Metsäalan työhyvinvointi, murtaako murros?

1. Metsäalan työhyvinvointi,murtaako murros? Hannu Jokiluoma Kehityspäällikkö Sosiaali– ja terveysministeriö Metsäala murroksessa - Etelä-Suomen metsäpäivä 17.2.2011, Tampere

2. Työhyvinvointi muutostilanteissa • Elämme jatkuvaa muutosta - murrosta. • Nykyisin puhutaankin ”muutoksessa johtamisesta” ei niinkään ”muutosjohtamisesta” • Työhyvinvointitoiminnan lähestymistapa tarjoaa mahdollisuuden • Hallita kielteisiä vaikutuksia haastavissa tilanteissa ja muutoksessa • Ennakoida ja vahvistaa työelämän laadun ja tuottavuuden edistymistä

3. Organisaatiossa, yhteisössä: Johtamisen jännitteitä Virhepäätöksiä Tietokatkoksia Tavoite-epäselvyyksiä Tuottavuusmenetyksiä Henkilöristiriitoja Kuormituskasaumia Sujuvuushäiriöitä Tempoilua Ennustettavuusongelmia Osaamisvajeita Työn hallinnan kirpoilua Työilmapiiriongelmia Työn mielekkyyden laskua Työkulttuurin kärjistymiä Työn yksipuolistuminen Yksilötasolla: Sydänkuolemia Työkyvyttömyyseläkkeitä Sairauspoissaoloja Masennusta, ahdistuneisuutta Työtyytymättömyyttä Sitoutumattomuutta Työkyvyn laskua Avainpotentiaalimenetyksiä Perhe- ja yhteisöongelmia Tasa-arvon heikkenemistä Muuttoja, levottomuuksia Kulttuurishokkeja Stressisairauksia Päihdeongelmia, syrjäytymisiä Uupumusta, unettomuutta (Lähde: Matti Ylikoski) Työelämän muutosten aiheuttamia terveysriskejä

4. Työhyvinvointi • tarkoittaa että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä.

5. Työhyvinvoinnin sisältöä • hyvä fyysinen, henkinen ja sosiaalinen työympäristö • oman työn merkitys ja tavoitteet selvillä • työn hallinta (työn vaatimukset - osaamisen ja suorituskyky) • työn oikein mitoitettu kuormittavuus • kehittyminen, itsensä toteuttaminen ja mielekäs työ • vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet • työyhteisön toimivuus ja yhteistyö • tasa-arvo, syrjimättömyys ja muu inhimillinen kohtelu • palkkaus ja muu palkitseminen koetaan oikeudenmukaiseksi • työajat, lepoajat • työsuhteen pysyvyys • kestäviin toimintatapoihin perustuva tuottavuus ja taloudellinen menestys • työn, perheen ja muun elämän yhteensovittaminen

6. Muutoksessa voimavarat keskitetään työn vaatimusten täyttämiseen • Työuupumukseen johtavia ja syventäviä kehityskulkuja • voimavarojen menetykset • työpaikan menetys, osaamisen kyseenalaistuminen • voimavarojen uhatuksi tuleminen • työpaikan epävarmuus, yksikön siirto toiseen organisaatioon, henkilöstövähennykset, lisääntyneet työn vaatimukset, pakkosiirrot toisiin tehtäviin, työyhteisön tuen puute • voimavarojen sijoittaminen työhön vaille toivottuja vastineita • Työn suuret vaatimukset voidaan kokea uhkana, joka johtaa lisääntyneeseen voimavarojen menettämiseen. • Voimavaroja menettäneet ihmiset ovat muita alttiimpia uusille menetyksille • syntyy menetysten kierre, jossa uusien voimavarojen hankkiminen on entistä vaikeampaa. (Lähde: Matti Ylikoski, muokattu)

7. Yhteensovittamisen haasteet terveellisen ja mielekkään työn saavuttamiseksi (Maslach 2006) OrganisaatioYksilö ↓ ↓ Kuormituksen hallinta • vaatimukset  vaikuttamisen mahdollisuus Osallistuminen vs. yksilön itsemääräämistarve • sitoutuminen  itsesäätely, autonomia Ponnistelut vs. palkinta • panostaminen  turvallisuus, tyytyväisyys, kehittyminen Yhteistyö vs. yhteisöllisyys • tiimitehokkuus  tuki yhteisöltä Avoimuus vs. oikeudenmukaisuuden odotukset • luotettavuus  reilu, arvostava työpaikka, luottamus Odotukset vs. edellytykset • tulostavoitteet  resurssit, ennustettavuus (Lähde: Matti Ylikoski, muokattu)

