1 / 41

Epäsymmetriset pelit II: luokittelu ja esimerkkejä

Epäsymmetriset pelit II: luokittelu ja esimerkkejä. Jouni Pousi jouni.pousi@tkk.fi 5.11.2008. Sisältö. Epäsymmetristen pelien luokittelu Yhden epäsymmetrian pelit Esimerkkejä yhden epäsymmetrian peleistä Useamman epäsymmetrian pelit Esimerkkejä useamman epäsymmetrian peleistä Yhteenveto.

thai
Télécharger la présentation

Epäsymmetriset pelit II: luokittelu ja esimerkkejä

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Epäsymmetriset pelit II:luokittelu ja esimerkkejä Jouni Pousi jouni.pousi@tkk.fi 5.11.2008

  2. Sisältö • Epäsymmetristen pelien luokittelu • Yhden epäsymmetrian pelit • Esimerkkejä yhden epäsymmetrian peleistä • Useamman epäsymmetrian pelit • Esimerkkejä useamman epäsymmetrian peleistä • Yhteenveto

  3. Epäsymmetristen pelien luokittelu 1/2 • Yksi epäsymmetria, molempien pelaajien tiedossa • Epäsymmetriä ei korreloi palkkioiden tai resurssivarannon (Resource Holding Power, RHP) kanssa • Kappale 9 • Palkkio ja/tai resurssivarannot erilaiset eri rooleissa • Kappale 9 • Strategiajoukot, palkkiot ja resurssivarannot eroavat eri rooleissa • Kappale 10 • Yksi epäsymmetria, pelaaja tietää vain oman roolinsa • Palkkiot satunnaisia • Kappale 3 (viivytystaistelu), liite G

  4. Epäsymmetristen pelien luokittelu 2/2 • Luokat 3 ja 4 tämän esityksen aiheena • Yksi epäsymmetria, epäsymmetriaan liittyvä informaatio epävarmaa • Esim. koko tai voimakkuus • Peliin liittyy arviontivaihe • Useampi epäsymmetria • Esim. omistajuus ja kokoero

  5. Seltenin teoreema • Pelillä jossa on molempien tiedossa oleva epäsymmetria ei voi olla ESS:ää joka on sekastrategia (Selten, 1980) • Esim. eläin tietää olevansa suurempi tai vahvempi • Seltenin teoreeman avulla voidaan hakea epäsymmetristen pelien ESS • ”Neutraalisti stabiilit” sekastrategiat kuitenkin mahdollisia • Sekastrategia ”yhtä hyvä” kuin ESS • Edellisen esityksen esimerkki, Maynard Smith s.105

  6. Seltenin teoreeman todistus 1/2 • Oletetaan peli, jossa: • Toiminnot A ja B • Roolit 1 ja 2 • Määritellään sekastrategia I: • A todennäköisyydellä p • B todennäköisyydellä 1-p • Määritellään strategia J: • Joko puhdas- tai sekastrategia

  7. Seltenin teoreeman todistus 2/2 • Oletetaan sekastrategia-ESS • Rooli 1: pelaa I • Rooli 2: pelaa J • Bishop-Cannings: E(I, J) = E(A, J) = E(B, J) • Jos I ESS, oltava voimassa • E(I, A) > E(A, A) • E(I, B) > E(B, B) • I vastaan A tai B ei mahdollista, koska I, A, B roolissa 1! • ESS ei voi olla sekastrategia

  8. Arviointi epäsymmetrisessä pelissä • Muodostetaan epäsymmetrian sisältävä pelimalli • Epäsymmetria: kokoero • Oletukset: • Molemmat osapuolet tunnistavat kokoeron • Kokoero ennustaa eskaloituneen kamppailun lopputuloksen täydellisesti • Lisätään haukka-kyyhky peliin ”arvioija” (A)-strategia • Jos suurempi, pelaa haukka • Jos pienempi, pelaa kyyhky • Seltenin teoreemasta: • Ainoa ESS A, jos V>0, C>0

  9. Haukka-kyyhky-arvioija (HKA) pelin laajennus • Aikaisempi tulos ei uskottava, kamppailua tapahtuu luonnossa • Laajennetaan peliä lisäoletuksilla: • Arvionti ei ole ilmaista • Molemmille arvioijille kustannus c < C • Kokoero ei ennusta eskaloituneen kamppailun lopputulosta täydellisesti • Suurempi eläin voittaa todennäköisyydellä x • Eläimen täytyy tietää olevansa suurempi, muutoin Seltenin teoreema ei voimassa!

