlakausi: adventtiaika valmistaa juhlaan, loppiaisena muistellaan itämaan tietäjiä (= joulupiiri) • Jeesuksen syntymän päivämäärää ei tiedetä, vaan joulunvietolla korvattiin vanha roomalainen ”Voittamattoman auringon” juhla

11. Jouluseimi italialaisella poliisiasemalla

12. Pyhimyskalenteri • Jo vainojen aikana marttyyreitä alettiin kunnioittaa pyhinä ihmisinä • Heidän kuolinpäivästään tuli vuotuinen muistopäivä • Myöhemmin pyhimyksinä alettiin pitää muita erityisen kunnioitettuja kristittyjä • Kaikille pyhimyksille nimettiin yhteinen muistopäivä (nyk. Halloween on pyhäinpäivän aatto) • Lapsille annettiin mielellään pyhimysten nimiä > pyhimyskalenterista kehittyi nimipäiväkalenteri

13. Birgittalaisluostari Roomassa

14. Pyhä Olavi Överselön kirkon seinämaalauksessa

15. Kuvalähteet: http://www.srk-opisto.fi/upi/nks/bild/jomalas.jpg Jomalan kirkon kastemalja, (ei-kaupalliseen opetuskäyttöön) http://www.edu.joensuu.fi/ortoweb/ Emmanuil Kavallariksen ikonit (ei-kaupalliseen opetuskäyttöön) http://www.srk-opisto.fi/upi/rooma2/caraseimi.jpg Italialaisen poliisiaseman seimi (ei-kaupalliseen opetuskäyttöön) http://www.srk-opisto.fi/upi/kuvat04/rooma/birgittarooma.JPG Birgittalaisluostari Roomassa (ei-kaupalliseen opetukäyttöön) http://commons.wikimedia.org/wiki/Image:Olof_Overselo.jpg Pyhä Olavi Överselön kirkon seinämaalauksessa (public domain)