8. Turvallisuuden, joustavuuden ja muutoksen tasapaino • Yhteiskunta sekä eri organisaatiot tarvitsevat muutosvalmiutta ja joustavuutta. • Työelämän ja yhteiskunnan tarjoama turva muutoksissa lisää työelämän vetovoimaa ja valmiuksia muutosten kohtaamiseen. • Henkilöstön kannalta muutosvalmiutta ja joustavuutta lisätään - kehittämällä työympäristöjä sekä työkykyä ylläpitävää toimintaa - tukemalla elinikäistä oppimista - lisäämällä sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuuden ymmärtämistä - parantamalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. • Vastavuoroisesti työnantajien tulee pyrkiä toteuttamaan henkilöstön taholta tulevat perustellut joustamisen tarpeet.

9. Toimintalinjaus vuonna 2008:Työhyvinvointi vahvistaa työelämän laadun ja tuottavuuden nousua laman jälkeen Yhteinen ponnistelu on toimintaa "samassa veneessä" • "Lamalle turpiin" – liike yhdistää johtoa ja henkilöstöä Selviytyjien syyllisyydentunteen hallinta edistää sitoutumista • "Noin meitäkin olisi kohdeltu, jos…" –viesti leviää laajalle yhteisöön • Itsesyytöksistä vapautuminen • Yksilölliset voimavarat aktivoituvat, tulevaisuudenusko Työ keskiöön • Mielekäs, kehittävä, monipuolinen, itsenäinen työ Organisaatiokulttuurin lujittaminen • Ihmissuuntautuneisuus, työn ja muun elämän yhteensovittamista tukevat asenteet ja käytännöt • Osaamisten kehittämisen tulevaisuutta varten

11. Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen • Uudistushankkeisiin pitäisi leipoa sisään sekä tuottavuuden että työhyvinvoinnin näkökulma. • Edistetään kestävästi organisaatioiden menestystä ja henkilöstön jaksamista ja kehittymistä.

12. Työhyvinvointiin sijoittamisen luonne Kustannus • Rahassa mitattu käyttö tai kulutus. • Liittyy menneeseen, se on menetetty rahan käyttönä tai kulutuksena. Sijoitus tai investointi • Panostus tulevaisuuteen. • Suuri sijoitus, jonka oletetaan maksavan itsensä takaisin pitkällä aikavälillä: • vaikuttaa ihmisten tuottavuuteen pitkällä aikavälillä • vähentää miljardiluokan kustannuksia • jopa merkittävä lisäpanostus voi olla kannattava Lähde: Guy Ahonen 2010

13. Työhyvinvointisijoitusten talousvaikutuksia • sairauspoissaolokustannukset - 26,8 % • hoitokustannukset - 26.1 % • vakuutusmaksumuutokset - 32,0 % • hyöty/kustannus-suhde 5,8-kertainen Lähde: Guy Ahonen, 2010

14. Kuvion lähde: Guy Ahonen, 2010

15. Työhyvinvoinnin edistämiseen ei ole olemassa vain yhtä viisasten kiveä, jota voitaisiin soveltaa jokaisella työpaikalla ja kaikkina aikoina. • Tarvitaan laaja kirjo erilaisia toimenpiteitä, ohjelmia ja kannustimia, jotta päästään eteenpäin.

16. Työyhteisön sosiaalinen pääoma (Kuva: Tuula Oksanen)

17. Mistä sosiaalista pääomaa syntyy • Luottamus • yleistynyt luottamus muihin ihmisiin (tuntemattomiin) • luottamus tuttuihin tai naapureihin • institutionaalinen luottamus • Vastavuoroisuus • todennäköisyys saada apua sitä tarvitessaan • Yhteiset normit ja arvot • mm. suvaitsevaisuus • Sosiaaliset suhteet / verkosto • esim. naapurusto, työyhteisö • Osallistuminen • vapaaehtoistoiminta • kansalaisaktiivisuus • toiminta yhteiseksi hyväksi (Tuula Oksanen)

18. Työyhteisön sosiaalinen pääoma ja terveyden huononeminen 4 vuoden seurannassa (n=9524) Terveyden huononemisen riski * 1.78 (1.56-2.03) Sosiaalinen pääoma 2000- 2004 * * * * Lähde: Oksanen T, Kouvonen A, Kivimäki M, Pentti J, Virtanen M, Linna A, Vahtera J. Social Science and Medicine 2008;66:637-649.