  10. Laajennettu haukka-kyyhky-arvioija Huomaa Maynard Smithin notaatio: rivipelaajan palkkiot alempana

  11. HKA-pelin ESS:t • ESS:t Seltenin teoreemaa hyödyntäen • A on ESS jos • c < V/2 • Cx > V(1-x) • H on ESS jos • c < (V-C)/2 • Cx < V(1-x) • Arviointi on järkevää, jos • Arvionti on halpaa (pieni c) • Eskalointi on kallista (suuri C) • Koko ennustaa eskaloituneen kamppailun voiton (x ≈ 1)

  12. Epävarmuus epäsymmetrian arvioinnissa • Entä jos koon arviointiin liittyy epävarmuutta? • Tällöin myös arvioija-populaatiossa eskaloituneita konflikteja • Maynard Smith ja Parker (1976): ESS muotoa • H jos arvioi olevansa suurempi • D jos arvioi olevansa pienempi • Käytännön merkitys • Vaikka populaatio arvioija-ESS:ssä, voidaan havaita eskaloituneita konflikteja

  13. Arviontistrategia luonnossa • Minkälaista käyttäytymistä tulisi näkyä luonnossa, jos arviointistrategia käytössä? • Eläimet havaitsevat jonkin ominaisuuden toisissaan, joka ratkaisee pelin ilman eskaloitunutta kamppailua • Pelissä on aloitusvaihe, jonka aikana ominaisuus havaitaan • Ominaisuuden valehteleminen vaikeaa • Ominaisuus korreloi taistelumenestyksen kanssa

  14. Ominaisuuksien esittely • Alaskanlampaiden (ovis dalli) sarvikoko vaihetelee suuresti(Geist 1966) • Sarvet esittellään kilpailutilanteissa • Oliivipaviaanien (papio anubis) taistelukyky riippuu kulmahampaiden kunnosta(Packer 1977a) • Kilpailutilanteessa kulmahampaat esittellään haukottelemalla • Linnuilla ja nisäkkäillä matalat äänet viittaavat aggressiivisuuteen, korkeat pelkoon(Morton 1977, Collias 1960) • Matalat äänet viittaavat suureen kokoon • Todistusaineistoa oletusten voimassaolosta?

  15. Saksanhirvien parittelu • Saksanhirvet (cervus elaphus) parittelevat syys-lokakuun aikana (Clutton-Brock ja Albon 1979) • Naarashirvet (hind) keskittyvät tietylle alueelle, uroshirvet (stag) seuraavat • Uroshirvet kamppailevat naarashirviryhmien eli ”haaremien” hallinasta • 7-11 vuotias uroshirvi voi pitää haaremia 2-4 viikkoa • Yhteenotto n. 5 päivän välein • Taistelu kallista • 6% uroshirvistä loukkaantuu vakavasti • 25% loukkaantuu vakavasti elinaikanaan • Yhteenoton aikana haaremista saatetaan varastaa naarashirviä • C mahdollisesti suuri

  16. Saksanhirvien parittelu:ominaisuuksien esittely - mylvimiskilpailu • Uroshirvet mylvivät vuorotellen kilpailijalleen • Mylvimiskilpailun jälkeen toinen uroshirvistä saattaa vetäytyä • Onnistuminen taistelussa korreloi voimakkaasti (+0.80) mylvimistahdin kanssa • Taistelu yleisintä hirvillä joiden mylvimistahti yhtä suuri • Selitys: mylvimiskyky sekä taistelukyky heikkoja • Vanhoilla uroshirvillä (11 vuotta) • Pitkään haaremia pitäneillä uroshirvillä