19. Suomen työelämän tilanteen arviointia • Monet indikaattorit näyttävät hyviltä • eläkkeelle jäämisen ikä on noussut • ikääntyneet ovat pidempään työelämässä • mielenterveyseläkkeet ovat laskussa • asenteet työssä jatkamiseen ovat muuttuneet • Kaikki ei kuitenkaan ole kunnossa • työtapaturmat lievässä nousussa, laskua viime vuonna • työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteensovituksessa kehittämistarvetta • masennus edelleen keskeinen työikäisten ongelma • työympäristön ja työelämän perusasioissa parannettavaa kaiken kokoisissa organisaatioissa

20. Eläkkeellesiirtymisiän odote 50-vuotiaalle Lähde: ETK

21. Lähde: Eläketurvakeskus

22. Itse arvioidut työssä jatkamiseen vaikuttaneet tekijät (1940-42 syntyneet) ”Kuinka tärkeänä pitää seuraavia asioita työssä jatkamiselle omalla kohdallanne?” Vastausvaihtoehdon ”Tärkeä” osuus • Hyvä ja toimiva työympäristö 94 % • Työyhteisön ilmapiiri 91 % • Mielenkiintoinen ja haastava työ 91 % • Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön 88 % • Hyvä esimiestoiminta 86 % • Työkaverit ja työpaikan sosiaaliset suhteet 84 % • Tulotason säilyttäminen 76 % • Suuremman eläkkeen määrä 65 % • Joustavat työajat 61 % • Kuntoutusmahdollisuudet 53 % • Ammattitaitoa edistävä lisäkoulutus 52 % • Puolison/avopuolison työssäolo 38 % • Lähde: Joustava eläkeikä tutkimus 2006, TELA

23. Työhyvinvointifoorumi: • on osa hallituksen työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaa • työurien pidentäminen, työelämän laatu ja tuottavuus • liittyy myös hallituksen terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan • työterveyshuolto, kuntoutus, terveyden edistäminen, Masto-hanke.

24. Työhyvinvointifoorumin pääviestit

25. 1. Terveyden ja turvallisuudenpuolestapuhuja • Hyvä työ luo hyvinvointia ja edistää fyysistä ja psyykkistä terveyttä. • Hyvässä työssä sovitetaan yhteen yksilön edellytykset ja työn vaatimukset. • Terveellinen ja turvallinen työ ehkäisee tapaturmia ja sairauspoissaoloja. • Työpaikan tulevaisuus luodaan yhdessä. • Jokainen kantaa vastuuta työyhteisön toimivuudesta ja valinnoistaan. • Kannustava johtaminen ja osallistumismahdollisuudet ovat tärkeä osa toimivaa työyhteisöä.

26. 2. Kestävän elämänuran edistäjä • Hyvä työ antaa voimavaroja elämään. • Työn ja muun elämän tasapaino on välttämättömyys. • Eri elämänvaiheisiin soveltuvat hyvät käytännöt ja tukemisen tavat hyödyttävät organisaatiota ja henkilöstöä. • Työelämän hyvät käytännöt syntyvät usein työn arjessa. • Kaikkien työkyky on tärkeä - mahdollisuuksia selviytyä työssä tulee vahvistaa. • Mahdollisuus työhön tulee turvata kaikille.

27. 3. Tuottavuuden turvaaja • Työelämän hyvä laatu on jokaisen organisaation kestävän toiminnan edellytys ja kansantalouden kulmakivi. • Luottamusta tarvitaan muuttuvassa työelämässä. • Uutta luova työkulttuuri auttaa toimimaan muuttuvissa toimintaympäristöissä. • Tuottavuutta, tuloksellisuutta ja työelämän laatua tulee parantaa samanaikaisesti. • Työelämän innovaatioita on suunnattava myös työpaikan arvoihin, prosesseihin ja toimintatapoihin. • Monimuotoinen työvoima varmistaa maamme menestystä • Monimuotoisuuden hyödyntäminen edellyttää osaamista ja vastuuntuntoa.

28. Esityksen tiivistelmä • Työhyvinvointityö on keino vastata ihmisläheisesti työelämän jatkuvan muutoksen tuomiin haasteisiin. • Samoilla keinoilla edistetään kestävällä tavalla tuottavuutta ja työhyvinvointia. • Työhyvinvointi syntyy arkipäivän työssä. • Työn ja muun elämän tasapaino ja myönteinen vuorovaikutus lisäävät voimavaroja. • Tarvitaan myös valtakunnallisia ja organisaatioiden strategisia linjauksia.