  17. Saksanhirvien parittelu:ominaisuuksien esittely – rinnakkain kävely • Useimpia taisteluita edeltää rinnakkain kävely • Uroshirvet kävelevät vierekkäin muutaman metrin päässä toisistaan • Yleisintä uroshirvillä joiden mylvimistahti on yhtä suuri • Rinnakkain kävelyn jälkeen toinen uroshirvistä saattaa vetäytyä • Pitkä rinnakkainkävely • Taistelu epätodennäköistä • Syntyessään taistelu pitkä • Selitys: jos taistelukyvyssä suurta eroa, se havaitaan pitkän rinnakkain kävelyn aikana

  18. Saksanhirvien parittelu:50 yhteenoton tulokset Taistelu(8) Rinnakkain kävely(17) Vetäytyminen(9) Mylvimiskilpailu(33) Vetäytyminen(16) Taistelu(5) Lähestyminen(50) Rinnakkainkävely(7) Vetäytyminen(2) Ei mylvimiskilpailua(17) Taistelu(1) Ei rinnakkainkävelyä(10) Vetäytyminen(9)

  19. Saksanhirvien parittelu:50 yhteenoton tulokset Taistelu(8) Rinnakkain kävely(17) Vetäytyminen(9) Mylvimiskilpailu(33) Vetäytyminen(16) Taistelu(5) Lähestyminen(50) Rinnakkainkävely(7) Vetäytyminen(2) Ei mylvimiskilpailua(17) Taistelu(1) 14 taistelua 50 kohtaamisessa Ei rinnakkainkävelyä(10) Vetäytyminen(9)

  20. Saksanhirvien parittelu:50 yhteenoton tulokset Taistelu(8) Rinnakkain kävely(17) Vetäytyminen(9) Mylvimiskilpailu(33) Vetäytyminen(16) Taistelu(5) Lähestyminen(50) Rinnakkainkävely(7) Vetäytyminen(2) Ei mylvimiskilpailua(17) Taistelu(1) Vain 1 taistelu ilman arviointia! Ei rinnakkainkävelyä(10) Vetäytyminen(9)

  21. Rupikonnien parittelu • Naaraat saapuvat lammikoihin kutemaan1-2 viikon aikana keväällä (Davies ja Halliday 1978) • Koiras tarttuu naaraan selkään, ja saattaa pysyä siellä useita päiviä • Ylimäärä koiraita, paljon kilpailua • Kilpailija yrittää irrottaa tarrautuneen koiraan painimalla

  22. Rupikonnien parittelu:ominaisuuksien esittely - kurnutus • Painimisessa koko tärkeä, mutta pienempi tarrautuja voi pärjätä • Suurempi voitti pienemmän tarrautuneen 10 tapauksessa 23:sta • Pienempi voitti suuremman tarrautuneen 0 tapauksessa 18:sta • Tarrautunut koiras kurnuttaa ennen taistelun alkua • Kurnutuksen syvyys kertoo koosta • Davies ja Halliday tutkivat laboratorio-olosuhteissa • Sekä koko että kurnutuksen syvyys vaikuttavat • Kurnutus on arviontivaihe

  23. Yhteenveto yhden epäsymmetrian peleistä • Resurssivarannon arviontia havaittu tapahtuvan eläinten välisessä kilpailussa • Sarvien koko, kulmahampaat, mylvimiskilpailut, rinnakkain kävely, kurnuttaminen resurssivarannon mittareita • Valehteleminen vaikeaaa • Esimerkeissä välitetty signaali • Liitty taistelukykyyn • Vaikuttaa eläinten käyttäytymiseen • Saksanhirvillä ja rupisammakoilla lisäksi omistajuuteeen liittyvä epäsymmetria • Miksei omistajuus ratkaise suoraan? • Haukka-kyyhky-porvari pelin ominaisuudet • B on ESS vain jos V<C • H on ESS vain jos V>C • Saksanhirvillä ja rupisammakoilla luultavasti V>C

  24. Useamman epäsymmetrian pelit • Epäsymmetrioita voi olla useampia • Esim. kokoero ja omistajuus • Tällöin sekä porvari- että arvioija-ESS mahdollinen • Todennäköisesti reviiristä, pesästä tai seitistä kilpaileminen • Kamppailun vaihtoehtona on oman löytäminen tai rakentaminen • Epäsymmetrioista toinen voi vaikuttaa palkkioihin enemmän • Ratkaiseeko tärkeämpi epäsymmetria pelin suoraan • Hammerstein (1981): ei välttämättä • Esiintyykö tällaisia pelejä luonnossa?

  25. Ravut kilpailevat pesäkolojen hallinnasta(Hyatt ja Salmon, 1978) Pesäkolot parittelupaikkoja Epäsymmetriat: Pesäkolon omistajuus Kokoero Havainnot: Omistajuus vaikuttaa eniten Kokoero vaikuttaa vähemmän C:n arvo vaikea määrittää Saksella voisi murskata vastustajan Taisteluista ei kuitenkaan merkkejä Rinnakkaislaji uca burgersi taistelee(Jones 1980) Taskurapu uca pugilator

  26. Suppilohämähäkki agelenopsis aperta

  27. Hämähäkkien kilpailu verkoista • Naarashämähäkit kilpailevat verkkojen omistuksesta (Richert 1978, 1979, 1981) • Osalla naaraista ei verkkoja • Aavikkoisella ruohotasangolla 5-35% • Verkkojen arvo vaihtelee • Arvokkaammista verkoista taistellaan enemmän • Vain omistaja tietää verkon arvon • Omistajan paino kasvaa keskimäärin 3.3 mg päivässä • Ei-omistajien paino vähenee keskimäärin 8.6 mg päivässä • Heinäkuussa hämähäkit hukkuvat sateissa • Munat säilyvät • Munien määrä riippuu naaraan painosta

  28. Suppilohämähäkkien kilpailun vaiheet • ”Asemointi”; asettautuminen verkkoon, verkon väristely • Väristely välittää tietoa hämähäkin massasta • ”Signalointi”; pitkä viestintä väristämällä ja visuaalisilla esityksillä • ”Uhkailu”; vastustajaa kohti juokseminen ja syöksyminen • ”Kontakti”; äärimmäisillään kilpailijat pyörivät verkossa toisissaan kiinnittyneinä • Kuolemisen tn. 1% • Loukkaantuminen tavallista

  29. Havainnot kilpailuista • Lyhimmät kilpailut kun omistaja paljon suurempi kuin tunkeilija • Suurempi hämähäkki voitti 91% havaituista kilpailuista • Jos painoero yli 30%, signalointivaihe voi jäädä väliin • Jos samankokoisilla hämähäkeillä tunkeilijan painoa lisätään punnuksin, tunkeilija voittaa • Pitkä kilpailu ja signalointivaihe jos kokoero alle 10 % • Omistaja yleensä voittaa • Pisimmät kilpailut kun verkko arvokas ja tunkeilija hieman pienempi • Usein myös uhkailu- ja kontaktivaihe

  30. Pelimalli suppilohämähäkkien kilpailulle • Muodostetaan pelimalli havaitun käyttäytymisen selittämiseksi • Oletukset • Osuudella p verkoista arvo V, 1-p arvo v, jossa V >> v • Kaksi toimintoa, haukka (H) ja kyyhky (D) • Omistajalla ja tunkeilijalla kokoero • Eskaloituneessa kamppailussa omistaja voittaa tn. x • Eskaloituneen kamppailun palkkiot • Voittajalle V tai v • Häviäjälle -C • Molemmat kilpailijat tietävät arvon x, verkon arvo vain omistajan tiedossa • Tapauksessa (D, D) molemmilla yhtä suuri todennäköisyys saada verkko

  31. Pelimallin strategiat • Kiinnitetään strategiat omistajalle ja tunkeilijalle • Omistajan strategiat • Haukka (H): eskaloi aina • Kyyhky (D): älä ikinä eskaloi • Ehdollinen haukka (CH): eskaloi jos verkon arvo V, älä muulloin • Tunkeilijan strategiat: • Haukka (H): eskaloi aina • Kyyhky (D): älä ikinä eskaloi • Ei ehdollista strategiaa, koska verkon arvo vain omistajan tiedossa • Muuttuja x molempien kilpailijoiden tiedossa ennen peliä • Strategiat tulevat olemaan ehdollisia x:n arvolle

  32. Pelimatriisi suppilohämähäkkien kilpailulle Tunkeilija Omistaja E = pV + (1-p)v

  33. Pelimallin analysointi • Pelimatriisista voidaan löytää parhaat vasteet • Jos tunkeilija valitsee H:n, paras vaste omistajalle on • H jos x > C/(v+C) • CH jos C/(C+V) < x < C/(v+C) • D jos x < C/(V+C) • Maynard Smith: jos tunkeilijan paras vaste omistajan strategiaan on omistajan paras vaste tunkeilijan strategiaan, kyseessä ESS • Vrt. kuitenkin Nashin tasapaino!

  34. Pelimallin tulokset • Numeerinen esimerkki • V=2C, v=C/2, p=1/4 • Vasteet x:n funktiona • Kaksi ESS:ää • A-tyyppi • B-tyyppi • Molemmat selittävät havainnot • Pieni kokoero (x ≈ ½), omistajan strategia riippuu verkon arvosta • Ei eskaloitunutta kamppailua jos suuri kokoero • Alue pisteen x = ½ ympäristössä jossa eskaloituneita taisteluita tapahtuu verkon arvon perusteella

  35. Lantakärpästen kilpailu • Parittelun jälkeen koiraat jäävät naaraan selkään • Yhteenotot tarrautuneen koiraan ja tunkeilijan välillä • Sigurjónsdóttir ja Parker (1981) tutkivat 200 yhteenottoa • Pituus, lopputulos, koot • Naaraan jäljellä olevat munat naaraan arvon mittari • 195 tapauksessa tunkeilija suurempi • Kokoero havaitaan ennen taistelua • Omistaja voittaa, ellei kokoero suuri • Omistaja voitti 75% taisteluista koosta riippumatta • Omistajalla asemointietu • Strategioiden arviointi vaikeaa • Vain häviäjän valitsema aika tiedossa • Voittaja valmis odottamaan pidempään

  36. Havainnot lantakärpästen kilpailusta • Suhteellinen koko tärkeää • Kun omistajan koko kasvaa, tunkeilijan kärsivällisyys lyhenee • Omistajan pitenee? • Tunkeilijan onnistumistodennäköisyys kasvaa jos naaras suurempi • Suuri koko viittaa suureen munien määrään • Tunkeilija valmis odottamaan kauemmin • Omistajan kärsivällisyys korreloi negatiivisesti jo odotetun ajan kanssa • Positiivinen korrelaatio jäljellä olevien munien kanssa • Hyökkääjän kärsivällisyys ei korreloi • Munien määrä vain omistajan tiedossa

  37. Yhteenveto • Epäsymmetriat yleisiä eläinten välisissä yhteenotoissa • Havaintoaineisto vahvistaa arvioinnin tärkeyden • Muodostamalla sopiva pelimalli voidaan selittää eläinten käytös • Miten löydetään ESS, jos strategiajoukot erilaiset? • Seuraava esitys?

  38. Kotitehtävä • Muodosta pelimalli jollekin luonnossa esiintyvälle epäsymmetriselle yhteenotolle ja ratkaise sen ESS, jos mahdollista/helppoa • Pohdi lähestymistavan, pelimallin ja ESS:n järkevyyttä

  39. Sanastoa 1/2 • Escalated conflict: eskaloitunut kamppailu • Canines: kulmahampaat • Olive baboon (papio anubis): oliivipaviaani, anubispaviaani • Stone’s sheep (ovis dalli): alaskanlammas. Kaksi alalajia, ovis dalli dalli (Dall’s sheep) ja ovis dalli stonei (Stone’s sheep) • Red deer (cervus elaphus): saksanhirvi, nykyään isokauris • Stag: uroshirvi tai uroskauris • Hind: naarashirvi tai naaraskauris

  40. Sanastoa 2/2 • Roaring contest: mylvimiskilpailu • Parallel walk: rinnakkain kävely • Toad (bufo bufo): rupikonna • Sand fiddler crab (uca pugilator): eräs taskurapu, suomenkielinen nimi ei tiedossa • Burrow: pesäkolo • Funnel web spider: suppilo(verkko)hämähäkki, mattohämähäkki • Desert grass spider (agelenopsis aperta): eräs suppilohämähäkki, suomenkielinen nimi ei tiedossa

  41. Lähteet • Kaikki viitteet ja teksti: Maynard Smith (1982). Evolution and the Theory of Games, Cambridge University press. • Kuvamateriaali: Wikimedia Commons

More Related